### Joulukuisten maanantai ###

Mulla on tänään np-ultra puol kahdelta. Jännittää ihan hirveesti onko kaikki kunnossa. :/ Onneki mies tulee mukaan!

Sen jälkeen pitäis soittaa pomolle ja kertoa että ehdin syksyllä töihin ainoastaan 2 ja 1/2 kuukaudeksi. Olen ope, joten ei mikään hyvä juttu. :( Kertominenkin jännittää ihan hirveesti... Apua! (Siis jos jotain kertomista on...)



Pitäkää kiltit peukkuja pystyssä! Jollakin toisella oli vissiin tänään ultra. Onnea myös hänelle. (Sori, en muista nimimerkkiä...)



Mamma 05 ja 07, rv 12+2

Eilen olin kirppiksellä ja sieltä tarttu nyt sitten eka vaate pikkaisellekin ...jos se olis vaikka tyttö. Huomasin eka avan ihanan farkkumekon tytölle ja harmittelin ettei ole ketään jolle sen ostaisin. ostin kuitenkin sitten samanlaiset lappuhaalarit poitsulle ... no enhän mä sitä mekkoa voinut jättää, joten ostin senkin. Jos pikkuinen sattuisi olemaan tyttö niin olis sitten ens kesäksi sisaruksila samanlaiset. Housut kun olivat väljän oloiset shortsilappikset joten varmaan menee ens. kesänä tuolle jätkälle ihan hyvin vielä. Ja se mekko oli sellanen tosi lyhyt, joka sopii just konttaajalle. Lisäks ostin samasta pöydästä kahet ihanat verkkarit pojalle ja kaikki oli aivan uusia! 3¿ /kpl. ja tosi laadukkaan oloisia.



Pitäs käydä useammin kirppiksillä niin löytäskin jotakin :)



Nyt olen välttänyt sokeria - en laita sokeria teehen ja muutenkin namia välttelen. Eilen söin vain ihan vähän jätskiä, kun en kokonaan herkkulakkoon voi ryhtyä. Mutta huomaapahan heti, että hiiva ei tullutkaan vaikka yritti kovasti tuppautua kylään. Lisäks sokeri ilmeisesti tekee mut super kärttysäksi.



Mymmeli rv 11+6 mitenköhän jaksais odottaa sinne torstaiseen ultraan saakka?

että kyllä mäkin olen aika aiksessa vaiheessa antanut poitsulle esim. ranskalaisia ja pullaakin on mutustellut. En usein tetenkään, mutta esim. kun ollaan kylässä tai ravintolassa. Mun mielestä turha niuhottaminen pois, kunhan ei jokapäiväiseksi tavaksi tule ;)

aamulla aikaisin, jonka takia jäi lienee huomaamatta;-) Kopioin tähän sitten aamutunnelmat

Huomenta!

Moni tuntuu olevan ihmeissään mielialojen vaihteluiden yms. takia, huh! Onneksi en ole ainoa, jolla hermo menee, loukkaannun helposti, mietin vanhoja, katkeroidun jne. Hassua on se, että minulla raskauksissa puuttuu lähestulkoon fyysiset raskausoireet mutta henkisellä puolella niitä onkin sitäkin enemmän;-)



