Ihan uusi talo vai ikivanha? Kumman valitsisit?

tykkään keskuslämmityksestä ja sisävessasta. Ja suihkusta.



Mutta olen kyllä ihan sijuvasti asunut vanhoissakin (ja vanhoista rempatuissa) taloissa.

Tosin en muuttaisi ihan kevyesti vanhaan kerrostaloonkaan. Asumme nyt ensimmäistä kertaa vasta rakennetussa talossa ja on ihanaa, kun kaikki on uutta ja koskematonta ja ehjää=)

Perusteena se, että ikivanhaa pitäisi kunnostaa talon arvo ja ikä huomioonottaen ja materiaalien hankkiminen ja työn tekeminen saattaisi osoittautua hankalaksi. Mikään ei oo kamalampaa kuin vanhan talon arvokkuuden pilannut remontointi nykykuntoon!

Vanhassa talossa on sellaista tunnelmaa, mitä uudessa ei ole. Tietysti paras vaihtoehto olisi vanha talo, jota on remontoitu vanhaa kunnioittaen, esim. juuri ne kylpyhuonetilat.

Kiva ajatella, että talossa on tapahtunut muutakin, talo on ollut tässä jo ennen kuin äitini syntyi ja tulee luultavasti olemaan vielä kun olen kuollut.



Ja uuttakin taloa joutuu remppaamaan kuitenkin jossain vaiheessa. Vanhassa talossa on oma viehättävä tunnelmansa, vaikkei sitä aivan alkuperäisenä olisikaan säilytetty. Pienet persoonalliset, omasta ajastaan kertovat ratkaisut tuovat inhimillisyyttä taloon.



Uudet talot ovat usein kovin persoonattomia ja " epäinhimillisiä" . Sitä paitsi viiden vuoden kuluttua ne eivät ole enää uusia.

ja vieläpä merenrannalla :).

Paras vaihtoehto olisi just tollainen toosi vanha talo, josta ei joutuisi maksamaan paljon siis hirmu huonokuntoinen (ei tietty hometta tms). Se rempattaisiin sitten tosi perusteellisesti.



Nyt asumme uudessa omakotitalossa ns. hienolla alueella. sekä talo että alue on tosi persoonattomia! En siis viihdy, vaikka naapuritkin ok.



Käytiin just katsomassa pientä puutaloa. se ei käy meille, kun ei saa rakentaa yhtään isommaksi (nyt 65 neliöä!). Olisi meri...



Voi kuvitella anopin ym ihmettelyn jos ja kun muutamme tästä ns. unelmatalosta ja ostamme jonkun remontoijan unelman : D.

Uudet kyhätään niin nopeasti pystyyn, ettei voi tietää mitä pommeja niissä piilee. Jos talo on ollut pystyssä yli 100v niin siinä todennäköisesti ei suurempia vikoja ole.

että lisäksi uudet talot ovat aikamoista tusinatavaraa. Ei niistä löydy samanlaista henkeä kuin vanhoista.

Joku valopää oli tehnyt tähän jossain vaiheessa " fiksua" nykyaikaistamista lyömällä öljymaalia, muovimattoa vinyylitapettia paikoilleen. Vaikka tämän laittamisessa onkin oma (lue:hirmuinen) työnsä, en osaa ajatella nyt asuvani missään hengettömässä design-, oma- tai älvsbytalossa. Hengettömällä tarkoitan tässä sitä, ettei talolla ole historiaa ennen minua ja perhettäni.



Tässä vanhassa talossa tuntuu mahtavalta kaivaa esiin tätä vanhan talon henkeä, vaikka arjessa välillä tuntuukin, että hulluja me oltiin, kun otettiin tällainen hirsikehikon ja juhannuskokon risteymä elinurakaksemme. Oman luonteensa tällainen projekti vaatii ja ymmärrän kyllä niitä ystäviämme, jotka ovat sanoneet, ettei heistä olisi ollut tällaiseen taloon.



Meillä on nyt kunnollinen kylpyhuone, kun on itse eristetty ja laitettu, niin tiedetään, ettei mitään peikkoja tule vastaan, tyttären huoneen remontti on parhaillaan kesken ja puolessatoista vuodessa olemme talon saaneet jälleen kukoistamaan ulkoapäin > katto kunnostettu, ikkunat vaihdettu alkuperäisen mallin mukaan, vanha laho verholaudoitus poistettu, sokkeli korotettu (alin hirsikerta oli laho) ja tuulensuojalevytys laitettu sekä uusi vuorilaudoitus, vanhan mukaisesti...

Kunnioitan ja arvostan todella kaltaisianne ihmisiä jotka todella paneutuu asiaan ja kunnostaa ja remontoi taloa alkuperä ja historia huomioon ottaen!



Itsellä ei moiseen aika eikä taito riittäisi, mutta ihanaa, että teidän kaltaisianne löytyy!

Mikä lämmitysmuoto talossanne on?

Jos olisi edes jotenkin OK kylppäri- ja keittiötilat.

Vanhoissa taloissa sitä remppaa riittää, ja joskus olen saanut aika ikäviä viboja niistä. En usko (tai ainakaan halua myöntää uskovani) kummituksiin, mutta jostain syystä uusissa taloissa viboja ei ole. Ne on ihanan neitseellisiä. :)

että jos mulla olis hirveesti rahaa, ostelisin sympaattisia vanhoja taloja ja kunnostuttaisin ne hyvin. Lähinnä sellaisia " rötisköjä" , jotka muuten ajettaisiin maan tasalle ja rakennettaisiin paritalot tilalle. Sitten vain en tiedä, mitä niillä tekisin, mutta kun ei ole kunnolla rahaa edes oman talon kunnostamiseen, niin ei tartte sitä miettiä.

Välillä käynyt mielessä et miksi ei sitä uutta rakennettu, mut ei oltaisi saatu Helsingistä tonttia sopu hintaan. Nyt meillä on se talo ja pieni tonttti (pelkän tonti arvo 160 000¿). Sitä tässä korjaillaan.



13 oletteko Porvoosta? Yhden kaverin kaverin kaverilla on ihan vastaavanlainen projekti sielä käynnissä ;)

palveluista ja työpaikasta.

Sellaista taloa ei vaan taida olla. Vanhan kunnollinen remontointi maksaa enemmän kuin uuden rakentaminen.

Mitään pula-ajan rintamamiestaloa en ostaisi. Olen asunut sellaisessa. Siinä oli puutteelliset mukavuudet, oli talvella kylmä ja helteillä kuuma. Joka paikka oli kulahtanut ja epäkäytännöllinen. Yläkerrassa ei ollut vessaa (makuuhuoneet olivat siellä). Ainoa suihku oli rakennettu kellariin, joka oli kylmä ja kostea. Ikkunoista veti, ne olivat vanhat kaksinkertaiset. Ulkolaudoitus oli paikoitellen lahonnut. Komeroita ei ollut, eikä vaatehuoneita. Eteinen onneton sumppu.

Olisi tarvinnut paljon rahaa, että siitä olisi saanut kunnollisen. Jos olisi edes saanut.

Onneksi saatiin se myydyksi eräälle, jonka mielestä se oli ihanan romanttinen ja kodikas. No, olihan se peruskunnoltaan ihan ok. Siis ei mitään hometta tms. Kyllä siinä voi asua, jos ei kapaa käytännöllisyyttä.