Onko muita joilla ikävä töihin?
Meidän neiti on nyt 8kk ja olemme mieheni kanssa päättäneet että jään vielä hoitovapaalle. Ennen lapsen syntymää ajattelin olevani 3 vuotta lapsen kanssa kotona. Nyt kuitenkin tuli tunne että haluaisin mennä töihin. Haluan olla muutakin kuin äiti. En jaksa enää tätä jatkuvaa kotona olemista. Olen ärtynyt ja tuntuu että seinät kaatuu päälle kun koko ajan olen täällä kotona. En kuitenkaan raaskisi pientä viedä vielä hoitoon. En tiedä mitä tekisin? Lapsen parasta ajatellen jäisin vielä kotiin mutta itseni kannalta haluaisin mennä töihin. Onko kohtalotovereita ja miten olette asian ratkaisseet?
t:Onneton äiti
Kommentit (5)
Minä kans ehdottaisin osittaista hoitovapaata. Itse olen kanssa pähkäillyt kotihoito vs. töihinmeno asiaa ja olen päätynyt tekemään puolikasta työtä syksyllä äloman jälkeen siten että töissä joka toinen viikko, joka toisen olen kotona pojan kanssa. Pääsen vähän töihin tekemään jotain omaa juttua, raha-asiat on kunnossa mutta toisaalta saan olla vielä paljon kotona lapsen kanssa. Meillä anoppi on ehkä kenties tulossa poikaa hoitamaan tänne meille työviikkojen ajaksi.
Niin minäkin aion tehdä, hoitovapaalle jääminen ei ole käynyt mielessäkään, yhtenä vaihtoehtona minäkin olen nähnyt osittaisen hoitovapaan.
Lapset voivat paremmin, kun saavat sitten illalla sulta täysipainoisempaa huomiota verrattuna siihen, että kiukuttelet ja äyskit ja voit huonosti kaiket päivät kotona.
Meidän esikoisen kanssa menin töihin vanhempainvapaan päätyttyä, jolloin meille tuli häntä hoitamaan au-pair. Ratkaisu oli erittäin hyvä, mutta nyt myöhemmin olen huomannut, että kun tyttö oli vain aikuisten kanssa melkein kaksivuotiaaksi asti, niin hän ei oikein vieläkään " osaa" leikkiä muiden kanssa, vaan puuhailee tarhassakin yksikseen enimmäkseen. Sekään ei tietenkään ole mikään huono asia, minäkin olen ollut lapsena samanlainen, mutta mielessä käy, että olisko tilanne toinen, jos hän olisi mennyt päivähoitoon jo silloin heti kun minä lähdin töihin? Surettaa vähän, kun näkee, että tyttö leikkii yksikseen vaan, mutta tuskin tuo siitä kärsii kuitenkaan.
Kuopus menee hoitoon, kun on 11 kk vanha, eli katsotaas, miten siinä sitten käy. Au-pair olisi otettu uudelleen, mutta huoneet loppuu kesken ja sitä paitsi esikoinen halutaan silti pitää tarhassa, että oppii sosiaalisuutta ja saa kavereita.
että sinä menisit töihin ja mies jäisi hoitovapaalle?
Mullakin tässä piakkoin loppuu äitiysloma (22.5) ja tarkoituksemme on laittaa lapsi vain osa-päiväisesti hoitoon. Pyrin siirtämään omat työni lähinnä iltoihin ja viikonloppuihin, jolloin isä ei ole töissä, eli lapsen viikoittaiseksi hoitoajaksi arvioisin noin 15h, mikä on sinänsä aika vähän.
Pidemmän päälle tuo toki voi käydä raskaaksi, kun ei olla koko perhe koolla koskaan, mutta näin alkuun varmaan ihan hyvä ratkaisu, ennen kuin vauva on vähän isompi.
Miten olisi osittainen hoitovapaa? Menen vaikka vain neljänä päivänä viikossa töihin tai tee kuusituntista päivää. Joka tapauksessa älä pode huonoa omatuntoa, sillä viimeaikaisten laajojen tutkimusten mukaan (Hesarissa oli viime kesänä tosi iso juttu) ei siitä lapselle haittaa ole, jos hänet laittaa aikaisin hoitoon. Oli muistaakseni jopa ihan hyötyä ainakin joillakin elämän osa-alueilla :-) Itse uskon vakaasti, että mikäli lapsi saa paljon hellyyttä kotona, se on pääasia. Varmasti on hyvä hoitaa lasta kotona 3-vuotiaaksi - sitä en kiellä - mutta jos itse tunnet hajoavasi, aistii lapsikin varmaan sen. Se vielä puuttuisi, että uhraisit kolme vuotta elämästäsi kotihoitoon ja sitten katkeroituisit siitä lapselle. Tee ihan niin kuin sinusta itsestäsi tuntuu - kyllä lapsesi pärjää!
Ai niin - itse aion ottaa osittaista hoitovapaata. Äippäloma loppuu juhannuksena, mutta pakko on mennä töihin kun mies vielä opiskelee. Muuten olisin ollut ehkä vuoden loppuun kotona, mutten sen kauemmin.
syyskeiju