Lue keskustelun säännöt.
Milloin keskustelette/missä tilanteessa, jos on pieniä lapsia?
16.07.2008 |
Meillä on tämä ongelma, että päivällä keskustelusta ei tule oikein mitään, kun on kolme lasta jotka kuuntelevat ja kommentoivat. Illalla mies taas on keskittynyt joko televisioon tai sängyssä alkaa nukuttaa. Tietenkin arkipäiväisiä asioita puhutaan päivän mittaan, mutta sellaisia isompia juttuja. Itse tykkäisin jutella niitä sängyssä ennen nukkumaanmenoa, mutta mies kuorsaa melkein samantien.
Kommentit (20)
Meillä ei puhuta lasten kuullen raha-asioista (mihin varaa jne), koska minusta se ei ole lapsen asia. Rahankäytöstä jutellaan lapselle sopivalla tavalla, mutta minusta rahahuolet ym ovat aikuisten asioita. Minusta tämä ei ole hysteeristä. Pienetkin lapset ymmärtävät yllättävän paljon ja asiat saattavat jäädä heitä vaivaamaan, mutta eivät halua kysyä, kun aistivat, että asiassa on jotain salaista. Tottakai meillä puhutaan asioita lastenkin kuullen, mutta ainakin meillä keskenään riittää juttua sen verran, että aikuisten omaa aikaa tarvitaan. Minä taas ihmettelen, että millaisessa liitossa kaikki asiat voidaan jutella lasten paikalla ollessa tai jos kommunikoinniksi riittää käytännön asioiden koordinointi..
Juttelu sujuu oikein hyvin normaalissa perheessä. Ja lisäksi siinä vasta tekeekin lapsilleen hallaa kun estää heitä näkemästä normaalia elämää ympärillään. Meinaatko odottaa siihen asti että he sitten omille muutettuaan törmäävät näihin asioihin?
Mitä pahaa lapselle syntyy siitä että vanhemmat keskustelevat näin:
"Ei pysty ostamaan sitä komeroa vielä tässä kuussa kun on niin paljon muutakin rahan menoa, joten ostetaan se myöhemmin..."
"Tehdään edullisempia ruokia tällä viikolla niin selvitään hyvin palkkapäivään asti."
"Ei osteta vielä omaa taloa nyt kun minä olen kotihoidontuella. Ostetaan vasta kun olemme molemmat töissä ja tienaamme paremmin."
Jne jne. noin muutamaksi esimerkiksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muutakin kuin ruokalista
...
mies jatkuvasti iltatöissä- eli ainoa vaihtoehto soitella asiat
- yritetään keskutella kun lapset kuulee, hieman rajoittuneemmin, mutta yleensä ei tule mitään
- laitetaan lapset katsoo elokuvaa, ja mennän toiseen huoneeseen jos on niin tulenpalavaa asiaa
- laitetaan lapset naapuriin leikkimään puoleksi tunniksi
- lähdetään kävelylle leikkipuistoon (lapset lähes 3 ja 5 v eli leikkivät itsekseenkin) jossa voi keskustella
- illalla varataan aikaa ja hyväksytään että yleensä nukuttaa liikaa
- pannaan kello soimaan että jso nukahdetaan lasten nukutukseen itsekin, ja haluttaisi vielä keskustella tai käydä suihkussa tai mitä ikinä
Tai se huonoin joka toteutuu jos ei näe vaivaa keskusteluajan järjestämiselle:
- "keskustellaan" yöllä ja saadaan univelkaa, koska oil tilanne kärjistynyt jo liikaa esim. riitelyksi
- laitetaan lapset autoon ja lähdetään päiväuniaikaan ajelulle. Ei tarvi kauan ajaa, kun ne nukahtaa. Sitten saatetaan pysähtyä vaikka jätskille näin kesäaikaan ja keskustella jossain pihalla ja lapset nukkuu autossa vieressä (ikkunat auki tietty ja varjossa)
teidän aikataulussanne on meillä yhteistä aikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 5v ja 2v lapset ja kolmas tulossa. Jutellaan ihan normaalisti siinä arjen keskellä. Lapset kuulevat tai eivät... Eipä usein ole puheita joita tarvitsisi varoa. Ja jos on, niin hyvin riittää se aika kun lapset ovat huoneessaan yhdessä leikkimässä. Tai välillä salakielellä tai joskus puhutaan hiljaa ja huomaamattomasti kun lapset touhuilee.
En ole koskaan nähnyt ongelmaa asiassa...
ja ymmärran hyvin, että päivällä keskustelut jäävät lyhkäsiksi. Puistossakaan ei me voida keskustella, kun aina tulee keskeytyksiä. Meillä on yksi ilta viikossa, jolloin otetaan jotain hyvää ruokaa/juomaa ja istutaan juttelemaan. Meillä on myös lastenhoitaja, joka aina välillä tulee hoitamaan lapsia, ja me mennään kahvilaan, kirjastoon jne juttelemaan. Meilläkään ei sängyssä juttelemisesta tule mitään, koska minä nukahdan välittomästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen monta kertaa suuttunutkin siitä, kun mies on heti nukahtanut, vaikka tiedän ettei tee sitä tahallaan. Kokeillaampa siis uusia keinoja.
siinä arjen touhuissa. Lapset kuulee jos kuuntelee. harvemmin on semmoista, että tarvitsisi oikein varoa.. En oikein ymmärrä, mikä ongelma tässä nyt on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainut tilaisuus jutella ilman ylimääräisiä kuuntelevia korvia oli illalla lasten nukahdettua ja ne illat mies yleensä istui tiiviisti tietokoneen ääressä.
