Alle 5v lapsia, arkea ja työntekoa, mahdollisia rahahuolia=onko muilla vastaavassa tilanteessa olevilla seksielämää?
meillä miehen haluttomuus johtuu kuulema noista asioista joten olenkin tässä kärvistellyt pian 3v puutteessa.
Tai itse asiassa en enää koe edes puutetta koska en edes ovulaatioaikoina tunne pahemmin panetusta,ikäänkuin seksuaalisuuteni olisi kuollut ja kuopattu. Olen siltä osin näivettynyt akka jonka itsetunto on jo aika matalalla asian vuoksi.
Sääli sinänsä koska olen hyvin seksuaalinen, kokeilunhaluinen, nautinnon helposti saava ja " sopivan pervo" kuulema, menen hukkaan.
Mutta ei kai jokin seksielämä ole syy ottaa avioeroa ja etsiä oman kodin sijasta vuokrakämppää, erottaa lapsia ja isää toisistaan?
Tuskaa.
N30
Kommentit (18)
en usko että mieheni suostuisi enkä tiedä itsestänikään olisko minusta sellaiseen. Eipä olis tätäkään ongelmaa jos suhtautuisi pettämiseen löyhemmin:/
ap
Mies hoitoon, tutkittavaksi mahdollinen masennus ja hormonitasot. Ottakoon sairaslomaa jos on stressi.
Sanoisin että jos mies ei halua selvittää haluttomuuttaan pitemmälle, ero on hyvä vaihtoehto. Siis toistan: mies haluaa tehdä asialle jotain, jos hän rakastaa sinua, kun ymmärtää että kärsit. Jos hän ei halua tehdä mitään, hän ilmeisesti ei välitä sinusta. Kadut kuitenkin myöhemmin menetettyä aikaa jos jäät kärvistelemään.
hänellä onkin masennuslääkitys käytössä ja ollut jo pidemmän aikaa. Vaihdellut lääkkeestä ja yhdistelmistä toiseen löytääkseen mahdollisimman sopivan ja hyvän vaihtoehdon. Eli varsinaisesti ei siitäkään ole kyse vaikka toki tiedostan että mielialalääkkeet voivat vaikuttaa libidoon,erektiokykyyn eivät ainakaan ole vaikuttaneet.
Lainatakseni hänen sanojaan; helpommalla hän työssä pääsee kuin kotona lasten kanssa joten ei varmastikaan sairaslomaakaan ottaisi kovin hevillä. Enpä tiedä,hän toistelee sitä kuinka tämäkin asia muuttuu kunhan stressi raha-asioistakin helpottaa mutta sitä helpotusta ei nyt vielä ole tulossa ja toisekseen pitääkö kurjuus maksimoida sitten selibaatillakin? kaikki vaikuttaa kaikkeen mutta on se aika kallis hinta jos parisuhdekin menee sitten siinä mukana.
Sitäkin olen yrittänyt hänelle vääntää mutta ei muutosta joten olenpa sitten vain odotellut,odotellut ja kärvistellyt.
ap
... ja paljon hyvää seksiä. :) Olen tyytyväinen eikä ole mieskään valitellut.
se ei varmaankaan moneltakaan seksielämää täysin tai liki täysin lopauta?
ap
paitsi seksistä ja mielenterveydestä ?
Tarkoitan, että eikö voi tinkiä asunnosta, autosta, jne? (lainat kai aiheuttavat ne rahahuolet)
Myykää kaikki ja muuttakaa vuokralle. Jos työ stressaa voi alkaa opiskella lisää tms.
Sitten kun teillä ei ole enää rahahuolia ei ole tuolla menolla enää paljon muutakaan. Paitsi omaisuutta.
ja meilläkin on siis aikamoista härdelliä tämä arki eikä raha kasva puissa... seksi oikeestaan pitää meidät virkeinä ja taas jaksaa.
Nro 7
paitsi tietty jos muuttaisi johonkin lähiössä olevaan kaksioon mikä kyllä sekin vaikuttaisi elämänlaatuun koti-ihmisiä kun olemme.
Ja ihan normiperheasunnossa asumme emme missään linnassa.
Auto taas on pakollinen terveydellisistä syistä mutta sellaisiakin menoja on ihan kuukausittain mitä ei monillakaan ole kuten apteekkimenot.
ap
oletko sinä ihan realistinen noissa ehdotuksissasi?
kuulostaa kovasti siltä ettei köyhillä (enkä tarkoita nyt teitä ap köyhillä vaan yleensä) saisi olla mitään elämässään. Ei omaa kotia eikä autoa, ei teeveetä eikä nettiä etc. Miten luulet sen vaikuttavan ihmisen ja perheen elämänlaatuun ja muuhun jos kaikki vietäisiin kuten ehdotat? kuvittelepa itsesi siihen tilanteeseen niin maittaisiko,kunhan munaa saisit? Jotenkin vaikea uskoa sitäkään.
Koska olet seksuaalinen ym, niin sykähdyttäisikö sinua katsella toisen parin rakastelua?? Me haaveilemme siitä, että nainen katselisi rakasteluamme ja hyväilisi samalla itseään. Tässä et pettäisi miestäsi, mutta takuulla nauttisit!!
kuvittelepa itsesi siihen tilanteeseen niin maittaisiko,kunhan munaa saisit? Jotenkin vaikea uskoa sitäkään.