Juuri kun sain mielipahan selvitettyä työasioissa, niin johan posahti sitten ex-miehen suunnalta:-( Olemme tosi huonoissa väleissä, erosta 3 vuotta, minä aloitin eroprosessin, mutta vuosia liian myöhään. Olimme sopineet hänen epävarman lomatilanteen takia, että lapset menee hälle kesälomaa viettämään kahdeksi viikoksi heinäkunn eka ja toka viikko ja eilen hän sitten soitti että ottas lapset jo juhannuksesta.Meillä on vielä juhannuksen jälkeinen viikko töitä ja nyt potuttaa, että viikko ilman lapsia menee työssä, kun sen olisi voinut käyttää vaikka keittiöremppaan! Huudoksihan se meni ja sain siinä samalla kuulla paljon muutakin itsestäni. Vihaan sitä ihmistä, ei riittänyt, että elämästäni kymmenen vuotta valui melkein hukkaan, sain kyllä lapsia, jotka olivatkin ainoa iloni elämässä, vaan hän halutessaan voi sabotoida ja pilata vielä 12 vuotta elämääni, kunnes nuorinkin on täysikäinen! Nykyinen mieheni on onneksi 100% samaa mieltä exästä kun minä, saan häneltä täyden tuen ja sympatian, tosin hän ihmettelee, kunka ihmeessä pysyin siinä liitossa. Sitä ihmettelen usein itsekkin, niin vääristynyt se oli. (Henkistä väkivaltaa) Mutta olen todennut, että pieni lapsi antoi voimaa, käänsi huomion sairaasta liitosta vauvaan ja lapsiin, kestin kun oli pakko eikä paremmasta ollut tietoa. Sori oma napa, mutta kyllä taas pännii...



Ja viikonloppu meni taas pihahommissa, eilen ajoin meidän nurmikon, ensimmäistä kertaa, kun haimme vasta leikkurin (muutimme jouluna) täällä on kyllä melko hitaasti ruoho heräillyt, että nyt alkoi olla pitkää.



Tänään varailen np-ultraa, iik..Yritän saada pian ajan... Meneekin varaus huomiseen..



ponnari ja itu 10+0

ja löytyi kuin löytyikin vauva vatsastani; kaikki ei siis ole ollut mielikuvitukseni tuotetta vaikka jo epäilinkin... Viikkoja tosin näytti olevan vasta 8+3 joten LA on 28.12. Nyt sitten sormet ja varpaat pystyssä, et menis neljä päivää yli!!



Meillä on täällä aivan ihana terkkari, jonka kanssa tunti meni todella nopeasti. Harmi, että neuvolakäyntejä on niin vähän. Lääkärineuvola sit juhannusviikolla seuraavaksi. Niskaturvotus-ultraan en aio mennä, se on jo selvä. Ihan turhaan stressata ja murehtia, kun tulos ei kuitenkaan ole satavarma! Kaikki menee niin kuin sen on tarkoitettu menevän.



ponnari: kuulostaa todella ärsyttävältä tuo tilanteesi... Itse en onneksi joudu riitelemään exäni kanssa mistään, vaan voimme elää kuin toista ei olisikaan;) Hän ei maksa lapsestaan eikä vaadi tapaamisia, joten olen tyytyväinen. Tsemppiä sinulle...



mamma05ja07: ja voimia sinulle. Elämä ei aina mene niin kuin on kuvitellut ja onneksi tässä on nyt vielä syksyyn aikaa ettei pomosi joudu takiasi ihan tyhjän päälle... Kun saat kerrottua uutisesi, voitkin rauhassa keskittyä nauttimaan odotuksesta??



sunnie ja piipiäinen 8+3

Me ei olla koskaan menty np-ultraan sillä perusteella että mentäs vikaa löytämään vaan jotta nähdään pikkanen masussa. Ultraajan kanssa aina juteltu että toki mittaa turvotuksen jne. mutta np:n tuloksella ei mentäs koskaan raskautta keskeyttämään yms. Ja selviäähän se mahdollinen " vika" sitten rakenneultrassakin. Ja sinne asti nyt ei millään kirveelläkään jaksais odottaa..siis että ekaa kertaa masuun näkis ;) Toki onhan se kova paikka jos siellä np:ssa jotain löytyis mutta toisaalta siihen osataan sitten varautua eikä sitten niin että synnytyksessä iskee shokkina kasvoille.



