Lue keskustelun säännöt.
Kiltti alkoholistipuoliso
11.03.2015 |
Hei
Mitä ajattelette tilanteesta, jossa puoliso on alkoholisti (juo päivittäin), kuitenkaan hänen käyttäytymisessään ei ole mitään negatiivista. Hän hoitaa kaikki omat, kuin perheen asiat ja on kokonaisuudessaan hyvä puoliso. Hän on ollut katkolla muutamaan otteeseen, niiden jälkeen kuukausia juomatta. Persoonallisuudessa eikä käyttäytymisessä mitään eroa. Katkolle ohjaaminen ei enää auta, koska katkolla voi käydä max. kaksi kertaa. Mikäli sen jälkeen katkoa tarvitsisi ainoa vaihtoehto on mielestäni, kuten monen alan ammattilaisen, absolutismi.
Mitä te tekisitte tässä tilanteessa?
Kommentit (9)
Absolutistia alkoholistista ei voi tulla. Se on elinikäinen sairaus. Mutta raittiiksi hän voi muuttua. Jotain pitäisi vaan tulla tilalle. Riippuvuus kun on kummallinen asia. Se ei poistu, mutta voi siirtyä toiseen kohteeseen. Onko mitään mistä miehesi pitää, aiempaa harrastusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitokset vastauksistanne! Terveys: arvot koko skaalalla lääkärin toimesta juuri otettu, ei mitään ongelmaa. Raha ei ongelmana. AA-ryhmä ei käy. Ei suostu iltakävelyille, haluaa juoda. Viikonloppuisin kyllä päivisin kävelyt mieluisia. Miten ei alkoholistista voi tulla absolutistia? Eikö se ole kuitenkin ainoa mahdollisuus? Harrastusten merkitys on vähentynyt merkittävästi, tai oikeastaan kokonaan.
AP
Voi olla kiltti nyt, mutta vuosien päästä tilanne eri. Alkaa näkyä terveydessä, vireystasossa ja myös mielialoissa.
Minä eroaisin, edes lapsien takia, jos juominen on tosiaan tärkeämpää kuin perhe.
He kärsivät käytöksestä eniten ja aikuisina joutuvat selvittelemään omien ongelmien kautta asiaa. Mahdollisesti pitävät sitä normaalina, ottavat itsekin alkoholistipuolison jne lieveilmiöitä, jotka tuntuvat olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.
AL97142
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 01:28"]Kiitokset vastauksistanne! Terveys: arvot koko skaalalla lääkärin toimesta juuri otettu, ei mitään ongelmaa. Raha ei ongelmana. AA-ryhmä ei käy. Ei suostu iltakävelyille, haluaa juoda. Viikonloppuisin kyllä päivisin kävelyt mieluisia. Miten ei alkoholistista voi tulla absolutistia? Eikö se ole kuitenkin ainoa mahdollisuus? Harrastusten merkitys on vähentynyt merkittävästi, tai oikeastaan kokonaan.
AP
[/quote]
No vaikuttaahan se sitten radikaalisti elämään. Itselle tärkeät asiat muuttuvat merkityksettömiksi riippuvuuden takia. Luuletko, että se helpottuu? Jossain vaiheessa myös vaimo ym. muuttuu merkityksettömäksi. Ette voi iltaisin tehdä perheenä mitään? Eikö se ole jo itsessään suuri ongelma? Mies valitsee juomisen kaiken muun sijaan, eikö se ole ongelma sinulle?
Terveys voi nyt olla hyvä, ei silti välttämättä edes lähitulevaisuudessa.
Riippuvuus syö sosiaaliset suhteet, harrastukset, perheen etua ei osata laittaa edelle vaan juominen tulee aina ykkösenä. Lopulta jäljellä on henkisesti epävakaa, itsekeskeinen juoppo, joka viis välittää muista, edes itsestään tai terveydestään. En hukkaisi vuosiani siihen, että vuosien päästä huomaan olevani umpikujassa alkoholistin kanssa, joka on jättänyt jälkensä myös minuun.
Nimim. Ei enää ikinä riippuvaista puolisoa
Kukaan muu kuin alkoholisti itse ei voi aikaansaada halua parantua. Mikään järkiperuste ei riitä siihen, vaan sen pitää olla joku hyvin voimakas kokemus. Tuo on ikävä tilanne, jonka minä ratkaisisin eroamalla, jos ylipäätään olisin mennyt suhteeseen ihmisen kanssa, jolla on vähänkin alkavan alkoholiongelman merkkejä. Tiedän kokemuksesta, että kiltti tuurijuoppokin jättää jälkensä lasten itsetuntoon ja luonteeseen. Se on vaikea tilanne, kun ei ole väkivaltaa tai muuta sikailua, josta on helppo syyttää toista, mutta tilanne ei kuitenkaan ole OK.
Alkoholistista voi tulla absolutisti, ja melkein kaikille se on ainoa mahdollisuus. Tuurijuopoilla on paremmat mahdollisuudet, koska heillä on pitkiä selviä kausia. Kohtuukäyttäjää ei juoposta tule. Juominen lähtee yhdestäkin annoksesta täysin käsistä kymmenien selvien vuosien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö suurin osa alkoholisteista ole juuri tuollaisia kilttejä ja tavallisia?
Jos puolisonne on väkivaltainen, ei alkoholismi ole mikään selitys. Väkivaltaisuus on poikkeus - kiltteys normi - alkoholisteissakin.
Ei alkoholisti kuule ole välttämättä mikään agressiviinen tapaus. Jos alottaa oikeesti puhuu myt alkoholiongelmasta niin parantuminen ei lähde kuin itsestä, kukaan ei voi siihen vaikuttaa. Alkoholistin ainot tie on absolutisti. Aa kerhot ja muut ei ole välttämättä mikään ratkasu näihin siellä kun tuppaat saamaan samanhenkisiä kavereit. Alkoholistia katsellu n30 vuotta viikottain...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroaisin ja olenkin eronnut. Ex oli alkoholisti. Joi sittemmin itsensä hautaan
Onneksi on kiltti. Minä ehkä vetoaisin terveyden menetykseen. Mutta varmaan sen olet jo tehnytkin. Entä suostuisiko hän esim. Iltakävelylle. Ei jäisi niin paljon aikaa juomiseen. Riittääkö teidän rahat?
Onko AA-ryhmä mahdoton ajatus?
Voimia!