Onko 19-vuotias nainen ja 28-vuotias mies -pariskunta ok?
Viitaten pariin muuhun ketjuun. Minulla on aviomiehelläni on ikää 8 vuotta ja 2 kuukautta ja otsikossa mainitun ikäisiä olimme tavatessamme töissä. Olemme olleet jo viisi vuotta naimisissakin, mutta edelleen miehen sukulaiset kauhistelevat ikäeroamme. Minua se ei ole koskaan vaivannut eikä sukuani. Kummallakaan ei ollut ollut yhtään vakavaa suhdetta takanaan. Minulla ei yhtään poikaystävää koskaan.
Eli mitä itse ajattelette tuollaisesta ikäerosta tämänikäisinä?
Kommentit (7)
Ei ikäero tai ikäeron puute suhdetta tee tai kaada. Kyllä muut tekijät vaikuttaa kuin se, että onko toinen kaksi, viisi vai kahdeksan vuotta nuorempi/vanhempi.
Ehkä uskallan ajatella näin avoimesti, koska tunnen aika monta isolla ikäerolla toimivia parisuhteita. Hyvän ystäväni vanhemmilla ikäeroa on 11 vuotta, eikä se minua ihmetytä ollenkaan. Itse myös seurustelin 17-19 vuotiaana miehen kanssa joka oli minua 8 vuotta vanhempi. Suhde toimi hyvin eikä loppunut ikäeroon liittyviin asioihin.
Ei siis kummastuta. Suhde siinä missä muutkin.
Tunnen pariskunnan, jotka olivat seurustelun alkaessa 20- ja 34-vuotiaat ja ikinä ei ole ulkopuolisen silmin ikäero vaikuttanut liian suurelta.
Minä taas olin 19-vuotiaana niin kakara, ettei olisi voinut kuvitellakaan muutamaa vuotta isompaa ikäeroa.
Eli mitä itse ajattelette tuollaisesta ikäerosta tämänikäisinä?
Eli pitää tuntea tapaus voidakseen ottaa kantaa. :)
Naisena minä taas suosin itseäni nuorempia miehiä, enkä huolisi itseäni noin paljoa vanhempaa. 5 v minua nuorempi mies on ihana, mieheni. Itse olen 30 v.
säälittävää melkein kolmekymppiseltä mieheltä.
Ja tapasimme myös työpaikalla, kun olin 18 v. ja mies 28 v. Mutta emme todellakaan alkaneet seurustelemaan, mieheni oli hiukan ihastunut minuun, mutta piti minua toivottoman nuorena. Minä taas pidin häntä ihan mukavana, mutta tapailin kyllä ikäisiäni poikia.
Olimme aivan eri elämäntilanteissa, minä olin juuri päässyt ylioppilaaksi ja mieheni oli korkeakoulututkinnon jo suorittanut ja johtavassa asemassa. Moikkasimme vuosien ajan käytävillä ja vaihdoimme korkeintaan pari sanaa (olin opiskeluaikanakin samassa työpaikassa muutaman vuoden ajan).
Mutta kun olimme jo kumpikin vaihtaneet työpaikkaa ja aikaa oli kulunut 12 vuotta, törmäsimme uudestaan ja aloimme seurustella. Nyt olemme olleet naimisissa 7 vuotta ja meillä on kolme lasta.
Enkä usko, että olisimme päätyneet naimisiin, jos olisimme alkaneet heti seurustella. Arvostan tänä päivänä miestäni suuresti siitä, ettei hän tehnyt aloitetta silloin, kun tavattiin, minä ainakin tarvitsin aikaa kasvaa aikuiseksi. Vietin normaalia nuoren tytön elämää (opiskelut, poikakaverit, matkustelu, asuinkin ulkomailla pari vuotta jne.) Tämä tuskin olisi ollut mahdollista, jos olisimme heti alkaneet seurustella. 28-vuotiaan odotukset parisuhteesta saattavat olla aika erilaiset kuin 18-vuotiaan.
mä olen 24v. ja mies 42v. yhdessä oltu melkein 4v. ja kolmas lapsemme syntyy kuukauden päästä.
kyllä sitä aina ihmetellään ja kovasti..
Onhan se suuri, mutta ei liian;)