Pääsin naimisiin ja sain ihanan elämän!! ♡

Pääsin kauppakorkeakouluun ja valmistuin hyvin arvosanoin, mutta en "päässyt" naimisiin. Solmin kyllä avioliiton rakastamani miehen kanssa, mutta en koskaan sano, että "pääsin naimisiin". Kuulostaa niin 1800-luvulta, epätoivoisen vanhanpiian huokaukselta!

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 22:03"]

Yritätkö tehdä ihmiset täällä kateellisiksi? Kyllä se ero teillekin vielä koittaa.

[/quote]

Miten joku edes  voi olla kateellinen jostain naimisiinmenosta? Eihän se ole mitään nykypäivänä.

Joo, aika surkeata jos suurin saavutus elämässä on "päästä naimisiin". Hrrrr, puistattavaa.

Elämää tai onnea ei ikinä pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Se ei vaan ole pysyvää. Eikä toisen tykkäämiseen tai rakkauteen voi luottaa. Kas kun toisen ihmisen tunteita ei voi hallita. Omiansa kylläkin.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 10:50"]

Joo, aika surkeata jos suurin saavutus elämässä on "päästä naimisiin". Hrrrr, puistattavaa.

Elämää tai onnea ei ikinä pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Se ei vaan ole pysyvää. Eikä toisen tykkäämiseen tai rakkauteen voi luottaa. Kas kun toisen ihmisen tunteita ei voi hallita. Omiansa kylläkin.

[/quote]

Samaa voisi sanoa lapsistakin, mitkä yleensä ja hyväksytysti ovat (naisen) elämän tärkeimmät asiat. Yhtä surkeaa?

Mikä sitten olisi kelvollinen syy tai saavutus onnelle?

Minulle se ainakin on ihana elämäni, jonka pääsisältö on kyllä parisuhde, rietas seksi, ihanat lemmikit, kiva työpaikka ja unelmien koti. Juu, elämäni rakkaus voisi vaikka kuolla tapaturmaisesti, voisin saada syövän joka tuhoaa koko alapään, lemmikit kuolevat ajallaan, työpaikka voisi mennä, talo palaa ja niin edelleen, mutta mitä sitten. Sitten arvioidaan tilanne uudelleen. Silti nuo asiat tekevät minut äärimmäisen onnelliseksi ja puolisoni on kyllä tärkein asia maailmassa minulle ja koko elämän kohokohta on kyllä se, että olen lupautunut loppuelämäkseni jollekin noin käsittämättömän upealle ja ihanalle ihmiselle ja olen siitä onnellinen ja äärimmäisen kiitollinen.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 21:46"]Pari vuotta sitten en vielä olisi uskonut voivani enää ikinä olla onnellinen. Elämässäni ei ollut enää mitään toivoa, mutta nyt olenkin naimisissa ja opiskelen unelmieni ammattiin!

Mieheni on maailman ihanin ja mä oon maailman onnellisin :) Elämä on ihanaa, älkää ikinä luovuttako! ♡
[/quote]

Joo nyt olet onnellinen, mutta katotaan parin vuoden päästä kun miehesi pettää ja jättää sut yksin adhd/kehitysvammaisen lapsellesi hoitajaksi jonka takia et aaa edes työtä ja sairastut masennukseen ja rintasyöpään. :(

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 11:01"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 10:50"]

Joo, aika surkeata jos suurin saavutus elämässä on "päästä naimisiin". Hrrrr, puistattavaa.

Elämää tai onnea ei ikinä pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Se ei vaan ole pysyvää. Eikä toisen tykkäämiseen tai rakkauteen voi luottaa. Kas kun toisen ihmisen tunteita ei voi hallita. Omiansa kylläkin.

[/quote]

Samaa voisi sanoa lapsistakin, mitkä yleensä ja hyväksytysti ovat (naisen) elämän tärkeimmät asiat. Yhtä surkeaa?

Mikä sitten olisi kelvollinen syy tai saavutus onnelle?

