Lapsettomuushoidot ja ihannevanhemmat
Ihannevanhemmat eivät ole liian rikkaita tai liian köyhiä
Lapsen ja vanhemman geneettinen suhde on korostunut hedelmöityshoitojen
myötä, totesi valtiotieteen maisteri Maili Malin.
Malin tutki hedelmällisyyshoitoja väitöstutkimuksessaan, joka
tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa.
Hedelmöityshoitoja tarvitaan, koska naiset haluavat tehdä uraa nuorena. Kun
lapsen aika tulee, hedelmällisyys on jo heikentynyt.
Ensisijaisesti halutaan geneettisesti oma lapsi, Malin havaitsi.
Toissijaisesti toivotaan geneettisesti suomalaista lasta ja viimeisenä
ulkomaalaista syntyperää olevaa adoptiolasta.
" Oman lapsen tärkeys on ymmärrettävää, koska lapsi on monesti pysyvin
ihmissuhde. Geneettisen lapsen kanssa halutaan kokea konkreettisesti raskaus
ja halutaan, että myös naapurit näkevät raskauden. Sairaalasta kotiin tuleva
lapsi konkretisoi vanhemmuuden ja perheen" , Malin kuvailee.
" Sinänsä surullisen yksipuolista. Vanhemmuus on kuitenkin pääasiassa
sosiaalista."
" Lääkärien puhe sopivasta vanhemmuudesta koskee pääasiassa naista" , Malin
huomauttaa.
" Syntyvän lapsen etu on hedelmöityshoidoissa kaiken lähtökohta. Lapsi
on riippuvainen äidin huolenpidosta ja rakkaudesta."
Tärkeitä äitiehdokkaan kriteereitä ovat tutkimuksen mukaan terveys ja
elinvoimaisuus. Äidillä tai hänen puolisollaan ei saisi mielellään olla
mielenterveys- tai päihdeongelmia.
Lääkärit myös epäilevät yksinäisen tai urakeskeisen naisen kykyä
äitiyteen.
" Kyseessä on eräänlainen naisen myytti - ihannenaisen kuva" , Malin
perustelee.
" Vaikka suomalainen nainen on vahva, uranainen ei kuitenkaan ole
ihanneäiti. Yksinäisen äitiehdokkaan taas pelätään tyydyttävän
yksinäisyyttään lapsen avulla."
Ihannevanhempina Malin näkee vahvan pariskunnan, joka ei ole liian rikas
eikä liian köyhä.
Liian köyhä pariskunta viittaa mahdollisuuteen, että lapsi saattaisi
syrjäytyä työttömyyden, mielenterveysongelmien tai alkoholismin takia.
Suomalainen syntyperä taas näyttää tutkimuksen mukaan edustavan lapsen
terveyttä, tuttuutta, hyväksyttävyyttä, riskittömämpää elämää ja
perhe-elämän parempaa hallintaa.
" Tämä on jotenkin paradoksaalista, sillä hedelmöityshoitojen avulla
syntyy lapsia keskosina" , Malin sanoo.
" Heillä voi olla vakaviakin terveysongelmia muun muassa siksi, että
äidit ovat vanhempia tai jännittävät raskauden aikana enemmän."
Malin näkeekin hedelmöityshoidot ristiriitaisina ja poliittisesti
ongelmallisina.
" Keskustelu hedelmöityshoidosta asettaa vastakkain toivotut ja
ei-toivotut lapset. Samalla se kärjistää vaatimuksia, joita asetetaan
toivottujen lasten hyvälle elämälle" , Malin sanoo.
ULLA KOSKINEN
Kommentit (4)
Tuo on jo niin daijua, etten edes tartu syöttiin.
t. 2
sopeutumisen kanssa, koska lapsi kokee olevansa erilainen kuin valtaosa väestöstä....
T Daiju kolmonen. XC
Kiva sitten kun se kauan odotettu lapsi ei vastaakaan odotuksia eikä sitä saa pukea kuin jotain barbinukkea, niin kyllä se lapsi asitii sen pettymyksen.
Olen minäkin törmännyt ihmisiin, ikävä kyllä, joille adoptiolapsen tärkein kriteeri on " kunhan on suomalainen" . Samat ihmiset ostavat vain suomalaisia tuoteita kaupoista...
t. Kiina-tytön äiti