Kiusaaminen päiväkodissa/eskarissa

Poika on ollut samassa tarhassa nyt 2 vuotta ja siirtyi viime keväänä isojen ryhmään.

Ei kuitenkaan kerennyt olemaan kuin vajaan kuukauden, jonka jälkeen olin hänen kanssaan koko kesän kotosalla.



Syksyllä tarhaan palatessa kaikki meni alkuun aivan hyvin, mutta sen jälkeen alkoi tapahtua ja aina saman pojan nimi mainittiin. Kyseinen poika on 6-vuotias eskarilainen ja saa ilmeisesti jonkinnäköisiä raivokohtauksia.

Päiväkodin hoitajien mielestä meidän poikamme ei ole silmätikku, mutta itse näen asian erilailla.



Joka päivä tarhasta tullessa poika sanoo, ettei ollut kiva päivä ja että häntä kiusataan. Koskaan ei ole kivaa.

Hoitajille on siis asiasta sanottu jo monen monituista kertaa.



Nyt viime viikolla jälleen kyseinen 6-vuotias suuttui pojallemme ja löi, jonka jälkeen me pyysimme tapaamista pojan vanhempien kanssa, eihän tällainen voi jatkua!

He olivat kuitenkinlähdössä lomamatkalle, joten tapaaminen viivästyy nyt ainakin ensi viikolle.



Nyt kun kysinen poika on lomalla, oli oma poikamme eilen iloinen tarhasta tullessa ja sanoi ensimmäisen kerran moneen kuukauteen, että tarhassa oli kivaa. Samoin isänsä soitti vietyään pojan aamulla tarhaan, että oli iloisena ja lauleskellen jäänyt sinne.



Kovasti vaikuttaa siltä, että tämä yksi poika terrorisoi tavalla tai toisella poikaamme niin, että hänen tarhassaolo ei ole kivaa.



Samoin ihmetyttää poikamme tarhassa se, että siellä on kaksi 3-6 vuotiaiden ryhmää, eikä esim. 3-4 ja 5-6 vuotiaita erikseen!!!

Eikö se ole henkilökunnan tehtävä selvittää asiaa ja keskustella toisen pojan vanhempien kanssa, jos on aihetta. Ei milään pahalla, mutta minusta tuntuu, että se vain sekoitta tilannetta jos vanhemmat, jotka eivät ole päivisin paikalla katsomassa mitä siellä tapahtuu rupeavat keskenään selvittelemään asiaan. Lapset ovat kuitenkin henkilökunnan eivätkä vanhempien vastuulla ja valvonnan alla päiväkodissa.

koska henkilökunta ilmeisesti ei näe syytä reagoita, vaikka heillä tietoa tilanteesta on. Minä ainakin haluaisin, että lapseni, jos hän värin toimisi jotakuta vastaan, oppisi ymmärtämään tilanteen ja parantaisi tapojaan.

Tosin voi olla, että tämä 6 vuotias etsiikin leikkikaveria eikä tiedä miten ilmaista sitä. Meillä tuntui, että ekaluokkalaisemme luokkakaveri käyttäytyi

päällekäyvästi, mutta se rauhoittui, kun kutsuin hänet meille leikkimään.

Itse sai hieman ohjaili alussa pelejä.

Ja tuohon kaverin etsimiseen...hänellä on itsellään 3-vuotias pikkuveli samassa tarhassa, mutta toisessa ryhmässä ja en usko hänen haluavan poikani kaveriksi.

Ei siihen mielestäni haukkuminen, lyömiset, potkimiset ym. kuulu.

Ja minun mielestäni käyttäytymisen malli ja sosiaaliset käyttäytymisen taidot opitaan kuitenkin paljolti kotoa ja olisi kiva kuulla vanhempien mielipide siitä onko kotona jotain samanlaista, vai onko se vain tarhassa.

Ja toivoisin, että keskustelu saataisiin käytyä läpi asiallisessa ja kehittävässä hengessä eikä ketään syytellen.

Pääasiahan, että kaikilla lapsilla olisi tarhassa kiva olla!



Itse olen myös tarhaan ilmoittanut, että haluan välittömästi informaation, mikäli oma poikani käyttäytyy sopimattomasti, eli lyö tms.

En salli sitä muilta enkä myöskään omalta lapseltani.

Jos päiväkodin hlökunta ei saa tilannetta kuriin, on siihen puututtava kiusaajan vanhempien kautta!! Ei tuollainen peli vetele.. Kenelläkään ei saisi olla ikävää tarhassa/päivähoidossa sen takia että siellä kiusataan. Hlökunta on kuitenkin avain asemassa tässä ja heille antaisin kuulua myös ja kovaa..näin olette tehneetkin!

Saattaa tuo olla huomion ja kavereiden etsintään liittyvääkin. Omalla 5v-pojallani on asperger-piirteitä ja häntä kiusataan ja jätetään pois leikeistä. Niinpä hänellä on tapana käyttää juuri aivan vääriä keinoja kavereiden ja huomion hankintaa ja toisaalta ylireakoida raivareilla pikkujuttuihin. Lisäksi hän nimenomaan yleensä leikkii itseään nuorempien kanssa. Tiedämme ongelman ja teemme kaikkemme sen eteen kotona.

