Miten selviäisin keski-ikäkammosta?en näe mitään mukavaa ajanjaksossa 35-55

Ajattele, että tuossa iässä lapsesi ovat jo isoja, sinulla on aikaa harrastaa ja tehdä kaikenlaista kivaa. Ehkä olet jo löytänyt tasapainon ja tyytyväisyyden elämään, jolloin et ressaa turhista.

eikä anna rupsahtaa ennen aikojaan. Älä siis polta, äläkä juo, syö terveesti ja liikunta on a ja o. samaten pienet kauneusleikkaukset nuorentaa kenet vaan.

Pidä samaten mieles virkeenä lukemalla, ja unohda tv:n tuijottelu.

Omat lapseni ovat 12v ja 14v kun itse olen 35v. Eivät ehkä vielä niin teinejä, etteikö äitin kanssa voisi tehdä jotain hauskaa. Interrailia olen pohdiskellut, että jos lähdettäisiin...



En pidä 35v vanhana, enkä edes yli 50v mitä äitini on nyt. Hän on töissäkäyvä, omillaan toimeentuleva, itsenäinen nainen. Sitten on lapsetkin mullakin jo isoja siinä iässä ja voi vaikka lähteä patikoimaan Kilimanjarolle tai jotain!



Asennekysymys!

Nuorin on vasta 4-vuotias, toiseksi vanhin 10. Isommat ovat teinejä. Minusta on kivaa, kun on monen ikäisiä lapsia, niin pysyy ajan hengessä mukana. Teinien kanssa käydään shoppailemassa ja rokkikeikoilla, toiseksi vanhimman kanssa uimassa ja retkillä ja ostoksilla, nuorimman kanssa leikkipuistoissa. En kyllä todellakaan näe itseäni edes rupsahtaneena. Jos jotkut muut näkevät, niin ei haittaa. Asenteesta se on tosiaankin kiinni.

en kirjoittanutkaan kuin omasta tilanteestani. Kun olen 50v, äitini on 74v ja lapseni ovat peräti 29v ja 27v! Saatan hyvinkin siis olla jo isoäiti. :p Siksipä sopiikin lähteä safarille vähän karkuun sitä kaikkea... ;)))



Kukin elää elämänsä kuten parhaaksi näkee, ei ole absoluuttista totuutta tai parasta ja ainoaa tapaa. Itse sain lapset lukion jälkeen, sitten jatkoin opintoja, nyt työelämässä. Seesteistä jo tässä vaiheessa, en itse henk. koht. jaksaisi palata vaippavaiheeseen. Ehkä olen " vanha" ennen aikojaan sitten! :D



6

Silloin on jo aikaa enemmän itsellekkin:)

Lapset silloin 13 ja 15, voin matkustella, harrastaa entistä enemmän, taloudellinen tilanne (toivottavasti) kohentunut, panostan enemmän itseeni, parisuhteeseen, alan nauttia elämästä... Ja toivottavasti se mielenkiintoinen ja haastava työkin vihdoin ja viimein löytynyt.

töä ja äitiä ei huomaa kukaan. Mutta ihmisellähän on oltava muitakin arvoja elämässään kuin ulkonäkö.

esim. Isabella Rosselini on helvetin hyvännäköinen nainen yhä edelleen, vaikka 50v taitaa olla jo ainakin. Samoin vielä kypsempi Sophia Loren. Tai Gilmoren tytöistä tää Lorelai, kauniimpi kuin tyttärensä. Ja entäs Desperate housewivesit? Kauniita, keski-ikäisiä naisia! Minusta kypsä nainen on aina kauniimpi kuin nuori ja epävarma... Tästähän julkaistiin kirjakin hiljattain... " Vanhempien naisten ihanuudesta" tms?

älä haikaile tulevan tai menneen perään, mennyt ei koskaan palaa, tulevaisuuden löydät kyllä edestäsi. Parhaan elämän saat kun nautit juuri tästä hetkestä (iästä). Uskokaa pois jokaisesta ikäjaksosta löytyy hyvät ja huonot puolet.