Minulle se ainakin on ihana elämäni, jonka pääsisältö on kyllä parisuhde, rietas seksi, ihanat lemmikit, kiva työpaikka ja unelmien koti. Juu, elämäni rakkaus voisi vaikka kuolla tapaturmaisesti, voisin saada syövän joka tuhoaa koko alapään, lemmikit kuolevat ajallaan, työpaikka voisi mennä, talo palaa ja niin edelleen, mutta mitä sitten. Sitten arvioidaan tilanne uudelleen. Silti nuo asiat tekevät minut äärimmäisen onnelliseksi ja puolisoni on kyllä tärkein asia maailmassa minulle ja koko elämän kohokohta on kyllä se, että olen lupautunut loppuelämäkseni jollekin noin käsittämättömän upealle ja ihanalle ihmiselle ja olen siitä onnellinen ja äärimmäisen kiitollinen.
[/quote]

Kannattaakohan nostaa toinen noin korkealle jalustalle...? Juu, itsellänikin on todella hyvä parisuhde, mutta tiedostan, että miehenikin on kuitenkin vain ihminen. Miehelläsi on melkoinen taakka, kun varaat noin täysillä oman onnesi hänen harteilleen... Jaksaako hän kantaa vastuun?

PÄÄSIT naimisiin?!

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 11:07"]

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 11:01"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 10:50"] Joo, aika surkeata jos suurin saavutus elämässä on "päästä naimisiin". Hrrrr, puistattavaa. Elämää tai onnea ei ikinä pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Se ei vaan ole pysyvää. Eikä toisen tykkäämiseen tai rakkauteen voi luottaa. Kas kun toisen ihmisen tunteita ei voi hallita. Omiansa kylläkin. [/quote]   Samaa voisi sanoa lapsistakin, mitkä yleensä ja hyväksytysti ovat (naisen) elämän tärkeimmät asiat. Yhtä surkeaa?   Mikä sitten olisi kelvollinen syy tai saavutus onnelle?   Minulle se ainakin on ihana elämäni, jonka pääsisältö on kyllä parisuhde, rietas seksi, ihanat lemmikit, kiva työpaikka ja unelmien koti. Juu, elämäni rakkaus voisi vaikka kuolla tapaturmaisesti, voisin saada syövän joka tuhoaa koko alapään, lemmikit kuolevat ajallaan, työpaikka voisi mennä, talo palaa ja niin edelleen, mutta mitä sitten. Sitten arvioidaan tilanne uudelleen. Silti nuo asiat tekevät minut äärimmäisen onnelliseksi ja puolisoni on kyllä tärkein asia maailmassa minulle ja koko elämän kohokohta on kyllä se, että olen lupautunut loppuelämäkseni jollekin noin käsittämättömän upealle ja ihanalle ihmiselle ja olen siitä onnellinen ja äärimmäisen kiitollinen. [/quote] Kannattaakohan nostaa toinen noin korkealle jalustalle...? Juu, itsellänikin on todella hyvä parisuhde, mutta tiedostan, että miehenikin on kuitenkin vain ihminen. Miehelläsi on melkoinen taakka, kun varaat noin täysillä oman onnesi hänen harteilleen... Jaksaako hän kantaa vastuun?

[/quote]

Helposti, vain ihmisinä, heikkoina, hauraina ja virheellisinähän me toisiamme juuri rakastammekin ja kenties siksi tämä niin hyvin toimiikin kun ymmärretään toisen ominaispiirteitä niin hyvin. Mitä vastuuta tai jaksamista on jossain niin itsestäänselvässä ja helpossa asiassa? Ja sama tietenkin toisin päin, olen miehelleni kaikista tärkein. Kahdestaan elelemme onnellisena ja parisuhde ei voisi olla parempi. Pettämisiä ei tarvitse ikinä stressata kun ei ole tarvetta mustasukkaisuuteen (vieraissa saa käydä jos huvittaa, mutta eipä ole pahemmin kiinnostanut) ja kaikki toimii käsittämättömän hyvin, samat tavoitteet ja toiveet ovat ja olemme sopivasti erilaisia, että homma toimii ja jaksaa sitten potkia aina toistakin eteenpäin.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 10:50"]Joo, aika surkeata jos suurin saavutus elämässä on "päästä naimisiin". Hrrrr, puistattavaa.

Elämää tai onnea ei ikinä pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Se ei vaan ole pysyvää. Eikä toisen tykkäämiseen tai rakkauteen voi luottaa. Kas kun toisen ihmisen tunteita ei voi hallita. Omiansa kylläkin.
[/quote]
Aika kyynista, mutta niin pitääkin. Valitettava tosiasia on se että nämä "pääsin naimisiin ja nyt on kaikki ihkuu" -tyypit valittavat muutaman vuoden päästä pettävästä miehestä tms. Kyynisyys voi olla myös realismia.

Mulle naimisiin meno olisi kyllä naimisiin pääsyä. Ihan sama mitä historiallisia mielikuvia siitä jollekin tulee. Mulla on neljä sisarusta ja ne kaikki on olleet naimisissa jo monta vuotta. Haluaisin minäkin päästä naimisiin.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 10:50"]

Joo, aika surkeata jos suurin saavutus elämässä on "päästä naimisiin". Hrrrr, puistattavaa.

