Mitä mieltä miehestä, joka ei tule toimeen muiden miesten kanssa?

Mäkään en viihdy äijäporukoissa. Joskus ehkä hetken sietää jos on kyse yhdistävästä harrastuksesta tai vastaavasta.

Juhlissa tai vastaavissa en jaksa muiden miesten juttuja. Aina samat kännykkä, tietokone, auto, lätkä, blah blah.

Naisten kanssa on yleensä fiksumpia aiheita kaikenlaisesta elämään ja yhteiskuntaan liittyvästä.

Juu se on jännä homma kun monta äijää kohtaa, tulee suurempi tarve olla itsekin äijämpi. Semmoista penisten kalistelua. Naisten kanssa ei tarvi ressaa asiasta.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 13:15"]Juu se on jännä homma kun monta äijää kohtaa, tulee suurempi tarve olla itsekin äijämpi. Semmoista penisten kalistelua. Naisten kanssa ei tarvi ressaa asiasta.
[/quote]
Juu ihan naurettavaa tuo kalisteluntarve. Mun mies ei kotona koskaan kiroile - ei tietenkään, sillä se ei olisi lapsiperheessä sopivaa. Mutta annas olla kun ukkoringissä kertoo jotain juttua, niin johan sitä pitää terästää taajaan toistuvilla kirosanoilla. Aivan kuin se jotenkin nostaisi arvostusta.

[quote author="Vierailija" time="03.07.2015 klo 12:08"]

Millainen nainen sitten mä olen, joka viihdyn joskus paremmin miesten kuin naisten seurassa. Miehet ovat jotenkin suorempia ja mukavampia. Aitoja, rehellisiä...

[/quote]

Yksinkertainen?

Naisten viestintä on monimutkaisempaa kuin miesten, ehkä se menee sinulla yli ymmärryksen? Et osaa tulkita naisten viestintää ja siksi itket naisten epärehellisyydestä.

Taidan itse solahtaa tähän kategoriaan, vaikka en ujo olekaan. En osaa olla ollenkaan näissä äijäporukoissa, joissa puhutaan kovaan ääneen ja heitellään frisbeetä puistossa. Täysin vieras homososiaalisuuden tapa minulle. Ystävistäni ehkä 70 % on naisia, ja loput 30 % ovat kaltaisiani vähän introvertteja taiteellisia tai älyllisiä miehiä, jotka eivät ole muutenkaan kotonaan laumoissa.

Mun poikani. Ei vaan kestä äijäkulttuuria, on luokan lätkäjätkien vastakohta. Mutta tyttöjä sitten riittääkin, niin ystävinä kuin ihailijoina. Mitä siitä pitäisi ajatella? Jokainen on omanlaisensa, pääasia että ei jää yksin.

Vähän erikoisia tyyppejä nuo.

Yleensä homoja tai muuten naisellisia miehiä.

Tunnen useitakin. SEllaisiakin tunnen jotka ei välitä olla juurikaan ei miesten eikä naisten seurassa, juroja erakoita siis. En mitään ihmeempää ajattele heistäkään, kuten en myöskään niistä jotka viihtyy naisten seurassa. 

Millainen nainen sitten mä olen, joka viihdyn joskus paremmin miesten kuin naisten seurassa. Miehet ovat jotenkin suorempia ja mukavampia. Aitoja, rehellisiä...