Mun elämäni on tällä hetkellä helvettiä :(
Kuulostaa itsestänikin jotenkin typerältä, koska olen raskaana ja tämä on todella toivottu raskaus.
Mutta pahoinvointini, oksenteluni, väsymykseni on niin järkyttävää, että tuntuu etten selviä tästä, en jaksa, en kestä.
En jaksa enää oksentaa, en jaksa enää vaappua puoli nukuksissa, en kykene edes ulos lähtemään, kun alan oksentamaan, en pysty mihinkään, en jaksa puhua, olen aivan täysin loppu.
Kommentit (10)
vaikka ei varmaan paljoa lohduta nyt. mutta ootko kokeillut syödä kaikkea raikasta? itselläni auttoi vähän mehujäät ja jääpalat kokiksen kanssa yms... kylmät hedelmät. ja muutenkin vähän kerrallaan syöminen. älä anna nälän yllättää, tulee pahaolo. tsemppiä :)
Ulkoile tarpeeksi ja lepää riittävästi.
omat raskaudet. Pahoinvointi voi olla todella kamalaa. Silloin ei auta kolmosen hyvät neuvot ulkoilusta jne. Normaali raskauspahoinvointi kai vielä menettelee, mutta itselläni se kesti molemmissa raskauksissa alusta loppuun läpi koko vuorokauden. Eipä tullut raskauskiloja ja neuvolassakaan ei tarvinnut pelätä, että olisi tullut sanomisia liiasta painosta. Sairaalajaksot eivät olleet tietenkään hauskoja, mutta jotenkinhan ihminen täytyy pitää hengissä. Ap, toivon sinulle jaksamista ja jos et jaksa muuta kuin maata, niin silloin sinun pitää vain maata. TOivottavasti pahoinvointisi menee pian ohi.
Kauhistuttaa, jos tämä ei lopu 12rv mennesä.
Tämä on viides raskauteni ja KOSKAAN AIEMMIN ei ole näin ollut.
no joo. mulla oli muuten kolmesta tytöstä aika paljon pahoinvointia, mutta pojasta ei mitään. olisko sulle tulossa eri sukupuolta oleva vauva? vai löytyykö jo molempia? ehkä vain sattumaa mulla se. t.2
luonnollisesti luulen odottavani poikaa :)
lapsi olisi pysynyt sisälläni!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Itseasiassa mä odotin alunperin kaksosia, mutta toinen hyytyi matkalla :-/ Oksensin lähes tauotta viikot 7-15, nyt rv 18 menossa ja oksentelu on satunnaista. Olin kolmesti osastolla nesteytyksessäkin. Välillä uskoi loppui täysin ja tunsin ihan samoin kuin sinä. Kovasti vaan jaksamista ja mä lupaan sulle, että se siitä kyllä helpottuu!!
Mun tilanne on tällä hetkellä järkyttävää, en voi syödä, nukkua tai tehdä mitään järkevää. Itken menetettyä lasta ja sen mukana tuomaa elämää, jota niin kovasti odotin, ja tilannetta ei helpota se, että odotin lasta yksin ja uutta en voi ryhtyä " tekemään" . Kaikki on nyt pois. Ymmärrän tietty, et pahoinvointikaan ei ole kivaa, mutta koittakaa jaksaa. Tätä olotilaa, mikä mulla on, en soisi pahimmalle vihollisellekaan.