Elämää tai onnea ei ikinä pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Se ei vaan ole pysyvää. Eikä toisen tykkäämiseen tai rakkauteen voi luottaa. Kas kun toisen ihmisen tunteita ei voi hallita. Omiansa kylläkin.

[/quote]Taas tätä sanahelinää, joka ei tarkoita mitään. Tottakai ihminen rakastuessaan jossain määrin rakentaa onnensa toisen varaan, ja jos tulee ero, niin ollaan onnettomia. Se on ihan normaalia. Eikä mikään onni ole pysyvää, kuolema lopettaa sen viimeistään. Ja toisen ihmisen tunteisiin voi vaikuttaa huomattavasti kuten toisetkin voivat vaikuttaa omiin tunteisiin. Onko se sitten toisen ihmisen tunteiden hallintaa vai ei, tulkintakysymys.

Miten naimisiinpääsy muka muuttaa parisuhdetta tai arkea? Suurempi riippakivi erotilanteissa, sillä päätyyhän 50% liitoista eroon. Ja se häpeä leimaa sut kokonaan. Olet epäonnistunut aviopuolisona ja suvussa jauhetaan kakkaa ja huhuillaan.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 11:01"]

[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 10:50"]

Joo, aika surkeata jos suurin saavutus elämässä on "päästä naimisiin". Hrrrr, puistattavaa.

Elämää tai onnea ei ikinä pidä rakentaa toisen ihmisen varaan. Se ei vaan ole pysyvää. Eikä toisen tykkäämiseen tai rakkauteen voi luottaa. Kas kun toisen ihmisen tunteita ei voi hallita. Omiansa kylläkin.

[/quote]

Samaa voisi sanoa lapsistakin, mitkä yleensä ja hyväksytysti ovat (naisen) elämän tärkeimmät asiat. Yhtä surkeaa?

Mikä sitten olisi kelvollinen syy tai saavutus onnelle?

Minulle se ainakin on ihana elämäni, jonka pääsisältö on kyllä parisuhde, rietas seksi, ihanat lemmikit, kiva työpaikka ja unelmien koti. Juu, elämäni rakkaus voisi vaikka kuolla tapaturmaisesti, voisin saada syövän joka tuhoaa koko alapään, lemmikit kuolevat ajallaan, työpaikka voisi mennä, talo palaa ja niin edelleen, mutta mitä sitten. Sitten arvioidaan tilanne uudelleen. Silti nuo asiat tekevät minut äärimmäisen onnelliseksi ja puolisoni on kyllä tärkein asia maailmassa minulle ja koko elämän kohokohta on kyllä se, että olen lupautunut loppuelämäkseni jollekin noin käsittämättömän upealle ja ihanalle ihmiselle ja olen siitä onnellinen ja äärimmäisen kiitollinen.

[/quote]Onko yläpää jo mennyt vai eikö sillä ole väliä?

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 23:29"]

Pääsin kauppakorkeakouluun ja valmistuin hyvin arvosanoin, mutta en "päässyt" naimisiin. Solmin kyllä avioliiton rakastamani miehen kanssa, mutta en koskaan sano, että "pääsin naimisiin". Kuulostaa niin 1800-luvulta, epätoivoisen vanhanpiian huokaukselta!

[/quote]

Pääsin naimisiin on kieltämättä hieman ristiriitaisia ajatuksia herättävä ilmaisu. Mutta toisaalta suhteessa on kaksi osapuolta, molempien täytyy haluta avioliittoa. On onnellista, että kaksi ihmistä haluavat sitä toistensa kanssa ja ovat oikeasti onnellisia ilman kompromissin makua.

Onnea sinulle! 

[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 21:48"]Onnea sinulle! 
[/quote]
Kiitos! :) ap

Mukava kuulla! Onko teillä lapsia tai haluatteko lapsia? Joka tapauksessa, onnea tuleviin vuosiin :)

Nyt vain stressaat loppuelämäsi odotellessasi sitä väistämätöntä hetkeä, jolloin onnesi romuttuu peruuttamattomasti.

Ei kannata elää elämäänsä noin negatiivisesti ajatellen. Minulla ainakin on ollut jokseenkin rankkaa elämässä. Mutta kun ei katkeroidu ja ajattelee positiivisesti, niin ei vastoinkäymiset tunnu niin pahoilta. -4

Hyvä kuulla, että hyvinkin voi käydä. Nyt täytyisi täältä pohjalta vaan ponnistaa... :/