Mut toivotaan että kenenkään ei tarvii joutua moisia miettimään!! Ite kyllä huomaa että kolmannella kierroksella käy huomattavasti useammin mielessä että voiko kolmaskin kerta hyvin mennä (vaikka niinhän se suurimmalla osalla menee sekin ;)



Omaa napaa...eilen illalla käveli oli todella todella tuskaa mutta yöllä onneks rauhottus ja aamulla taas aika normaalin olonen! Mut kyllä illalla miehelle sanoin että sit ku kinuan sitä neljättä ni kysy multa haluanko olla taas raihnanen ;D Aamulla heräsin pissalle 5 maissa niin ku joka yö (on ollu joka raskaudessa tuo sama klo. 5. Ekassa vedetki meni sillon pissareissulla =) ja sen jälkeen en pirskutti saanu kunnolla unta ennen klo.7:ää..Olipa raivostuttavaa!!!!!! Pitää vissiin alkaa ettiä ohuempaa peittoa näin kun alkaa lämmetä. Huomaa muutenkin että nyt on vissiin alkuraskauden palelut väistymässä kun alun 3x sukat, joista kahdet villaset on vaihtunu paljaisiin jalkoihin =)



Jep, nyt kuopusta nukuttamaan!



masu 12+5

Taas nuo rakennushommat ei mene niinku pitäs, just ku luulee jonkun oikein tehneensä, niin onki tehny se päin p.....ä!!! Saadaankohan torppaa koskaan pystyyn:-(



Ikävä juttu sullakin ponnari, kun yksi asia selviää, niin toinen rupeaa tökkii.



Ihania uutisia ultrasta. Voi kuinka sinne kesäkuun 11. jaksaisi *huokaus*





Ei mutta ruuan laittoon



P-M rv 10+1

Vieläkin vähän masentaa se, ettei viikko sitten neuvolassa kuulunut niitä sydänääniä :(



Muutenkin olen ollut ihan mieli maassa, puoliksi koko ajan toivonut, että menisi kesken ja odottanut vessassa aina näkeväni verta. Ranteet auki -masennustakin oli aika vahvasti ja elämä yleensäkin kurjaa.



Tänään on vähän positiivisempi päivä :) Ehkä se masennuskin tuosta kaikkoaa. Torstaiaamuna on lääkäri ja siellä kuunnellaan uudestaan niitä ääniä, ainakin hoitajan mukaan. Nyt saa luvan kuulua tai mä lopetan. Enpäs ole ikinä ennen odottanut näin innolla sisätutkimusta, tavallaan oksettaa ja inhottaa koko ajatus, mutta äänien takia uhraudun.



Olen saanut syötyäkin vähän paremmin, mutta tänä aamuna oli paino taas laskenut puolikiloa. Yhteensä nyt siis lähtenyt 2,5 kiloa. Kävelylenkeillä olen käynyt aika paljon, kaipa sitten sekin vaikuttaa. Tänään tosin sain kantapääni auki ja kenkä litisi verestä, kun pääsin takaisin kotiin. Noin on käynyt ennenkin, enkä tajua, miten en tunne kipua tai mitään, vaikka selvästi verta on tullut paljon.



Menkkamaista jomotusta on ollut ahkerasti nyt pari päivää. Kai sekin on positiivinen merkki ja tarkoittaa, että masussa tapahtuu jotain? Ultraan on kaksi viikkoa vielä, ja haluaisin jo varmasti tietää, onko siellä mitään :( Maha on kasvanut, mutta en enää oikein tiedä, onko tuo vain turvotusta. Pari päivää oli jättimaha, näkyi varmasti kauas, mutta tänään se oli laskenut ainakin osaksi.