Lopulta meidän täytyi tehdä semmoinen sopimus että tietokone pysyy kiinni klo 21 jälkeen. Telkkaria meillä ei ole joten nykyään me ollaan ihan toistemme seurassa oltaisin tunti-pari. SIinä sitten on mahdollisuus jutella tai olla juttelematta. On parantanut parisuhdetta paljon.
Ei meillä ainakaan koskaan ole ollutkaan mitää muita kuin arkipäiväisiä keskusteluja. Ei meillä ole tapana jutskata syntyjä syviä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vähän väliä keskeyttää (pienen ihmisen muisti on niin lyhyt). Me ainakin keskustellaan asioista, jotka eivät mielestäni lapsille sovi esim. talouasiat, eettiset ongelmat jne Joskus ihan vain viikonlopun ohjelman sopiminenkin on hankalaa, jos lapset ovat siina tarttumassa joka lauseeseen. -Kolmen aiti_
Meillä myös kolme pientä. En ole koskaan ajatellut asiaa ongelmana. Puhutaan ja kun jotain tulee niin keskeytetään. Meillä puhutaan päällekäin, välillä on tositosi kova meteli! Kyllä meillä ihan riidelläänkin lasten kuullen ja näytetään tunteet, sitten sovitaan, siitä lapset oppivat. Talousasiat ja eettiset ongelmat puhutaan myös ihan julkisesti, lasten kysyessä vastataan heidän ymmärtämällään tavalla. Kun on salaista voidaan vaikka kuiskata.
Miksi kaikesta täytyy tehdä niin vaiketa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei voi talousasiosta puhua lasten kuullen...
Meillä voidaan puhua melkeinpä mistä vaan. No ihan lehtien rankemmista rikollisjutuista ei puhella tai seksiin liittyvistä yms.
Mutta ihan raha-asioista, huolista ja perusasioista voidaan puhua lasten läsnäollessa. Meitä ei haittaa keskeytykset, vaan juttu jatkuu kun on vastattu lapselle ja kerrottu että isillä ja äidillä juttu kesken.
En ymmärrä näitä jotka varjelevat lapsiaan todellisilta elämän asioilta. Toki pelottavilta asioilta suojellaan mutta että talousasioilta...
suvussa riitaisia avioeroja lapsille läheisten ja tärkeiden ihmisten kesken emmekä halua lasten kuulevan kuinka rumasti aikuiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan erotilanteessa. Toki lapset tietävät etteivät kyseiset ihmiset asu enää yhdessä. Jos meillä puhuttavaa sanomme lapsille että antavat meille hetken rauhan. Lapset 8v,6v ja 4v.
- meillä puhutaankin monet asiat lasten kuullen
- sitten on yleisiä asioita jotka koskee yhteistä kiinnostuksen kohdettamme, josta lapset ei ymmärrä yhtään mitään, ja on suunnilleen rakettitiedettä kenelle tahansa asiaan perehtymättömälle
- viikonlopun suunnitelmat ei välttämättä ole kiva keskustella lasten kuullen, ne pitää pohjustaa ensin aikuisten kesken
- jotkut huolet on pakko pitää aikuisten kesken (esim. erityislapsi tai sairaudet joista ei tarvi lasten tietää kaikkia yksityiskohtia näin pieninä, eteivät "levittele" tietoja vielä päiväkodissa vaikkapa)
- ja meil ainakin lapset tarvitsee huomiota eivätkä anna keskustella rauhassa, syitä tähän voi tietysti myös miettiä ja se on eri keskustelunsa..
Samoin kaikki sellaiset asiat joita ei ole tarkoitus levittää myös naapuruston ja kaikkien sukulaisten/tuttujen tietoon.
Myös sellaset jutut että arvostellaan esim lapsen opettajaa (aiheesta).
Jos on sellaista mitä ei haluta lasten korviin tai levitettäväksi ympäri kylää, niin keskustellaan:
* puistossa kun lapset leikkii
* päiväuniaikaan näin lomalla
* sähköpostilla/tekstareilla työpäivinä
* lasten ollessa naapurissa leikkimässä/ mummolassa
tai sitten kiireelliset, pikaiset, nopeat asiat - englanniksi. Toimii niin kauan, kun lapset on pieniä. Esim. jos haluan ehdottaa jotain retkeä miehelle ja tiedän, että haloo nousee lapsilta, jos kuulevat vaikka sanan huvipuisto eikä sitten lähdetä, niin voin kääntää puheessa vaikka vain tuon sanan englanniksi jne.
Meillä ei puhuta lasten kuullen raha-asioista (mihin varaa jne), koska minusta se ei ole lapsen asia. Rahankäytöstä jutellaan lapselle sopivalla tavalla, mutta minusta rahahuolet ym ovat aikuisten asioita. Minusta tämä ei ole hysteeristä. Pienetkin lapset ymmärtävät yllättävän paljon ja asiat saattavat jäädä heitä vaivaamaan, mutta eivät halua kysyä, kun aistivat, että asiassa on jotain salaista. Tottakai meillä puhutaan asioita lastenkin kuullen, mutta ainakin meillä keskenään riittää juttua sen verran, että aikuisten omaa aikaa tarvitaan. Minä taas ihmettelen, että millaisessa liitossa kaikki asiat voidaan jutella lasten paikalla ollessa tai jos kommunikoinniksi riittää käytännön asioiden koordinointi..