Lue keskustelun säännöt.
Olen aika varma, ettei meidän esikoisesta koskaan tule siistiä ja järjestelmällistä
01.02.2008 |
Se on vasta 3 vuotta, mutta ei osoita pienintäkään merkkiä järjestelmällisyydestä missään asiassa. Kaikki lelut ja tavarat leviää kuin pyörremyrskyn jäljiltä, ja voi kyllä, olen yrittänyt lahjonnat, uhkailut, kiristämiset ja esimerkit saadakseni sen laittamaan ne takaisin paikoilleen. Mutta siinäpä se asian ydin onkin, lapselle ei ole mitään merkitystä sillä, missä asiat ovat. Eli koko paikan käsite on aivan hämärän peitossa vieläkin. Esimerkiksi pyramidilelua se ei ole vielä koskaan koonnut ns. oikein, sillä lapselle on aivan sama miten sen kokoaa. Kaverin samanikäinen lajittelee yms. mitä taas meidän muksu ei tee ollenkaan. Kyllä se kysyttäessä tietää, mitä on esim. eläimet, kasvit, värit yms. kategoriat, mutta millään sellaisella ei ole sille oikeastaan mitään väliä.
Kommentit (7)
Ei ole paikat sitten niin sotkussa aikuisena kun omistaa vähemmän.
Minulla sottapytyllä tämä toimii hyvin. Omistan laadukasta,joka on myös kaunista ja tarpeellista, en muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kun ero siihen kaverin lapseen on niin silmiinpistävä.
En tietenkään tarkoita sitä, että pitäisi lajitella kynät värien mukaan järjestykseen. Tai että muutenkaan tuossa iässä vielä olla mikään " järjestyksen ihminen" . Mutta minusta vaan tuntuu, ettei tuosta lapsesta koskaan tulekaan " järjestyksen ihmistä" , koska sen logiikka toimii aivan toisin. Silti ois kiva, jos lelut joskus löytäisivät tiensä myös takaisin paikoilleen. Sen kun useimmiten kuulee olevan kasvatuskysymys.
ap
Olisiko se sitten niin kamala asia? Että olisi ihan epäkelpo ihmisenä?
Lapset kypsyvät niin eri tahtia.
Ihan omasta elämästäni voin kertoa, että olin aivan mahdoton hutilus lapsena, mutta nyt aikuisena erittäin järjestelmällinen ja siisti. Mieheni taas on kehittynyt päinvastoin; suorastaan anaalisen järjestelmällisestä lapsesta on kypsynyt kaoottinen aikuinen.
Omalla esikoisellani (vasta 2 vuotias) on mielestäni järjestelmällisiä piirteitä ja hän pitää tavaroiden siistimisestä. Mutta en silti uskalla toivoa, että hänestä kasvaisi välttämättä järjestelmällistä aikuista :) Mutta yritän tietysti parhaani, jotta hän pitäisi jatkossakin siisteydestä ja tavaroiden hyvästä järjestyksestä :)
Lähinnä mietin sitä, että mitenköhän minun pitäisi toimia, että toimisin oikean suuntaisesti. Jos on niin, että lapsella on oma logiikkansa asioiden järjestyksestä, niin ei ole oikein pakottaa johonkin tiettyyn muottiin. Mutta toisaalta kyllähän elämässä täytyy myös oppia jonkinlaista järjestystä.
Ja eniten kai mietin sitä, olenko kuitenkin itse aiheuttanut sen, että lapsi toimii kuten toimii.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3-vuotias ON vielä niiiiin pieni että muutokset luonteessa ja tavoissa ovat vielä tosi isoja.