Miten puuttua syrjimiseen?

Hienoa, että välität myös toisten lasten hyvinvoinnista. Jos itse olisin vastaavassa tilanteessa, ottaisin yhteyttä koulun rehtoriin ja pyytäisin, että hän keskustelisi luokan ilmapiiristä opettajan kanssa. Rehtori voi viedä tarvittaessa huolesi oppilashuoltoryhmän pohdittavaksi.



Vanhempainyhdistyksen kautta voi vaikuttaa luokan ja koulun ilmapiiriin. Voit myös soittaa koulukuraattorille ja kertoa huolesi.



Mervi Juusola

Meidän Perhe -lehden tuottaja

Hei,



kiitos viestistäsi. Hienoa, että sinä ja tyttäresi pystytte keskustelemaan hänen mieltään painavista asioista. Ikävää on kuitenkin kuulla tällaisesta tilanteesta luokassa.



Syrjintä, jota tässä tapauksessa voidaan kutsua myös ryhmästä poissulkemiseksi, on yksi kiusaamisen muoto. Hiljaista kiusaamista, jota ryhmästä poissulkeminen on, on usein vaikea huomata. Luokassa opettajan voi olla vaikea havaita ketkä jätetään ryhmän ulkopuolelle. Kouluissa tehdyissä kyselyissä on tullut ilmi, että opettajat kokevat hiljaiseen kiusaamiseen puuttumisen vaikeaksi, sillä he eivät tiedä siitä. Huono yhteishenki luokassa edesauttaa kiusaamista, mutta usein on myös tilanteita joissa luokan yhteishenki on hyvä, mutta yksi tai kaksi oppilasta jää muun ryhmän ulkopuolelle. Pelkkä hyvä yhteishenki ei siis riitä, jos joku kuitenkin jätetään ryhmän ulkopuolelle. Yhteishenkeä parannettaessa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei kukaan jää ryhmän ulkopuolelle.



On täysin ymmärrettävää, että tyttäresi kyseisessä tilanteessa pelkää jäävänsä yksin, jos hän olisi ryhmän ulkopuolelle jätettyjen oppilaiden kanssa. On kuitenkin pieniä asioita, joita voi kiusattujen olon helpottamiseksi tehdä. Kiusatulle saattaa merkitä paljon, että häntä vaikkapa moikkaa tai kehuu jossakin tilanteessa. Pienikin ystävällinen teko tai ele saattaa helpottaa yksin jääneen oloa. Vaatii rohkeutta puolustaa syrjittyjä, mutta se on ensiarvoisen tärkeää syrjinnän lopettamiseksi.



Koulussa tulee olla suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Kaikilla kouluilla tätä ei kuitenkaan valitettavasti ole tai se on hyvin ylimalkainen. Tärkeää kiusaamisen ehkäisyn kannalta on luoda kouluun "ketään ei kiusata" -henki. Tällaisen hengen luominen lähtee aikuisista, jotka puhuvat lasten kanssa kiusaamisesta ja luovat yhteiset pelisäännöt. Aikuiset pitävät myös huolen siitä, että kaikkiin kiusaamistapauksiin puututaan. Vanhemmat voivat ottaa aktiivisen roolin kiusaamisen ehkäisyssä esimerkiksi vanhempainyhdistyksen kautta. Tärkeää kuvailemasi tilanteen kannalta olisi kuitenkin saada yhteys opettajaan ja selvittää miltä tilanne luokassa näyttää. Myös muiden luokan oppilaiden vanhemmat ovat tärkeässä asemassa ja voisit seuraavassa vanhempainillassa ottaa asian esille tai pyytää opettajaa tekemään näin. Mikäli luokan opettajaan on vaikea saada yhteyttä, voisit ottaa yhteyden suoraan rehtoriin.



Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -sivustolta löytyy vanhemmille tietoa kiusaamisesta ja siitä mitä asiasta voisi lasten kanssa keskustella. Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorille suunnatulla sivustolta www.mll.fi/nuortennetti löytyy lapsille ja nuorille suunnattua tietoa kiusaamisesta ja muista mieltä askarruttavista asioista.