Nunia ja Lumikko 11+2

Mahassa kaikki kunnossa. Pikkanen vastasi viikkoja ja la pysyi samana 1.12., jonka itse olin laskenut. Pääsen ainakin jouluksi kotiin. :) (Pojan kanssa meni 12 päivää yli.) Niskaturvotus oli normaalin rajoissa. Mua jännitti niin hirveesti että meinasin alkaa itkeä, ja jälkeenpäinkin en saanut kunnolla happea. Kätilö oli tosi herttanen ja puhui kauniisti pikkusesta. Pikkunen liikkui kun tökin mahaa... ;'



Rakenneultraika saatiin rv 18+6. Sen pitäis olla 19-20 rv:lla, mutta tuo ajankohta ois niin pahasti meidän kesäloman ja mökkeilyn kesken, että päätettiin näin. Mökille on ajomatkaa viis tuntia, joten sieltä ei niin vaan piipahdeta. Toivottavasti tuo aika ei vaan ole liian aikainen.



Huomenna täytynee soittaa pomolle. Saa senkin asian pois päivänjärjestyksestä. Ja vois alkaa nauttimaan raskaudesta kuten joku hyvin sano.



Mamma05ja07, rv 12+2

Joka päivä käyn kyllä lukemassa täällä kuulumisia, mutta kirjoittelu on jäänyt johonkin... Jotenkin on tuntunut niin tylsältä ja pelkältä odottelulta. Eikä mitään tapahdu. Että ei oo ollu oikeen mitään kerrottavaakaan.

Ensimmäinen meistä oli jo np-ultrassa käynyt, onnitteluja vaan!! (kun muistais nimimerkin). Ja monella se on ihan lähiaikoina. Itsellä torstaina, ja olempas varannu tosi fiksun ajan. 7.40!! Ajattelin siinä kyllä ihan vaan miestäni, että pääsee helpommin mukaan ennen töitä. En vaan tiedä miten saan tytön ylös sängystä ja alakertaan hoitoon. Ajateltiin ensin et otetaan mukaan mutta sit kuitenkin aattelin et jos siel selviää jotain kauheeta ja me miehen kans itketään silmät päästämme niin ei ois kiva. Saadaan ultra kuitenkin videolle niin voidaan sit se näyttää tytölle ja kertoa uutisia. KUn ei vielä tiedä asiasta mitään.



Tänään kävin tokaa kertaa neuvolassa. Ottivat vaan verikokeen ja kuunneltiin sydänäänet!! ja hyvin kuuluivat. Pikkuinen vaan meinasi karata aina alta pois kun täti sai sykkeen kuulumaan.Nyt ei niinpaljon jännitä se ultrakaan.

Ja puhetta kun oli siitä niskapoimuun menemisestä tai menemättä jättämisestä. Niin ite olen myös mennyt sillä asenteella, että mennään pikkuista katsomaan, ja jos jotain löytyy niin parempi nyt kuin vasta rakenneultrassa. Tietysti sitä aina jännittää että mitä siellä näkyy. Mutta sitten kun sen pienen näkee siinä ruudulla niin kaikki huolet häipyy... (jos siis kaikki on hyvin ja siellä joku näkyy). Onpas sekavaa ja pitkää sepustusta..



Ja ihan toisesta ilon aiheesta... esikoistyttömme, 2v2kk on oppinut päiväkuivaksi. kuukausi sitten rupes tekee kaiken pottaan, oli jo kotona ihan kuiva. Ja nyt toista viikkoa ollaan liikuttu ulkomaailmassakin ilman vaippaa. Hienosti on mennyt kaikki puistoilut ja kauppareissut. Vain pari vahinkoa on käynyt. Ja toivonkin että tyttö olisi ihan kokonaan kuiva sitten joulukuussa, niin helpottaisi mun vaippasavottaani.



Mutta mutta, nyt ruuan laittoon.

Ai niin, torstain ultraan pitää viedä mukanaan esitietokaavake, johon laitetaan nimivaihtoehdot mahd. hätäkastetta varten. Täytyy tänään vähän keskustella miehen kanssa vaihtoehdoista..

Minkälainen käytäntö teillä muilla on ton kaavakkeen suhteen. Mietin vaan että täytyykö se joka paikassa palauttaa näin aikasin??



Alkuviikon jatkoja toivottaa kiikkis ja pellervo rv 12+2