Päiväkodissa emme voi olla lastamme vahtimassa ja toivomme että henkilökunta sen tekee ja huomioi kiusaustilanteet puolin ja toisin. Kokisin kuitenkin kiusallisena, jos jotkut toiset vanhemmat vaatisivat meitä vastuulle siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu, kun olemme kotona kaikkemme tehneet ja päiväkodissa emme voi paikalla olla. Mielelläni kuitenkin kerromme avoimesti, mitä meidän poikamme ongelmat johtuvat. Mutta vastuu tapahtumista päiväkodista on ensisijaisesti henkilökunnalla.

Toki jos näin olisi ja kotona tiedostaisivat ongelman, olisi kiva että he siitä tarhan henkilökunnalle kertoisivat, jotka taas puolestaan voisivat toimia tilanteen rauhoittajina jos tietäsivät miten asia on.



Ja itse olen samaa mieltä, että se on päiväkodin henkilökunnan asia olla ensisijiasesti asioiden ratkaisijana, mutta jos he eivät asialle mitään tee, on minun vanhempana puututtava siihen.

Eihän kukaan vanhempi halua, että oma lapsi kärsii.



Tilanne täytyy kuitenkin selvittää, että osaan sitten itse esim. selittää omalle pojalleni, että tämä isompi haluaa hänestä kaverin, muttei osaa ilmaista sitä.

Hän kun on aivan ymmällään, että miksi juuri häntä kiusataan.

Ja siinä sitten äidin sydän itkee verta kun huomaa, että 3-vuotias pähkäilee elämän isoja asioita ja murehtii =(

Kivamamma!



Oma poikasi on siis vajaa neljä v ja kiusaaja 6 vuotias? Jotenkin tuntuu ihmeelliselle, ettei päiväkodin henkilökunta ota asiaa tosissaan. Oletko varma, että todellista kiusaamista tapahtuu? Lapsethan saattaa puhua mitä sattuu. Mä luulen, että teidän vanhempien on hankalaa ihan keskenään asiasta puhua, koska ettehän ole siellä paikalla päivisin. Entäs silleen, että molempien vanhemmat ja joku päiväkodin tädeistä pitäisi yhteispalaverin?

Ajattelin alkuun myös sitä, että mitä jos poika valehtelee ja keksii omiaan.

Mutta kuitenkin ei nämä tilanteet keksittyjä ole: kaikki yhteenotot ovat hoitajat kertoneet ja näissä tilanteissa tämä 6-vuotias poika on aina ollut se lyöjä / agressiivisempi osapuoli.

Alkuun ajattelin myös, että varmaan oma poikani provosoi tilanne jollain tms. mutta ei kuulemma ole niin.



Pari kuukautta sittenkin kyseinen poika oli saanut kesken oman leikkinsä raivokohtauksen ja potkaisut ohi kävellyttä poikaamme niin, että poikamme kaatui selälleen kovalle laattalattialle ja satutti päänsä.

Koko illan sitten valitti pääkipua ja huonoa oloa.



Ymmärtäisin nämä normaaleina poikien kahinoina jos sitä sattuisi silloin tällöin, mutta tämä on jo jokaviikkoista nykyään...

Tottakai tilanteeseen pitää puuttua, jos ei henkilökunta sitä mielestäsi riitävästi tee. Mutta kyllä minustakin keskusteluissa pitäisi olla mukana päiväkodin edustaja, joka tietää mitä tosiaan on tapahtunut ja miten sitten toimitaan jatkossa. Halusin tuoda oman näkökantani esiin, jotta osaat valmistautua keskusteluun - eli asia ei tosiaan varmaan ole ihan niin yksinkertainen, että olisi vaan kysymys vanhemmista, jotka ovat laiminlyöneet kasvatusvelvollisuutensa ja asia korjautuu, kun sinä sen heille kerrot ja he edelleen komentavat poikaansa kotona.

Voi tosiaan olla hyvin niin, ettei poikasi ole mikään silmätikku vaan toisen pojan raivo kohdistuu ihan sattumanvaraiseti keneen vaan. Näin on minun poikani kohdalla, kun leikissä joku menee pieleen niin siinä palikat lentää ja osuvat siihen, joka sattuu kohdalla olemaan. Ehkä päiväkodin henkilökunta on hyvinkin tietoinen toisen pojan tilanteesta ja ongelmista (samoin kuin vanhemmat) mutta heillä on tietysti vaitiolovelvollisuus, eivätkä he voi sinulle suoraan kertoa mistä on kysymys. Meillä ainakin on henkilökunnan kanssa keskuteltu poikani ongemista ja on konsultoitu erityislastentarhan opettajaa. Ja henkilökunta raportoi hyvinkin tarkkaan ketä poikani on millonkin lyönyt tai tönäissyt. Asioista keskustellaan pojan kanssa sitten kotona.

Muiden lasten vanhempiin tai lapsiin en ole katsonut aihelliseksi ottaa yhteyttä, sillä anteeksipyynnöt ja jäähyt on hoidettu tilanteen sattuessa heti päiväkodissa - ja mielestäni näitä yksittäisi tapauksia on turha jälkeenpäin kaivella kun ei ole kysymys mistään systemaattisesta aina samaan henkilöön kohdistuvasta kiusaamisesta.

Eli ehkä 6-vuotiaan raivo ei tosiaan kohdistu sinun poikaasi henkilökohtaisesti, mutta poikasi on herkempi kuin muut lapset kokee sen yksinkertaisesti epämiellytävänä ja pelottavana, että ryhmässä yksi niin raivoaa, eikä henkilökunta ole ymmärtänyt sitä - tästä kannattaisi varmaan henkilökunnan kanssa keskustella