[/quote]
Ei maittaisi, koska olen mies ja hetero :)
Mutta vastaus kysymykseen: minä olen ollut siinä tilanteessa, ja se oli onnellista aikaa. Nyt on eri tilanne (ja myös onnellista aikaa :)))
En voi uskoa että ap:n perhe kestää tuota menoa. Siskoni perhe ei kestänyt. Mies teki töitä kuin hullu ja käteen jäi puolikas taloa.
Siinä kärsii mies, nainen ja lapset. Mutta ulospäin näyttää hyvältä.
Jos terveys ja mielenterveys ei kestä sitä työmäärää minkä pääkaupunkiseudulla kyseisellä elintasolla eläminen vaatii, niin kannattaa ihan oikeasti miettiä radikaalejakin vaihtoehtoja. Mieti, voiko tilanteenne tuosta paljon pahentua? Jos ei, niin tehkää asialle jotain. Muuttakaa maalle tai muualle/vaihtakaa alaa/hankkikaa lisää vapaa-aikaa/miettikää vielä kerran voiko menoja karsia jostain kohtaa. Riittävä vapaa-aika, mielekäs työ, terveys ja hyvä parisuhde ja lapselle annettu aika ovat ainakin meidän perheelle tärkeämpää kuin kulissit. Pahoittelen suorapuheista tyyliä, en ole samassa tilanteessa ollut joten olen huono neuvomaan. Jaksamista! t. toinen N30
tämä nyt on mennyt hieman asian viereenkin mutta yhtä kaikki kiitos mielipiteistä ja kommenteista ja olisipa kiva kuulla varsinaiseenkin asiaani kokemukseen pohjaavia kommentteja?
Tässä nyt tuntuu moni ajattelevan että elämme jotakin luksuselämää kulisseja kannatellen mutta kuten sanoin niin sellaisesta ei tosiaankaan ole kysymys vaan siitä että elämä on hyvin pitkälti ainoastaan pikkulapsiarkea ja työntekoa ilman kummempia breikkejä vaikkapa sen nimissä että isovanhemmat hoitaisivat lapsia. Lisäksi nuo muut seikat. Mieheni ei siis tee työtä 12h->/vrk vaan ihan normia päivätyötä eikä hänen työnsä siis ole missään määrin ongelma.
Aika radikaaleja ehdotuksia joillakin kun kuitenkin elämän realiteetitkin on huomioitava valintoja tehdessään. Emme me voi muuttaa jonnekin korpeen koska siellä ei miehellä vakityötään olisi. Minä ehkä löytäisin muualtakin töitä koska alani luonne sellainen mutta mies ei ja onhan siinä monia muitakin puolia mitkä otettava huomioon ennenkuin alkaa myymään kotiaan,pakkaamaan kimpsujaan ja repimään lapsia tutusta ympäristöstään.
Kait se on sitten ajateltava edelleen niin että aikansa kutakin ja yritettävä jaksaa silloinkin kun tuntuu ettei enää jaksaisi.
ap
huonolla tolalla olisivat niin terveys, mielenterveys, parisuhde kuin työssä jaksaminenkin. Onko tuollainen enää lastenkaan etu? Sikäli ei minusta asian vierestä, että elämä on aina kokonaisuus jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos parisuhde ja muut asiat ovat kertomasi mukaisia, niin mitä muuta elämä silloin on kuin kulissia?
olisipa kiva kuulla varsinaiseenkin asiaani kokemukseen pohjaavia kommentteja?
ap
Kaikki liittyy toisiinsa, ainakin masennuslääke voi sekoittaa hormonituotannon kokonaan. Sitten voi tarvita T-korvaushoitoa, jota taas tietääkseni ei saa sotkea mielialalääkkeiden kanssa.
Ensin siis pitäisi pystyä olemaan ilman masennuslääkettä, jonka jälkeen tarvittaessa testosteroni-korvaushoitoa, jonka jälkeen pitäisi saada oma hormonituotanto normaaliksi.
Voin hyvinkin olla väärässä, oikea lääkäri tietäisi. Oletteko muuten puhuneet lääkärin kanssa?
parisuhteen yksi osa-alue mättää eli seksi. Ja pelkkä liian vähäinen seksin määrä ei minusta riitä määreeksi sille että eläisimme kulissia tai että parisuhteemme olisi kulissia. Ja se seksi mitä on silloin kun on, se on todella ihanaa ja tyydyttävää. Ja koska olemme aikuisia vastuumme tiedostavia ihmisiä ja vanhempia jotka eivät ihan himojensa mukaan elämäänsä elele niin ei tämä lapsiimme ole vaikuttanut. Vanhemmuus ja vanhempien seksielämä ovat kuitenkin kaksi niin eri asiaa vaikkakin kaikki vaikuttaa jossakin määrin kaikkeen,sitä en kiellä. Asiat voivat olla kinkkisiä ilman että koko perhe-elämä tai vanhemmuus mainittavasti kärsisi,luojan kiitos.
ap
että voitko käydä panemassa jonkun muun kanssa