Ja kukaan ei " päivässä" repsahda, muutos tapahtuu pikku hiljaa ja on jo alkanut, joten ole huoleti....

Jotenkin tuntuu, että osan teistä lasi on jo puoliksi tyhjä. Hassua, koska itse täytän kohta 30v. ja mun mielestä se kaikki kiva on vasta edessäpäin!!!! Lasini siis vasta 1/3 täynnä!



Yksi syy voi olla, että minulla ei ole vielä lapsia, mutta oikein odotan tulevaa mielenkiinnolla. Yhden uran olen jo saanut luotua ja työn ohella opiskelen ihan toista alaa, jolle varmaankin siirryn tulevaisuudessa.



Olen myös niitä ihmisiä, jotka kaunistuvat vanhetessaan. Olen aina näyttänyt pikkutytöltä ja nyt ikä on tuonut jo erilaisuutta pikkutyttömäiseen ulkonäköön.



Olen siis erittäin tyytyväinen elämääni, mutta uskon, että se parantuu vielä ja elämällä on vielä niin paljon annettavaa. Parisuhde kehittyy, lapset, lapsenlapset, uudet työmahdollisuudet ym...

Mä odotan noita vuosia. Nyt olen reilu kolmikymppinen ja mulla on 13- ja 5-vuotiaat lapset.

Kun mä oon 50-vuotta, niin tyttö on 30-vuotias ja poikakin reippaasti yli kakskymppinen. Ehkä mulla on silloin jo lapsenlapsiakin. Jokatapauksessa on " vapaa" . Saadaan miehen kanssa sitten matkustella, harrastella ja ollaan ajateltu että muutetaan keskustaan asumaan. Mutta haaveitahan nää on, ikinä ei tiedä mitä tapahtuu. Välillä kuitenkin ajatellaan aikaa kun lapset on jo isoja ja muuttaneet pois kotoa.

En mä niitä ikävuosia pelkää, toivottavasti pysytään terveinä kaikki! Vielä on paljon edessä, paljon mahdollisuuksia, koettavaa ja nähtävää!

mutta omaan tulevaisuudenvisiooni kuuluu se, että kuljen siellä kaupungilla tyylikkäänä ystävättäreni kanssa shoppailemassa ja kosteilla, pitkillä lounailla... Nyt pikkulapsiaikana lohduttaudun sillä, että kymmenen vuoden päästä tyttäriäni ei enää vanhempien seura lähtökohtaisesti voisi vähempää kiinnostaa.

55-vuotiaasta lähtien elämästä rupeaa taas nauttimaan ja innolla odotat sitten vanhuuden kolotuksia ja dememttiaa.

Mulla on vasta kaksi lasta ja niitä toivottavasti tulee lisää. Eikä ennen 35-synttäreitä taida enää ehtiä lapsia saamaan, joten niitä toivotaan sitten keski-ikäisenä...

Itse olen 50 v, nuorin 5 v, ja vanhin 25. En tunne itseäni mitenkään erilaiseksi kun ennenkään, ja mielestäni näytän todella hyvältä, ilman meikkejä, ja olen positiivinen ihminen, en etsi huonoja puolia asioista. Tulen kaikkien kanssa toimen hyvin, ja saan paljon aikaiseksi. En jää odottamaan että kukaan tekisi mitään puolestani, vaan tartun aina työhön heti, ja teen kaiken niin hyvin kuin osaan. Olen onnellinen jokaisesta päivästä jonka saan elää, ja kiitollinen siitä että minulla on paljon lapsia. Eli miksi kuluttaa aikaa miettimällä toisarvoisia asioita, tee jotain hauskaa tänään, yllätä itsesi, ja voit heti paremmin.

Tosiaasiassa et voi hyvin jos pelkäät noin.

on myös minun ja mieheni elämä eikä vain äidin ja isän elämä. Nuorin meillä kohta 9v.