Aurinkoista syksyä toivottaen,



Riikka Mannelin





Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa vanhemmille tukea erilaisiin vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä osoitteessa http://vanhemmat.mll.fi. Vanhempainpuhelin ja -netti tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden keskustella toisen vanhemman kanssa mieltä askarruttavista asioista.

Hienoa, että tyttäresi on empaattinen ja huolissaan luokkakavereistaan. Olisi todella tärkeää saada opettaja tai rehtori kuuntelemaan huoltanne.

On tärkeää selvitellä mitä huono ilmapiiri tarkoittaa. Voit keskustella tyttäresi kanssa ja pohtia yhdessä millaisista teoista huono ilmapiiri hänen luokassaan muodostuu. Miten luokan kahta oppilasta syrjitään muuten kuin, että kukaan ei ole heidän kanssaan, nimitelläänkö heitä jne. Jos saatte näin yhdessä rakennettua kuvan niistä asioista joiden tulisi muuttua, voisi olla helpompi lähestyä opettajaa tai rehtoria toiveella. Heidän olisi helpompi sitten puuttua kun saisi teiltä vinkin siitä miten huono ilmapiiri ilmenee ja toiveen puuttua näihin tekoihin.

Jos opettaja ei lähde asiaa työstämään, ole yhteydessä koulun oppilashuoltoryhmään. Tähän ryhmään koulussa osallistuvat yleensä rehtori, terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja ja mahdollisesti koulupsykologi. Heidän tehtävänään on pohtia parasta tapaa puuttua tilanteeseen.

Jos koululla on sovittelutoimintaa, voit olla yhteydessä sovittelua ohjaaviin opettajiin ja välittää keräämänne kuvan mieltapahoittavista teoista heille. He ohjaavat myös huolesi eteenpäin. Osa mielipahaa ja huonoa ilmapiiriä tuottavista teoista voidaan ehkä sovittella ja osa tarvitsee mahdolliseti koko luokan yhteistä ohjattua pohdintaa.

Usein ison ja vaikean asian (kuten syrjiminen) pilkkominen ikään kuin pienempiin osiin pohtimalla sitä millaisina tekoina tarkkaanottaen asia ilmenee, osataan asiaa lähteä helpommin hoitamaan ja käytössä ovat silloin kaikki koulun puuttumisen keinot. Ota siis rohkeasti yhteyttä koulun muihin ammatilaisiin, jos opettaja ei halua viesteihisi vastata.

Terveisin Maija Gellin

Koulusovitteluhankkeen projektipäällikkö

Suomen sovittelufoorumi

Edelliset kommentoijat vastasivat jo tyhjentävästi, mutta otan vielä esille perusoikeuksiimme liittyvän näkökulman. Tasoarvo on yksi perusarvoistamme ja se on kirjattu lakiin. Kuten olemme huomanneet, emme me aikuisetkaan muista tuota perusarvon ja lain toteutumista. Mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä. Kotona lapset pitää pienestä pitäen opettaa siihen, että toista ihmistä tulee kunnioittaa. Tuntematta esimerkkitapauksen yksityikohtia voisin todeta, että opettajalle olisi hyvä rakentavassa hengessä kertoa lapsesi huomiosta ja pyytää opettajaa kiinnittämään huomiota syrjintään. Nyt ovat vanhempainillat käynnissä, joten sielläkin asian voisi ottaa esille ja saada vanhemmat yhdessä opettajan kanssa korjaamaan tilanne. Itse olen lähipoliisina käynyt pitämässä laillisuuskasvatustunteja, jossa syrjintää eri muodoissa on käyty läpi. 11 -vuotias lapsi ei vielä monestikaan ymmärrä, miltä eristäminen toisesta saattaa tuntua.



Matti Koski

ylikonstaapeli

Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitos