Vauveli haaveita!
Hei kaikki!
Nyt on pakko turvautua tähän kuuluisaan vertaistukeen. Olen yli 30v ja nyt olisi tilauksessa ensimmäinen vauveli. Olemme tuore aviopari ja tuore pari muutoinkin :) Pillerit lopetin 2 kk sitten 15 vuoden jälkeen. Olen aivan yllättynyt kuinka tämä asia stressaa ja on koko ajan mielessä!!Jopa niin, että pinna on kireellä koko ajan.
Ostin noita DAVID-ovisliuskoja ja en todellakaan saanut tasavahvoja viivoja!!Kolmd viikoa olen itkeskellyt kauhun ja epätoivon rajamailla - jospa en ovuloi lainkaan!!!Nyt kuulin, että muillakin ollut ongelmia testien kanssa. Arvatkaa vaan tupsahtiko niitä juuri äsken lisää postilaatikosta.
Mies on täysillä mukana, mutta kyllä se jo vähän huolestuu kun laskeskelen kalenteri kädessä päiviä ja ilmoitan vakavalla naamalla, että noina päivinä et sitten työmatkalla ainakaan voi lähteä!
Ensimmäisen kerran elämässä koen tällaista vauvakuumetta vai liekö se biologinen kello. Ei tässä ihan nuoria tyttöjä enää olla.
Mielessä vilisee pelot, toivo ja kaikki muukin.Lueskelin ovulaatio palstaa ja tunnistin NIIN nuo samat ajatukset. Alku kuusta on toivoa ja tikkujen kanssa heilumista, loppu kuukausi odottelua.
Kiitos kun sain vuodattaa, sillä oma pää ja toisten hermot eivät kohta enää kestä. Onko muilla tällaisia ajatuksia tai pelkoja? Vai luotatteko, että tärppää, vaikka ovis tikut näyttävät aina haaleaa viivaa?
Kommentit (12)
Moi,
voin kyllä allekirjoittaa niin sun tekstin, olen samanikäinen ja kaikkia e-pilleri/laastareita tuli käytettyä niin kauan. Välillä olen miettiny että toimiikohan tää vanaha kroppa ennään mutta viime kierrossa bongasin oviksen testeillä. Lopputulema ei kuitenkaan ollut se toivottu. Kesäkuun alussa luovuin ehkäisystä ja hormonimyrsky alkaa vähitellen tasaantua. "Huvittavaa" että vielä 32-vuotiaana naama kukkii :/
Se tikuttaminen oli kyllä stressaavaa, en sitten tiiä oisko parempi ilman niin mennä rennosti ja heilutella peittoa joka toinen päivä menemään.
Kukin tyylillään mutta kaikilla sama tavoite. Toivotaan plussia kaikille tasapuolisesti :)
Itse en ole vielä päässyt, niin pitkälle, että kuulostelisin ja tunnustelisin oireita, jotenkin sjattelin, että heti ensimmäisessä kierrossa tuskin tärppää, mutta sen jälkeen olen vain keskittynyt ovulaation metsästykseen, jota saa todella metsästää. Olen kohta hankkinut kaikki maailman testit (apteekin omat, Donna-sylkitesti)paitsi Clearbluen digitestit. Tosin meinasin jo sellaiset ostaa, mutta ajattelin, että olenkohan ihan normaali :) eli huomenna apteekin kautta kotiin!
Hyvälle ystävälleni syntyi 1,5 kk sitten vauva ja kyllä hänen luota lähdin itku kurkussa kotiin. Mikä ei tarkoita, etten olisi hänen puolestaan onnellinen täydestä sydämmestä.
Miehet ajattelevat tätä asiaa paljon rennommin, ehkä meidänkin pitäisin!
Toivotaan, että viikonloppuna Sinulla tärppäisi, pidän peukkuja!!!
minun kauheille mielialan vaihteluille, eli hormonimyrsky jyllää. Olen kiukkuinen kuin ampiainen ja on vaikeaa sietää pieniäkin asioita. Tosin kyllähän tämä stressaa ja sit muka pitäisi heilutella peittoa :) Minä odottelen tuota naaman kukkimista ja on erittäin todennäköisesti tulossa - äidillä finnejä viel 59-vuotiaana :)
Olemme saman ikäisiä ja yksi ilta mietin, että puolet elämästään on käyttänyt ehkäisyä ja "huolehtinut" itsestään. Nyt kun olisi oikea hetki, niin hedelmäsllisyys laskee vuosi vuodelta kuin lehmän häntä!!
Nyt kuitenkin positiivisia ajatuksia ja tsemppiä yritykseen.
Ihanaa, kun huomaa, että muillakin on tarve vuodattaa näitä kaikkia vaivojaan ja omituisia tuntemuksiaan, jotka yhtenä hetkenä on vahvoja ja tunne sisällä kasvavasta elämästä varma, ja toisena hetkenä kaikki on poissa ja sitä putoaa tyhjyyden keskelle, kun päässä jyskyttää vaan ajatus, että kuvitteliko sitä sittenkin kaiken tai johtuivatko oireet vaan hormoniehkäisyn lopettamisesta. Ilman kalenterimerkintöjä en uskoisi mennyttä kuukautta todeksikaan...
On niin totta, että sitä vahtaa päiviä, laskee mielessään kp:eitä ja dpo:ita ja ties mitä ja lopulta on niin sekaisin, ettei muista niitä päiviä, eikä kyllä mitään muutakaan.
Lumi, olen kanssa 26 ja meillä myös esikoinen toiveissa. Yk on eka ja viikonloppuna ois ekat mahkut testata. Pillereitä takana on 8 vuotta.
Vahditteko muut oviksen jälkeen jo syömisiänne? Inkiväärit, kraavilohet, vakuumipakatut leikkeleet, alkoholi jne... Eikä kai sillä loppujen lopuksi ole vielä edes väliä, kun jos jotakin elämää tuolla navan alla onkin, niin ei siellä vielä napanuoraa ja istukkaa ole. *huokaus* Turhaa itsensä kiusaamista :D
Kyllä Minttuliini tosiaan kannattaa sijoittaa niihin Clearbluen digitesteihin, ei sitten tarvii arvuutella. :) Ja kiitos, toivotaan tärppiä!
Olet Miij kyllä niin oikeassa ajatustesi kanssa, ihan kuin minun suustani, mutta ihanaa kun saa jakaa näitä tuntemuksia muiden kanssa täällä, ei ole itsellä ihan niin tyhjä olo... Sulla on kanssa jännät ajat menossa, toivon niin paljon plussaa sinulle! Koska ajattelit testailla? Bongasitko oviksen?
Mä en ainakaan ole suuremmin syömisiäni vahtinut juuri tuon takia, että tässä kohtaa mahdollinen vauveli on vielä niin turvassa kaikelta... Tosin en nyt kovin paljon alkoholia viitsi käyttää.
Oireet ovat palanneet. :) Rinnat on arat, itkuherkkyyttä eilisestä, outoa vatsakipua, lämpöä, voi kun tämä tarkottaisi sitä mitä niin toivon!
Eli täällä dpo 8 ja yk 3.
Plusspuhureita teille ja Miij jännitetään yhdessä!
-Lumi-
Se onkin hyvä kysymys, että koska lähtis testaileen kun kierrosta ei oo mitään haisua. Maanantaita ollaan ajatellu...
Eilen tuonne toukokuisiin kirjoitin, että oviksen saatoin bongata limojen perusteella kp 15 tai kp 20, tikuttamaan en vielä ainakaan alkanut. Kun jotenkin tuntuu, että oma kierto on aina ollut niin sekaisin, että sekin mahdollisuus on olemassa, ettei sitä vielä ole ollutkaan, niin ei mitään hajua koska rupeis edes tikuttamaan :D
Nyt siis kp 29/? eli dpo ois sitten joko 14 tai 9, kai. :D
Plussatuulia juu ja jatketaan Lumi yhdessä jännäilyä!
Clearblue testit ostettu apteekista ja olen testaillut perjantaista lähtien ja tulos edelleen miinusta. Jos peilaan viime kiertoon, niin nyt pitäisi olla oviksen aika, jota en tosin löytänyt viime kierrossakaan. Ahdistaa ja mielessä on sata kysymystä, mitäs jos en ovuloikaan ja jne. Niin, kyllä pitäisi pillereiden lopettamisen jälkeen malttaa katsella muutama kierto, mutta kun mieli ei malta!!! Nyt mielessä ajatus, että ehkäpä tämä kierto pidempi ja ovis olisi tulossa. Eli toivossa eletään. Hassua kun toiset odottelevat sitä toista plussaa ja minä ahdistun kun en löydä ovulaatiota!!!Toivotaan monenlaista plussa onnea kaikille toiveikkaille!!
Minttuliini, minäpäs siirryn kanssas bongailemaan tuota ovista, kun täti päätti perjantaina pistäytyä meille kylään (hyvästä hämäyksestä huolimatta, kun siirryttiin viikonlopuksi anoppilaan). Olin lukevinani netistä, että ovis tulee 14 päivää ennenkuin menkat alkaa. Oletko sen mukaan tikuttanut?
Pillereitten popsimisen jälkeen itseänikin huolettaa, että irtoaako tuolta mitään... Siitä syystä ajattelin kans nyt marssia kauppaan ja alkaa tikutella, josko sen saisi bongattua. Ja jossei niin sitten vissiin pitäis lääkäriin marssia?
Pidän peukkuja oviksen ilmestymiselle!
Olen tikutellut niin tiuhaan ettei ovis ole voinut jäädä huomaamaatta, jos vaan testeihin on luottaminen. Itselläni lääkäri varattu lokakuun alkuun, josko sitten olisin viisaampi. Varsinkin, jos nyt ei tässä kuussa tapahdu mitään merkkejä ovulaatiosta. Turhauttavaa hommaa!!Olin niin ajantellut, että tänään saan vihdoinkin sen hymynaaman näkyviin, mutta ei niin ei. Viikon jaksan vielä tikutellam jonka jälkeen saattaa epätoivo iskeä.
Ikävä kuulla, että täti tuli kylään!!Voin kuvitella sen pettymyksen. Ei vajota kuitenkaan synkkyyteen, vaan psotiivisella yrityksellä saadaan hyviä tuloksia :) itselläni nuo testit ovat olleet vain harmituksen tuojia. Tosin hyvä, että havaitsee jo alkuvaiheessa, jos on ovulaatio ongelmia.
Aurinkoisia päiviä ja mukavia ovulaation odotushetkiä :)
Perjantaina vihdoin bongasin oviksen clear bluen digitaalisella testillä. Olipa ihana yllätys kiireiseen aamun. Iltapäivällä testasin vielä David hallpis versiolla ja sain positiivisen tuloksen. Silti Digitaaliset on helpompi ja ei tarvitse tulkita!!Voi sitä riemua kun hymynaama yllättäen ilmeistyi näyttöön. Arvata saattaa mihin puuhiin viikonloppu meni :)
Nyt jännäilen jatkoa, tosin uskon, etten ensimmäisetn yritysten jälkeen pety, mutta mistäpä sitä tietää taas tunteistaan jos menkat alkavat!Nyt ainakain on tunne, että on ehjä nainen, jolla on mahdollisuus!!Tosin joku pessimisti saattaa sanoa, ettei ovistesti aina takaa ovulaatiota, mutta vielä en halua kuulla moista.
Tsemppiä kaikille ja ilmoitelkaa vaiheistanne :)
Meillä on aika lailla sama tilanne, olen 26 ja esikoinen olisi haaveissa. Itselläni on nyt menossa kolmas kierto ilman pillereitä, söin niitä 12 vuotta. Ja välillä tuntuu, etten voi muuta ajatellakaan kun vauvaa ja kaikkea siihen liittyvää, aina odottaa jotakin vaihetta kierrossa... Ja toisena hetkenä on niin luottavainen, että nyt on tärpännyt ja toisena hetkenä taas tavallaan aivan varma ettei varmasti tärpännyt... Ja kun tuntuu, että kaikki muut ystävät ja kaverit ovat raskaana, tässä tilanteessa ei pysty iloitsemaan heidän puolestaan vaan melkein tulee itselle itku vauva uutisista... Ja kun jotenkin tuntuu ettei miehet ihan ymmärrä mitä kaikkea tähän liittyy.
Itselläni ei ole kokemusta noista DAVID ovistesteistä, mutta voin lämpimästi suositella noita CLEARBLUEN digitestejä, niihin voi luottaa ja selvän ovulaation niillä olen saanut, mitä monilla liuskatesteillä on jäänyt saamatta...
Että onhan meitä "höpöjä" muitakin. :) Itse saisin viikonloppuna testata miten on käynyt, mut kun ei millään malttaisi odottaa... Mulla oli vielä pari päivää sitten sellainen olo, että nyt on tärpännyt kun oli kaikenlaisia oireitakin, mutta nyt kaikki oireet ovat poissa, joten masennus tahtoo vallata mielen... Saas nähdä miten käy...
Plussatuulia sinulle ja onnea oviksen metsästykseen!
-Lumi-