Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko 20-vuotias liian nuori sitoutumaan vakavaan parisuhteeseen?
25.11.2014 |
Jotenkin tuntuu, että aivan liian aikaista tuossa iässä...
Kommentit (18)
Mikä on vakava parisuhde? Suhde voi olla vakava, vaikka ei naimisiin menisikään ja eroaisi muutaman vuoden päästä. Jos oikeasti rakastuu, niin silloin suhde on vakava, tunteet sitovat voimakkaasti yhteen. Ei ole leikistä kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:58"]
Riippuu ihmisestä. Minun äitini meni 18-vuotiaana naimisiin hieman vanhemman isäni kanssa, ja he ovat silminnähden onnellisesti naimisissa yli viidenkymmenen vuoden jälkeen. Mutta ei se kaikille sovi.
[/quote]
Maailma on ollut tuolloin aika erilainen, eroaminen tuossa sukupolvessa on vielä aika harvinaista.
Itse sitouduin 20v eli menin naimisiin, koko ikäni tuntemani naapurin pojan kanssa, minun sukupolvelleni kunnes kuolema meidät erottaa ei tainnut enää olla vihkikaavassa, ainakin meidät erotti toinen nainen 15v avioliiton ja kahden lapsen jälkeen.
Olen siis sitä mieltä että 20v on turhan nuori sitoutumaan, jos se tarkoittaa lasten hankkimista, itse ainakin koen että olisi pitänyt kasvaa aikuiseksi ennen kuin sitoutuu, ympäristö vaikutti meidän päätökseen aivan liian paljon, kaikkien mielestä olimme toisillemme tehdyt, itse emme varmaan asiaa ajatelleet vaan uskoimme että niin on, kun kaikki niin sanoivat.
Aloimme mieheni kanssa seurustella 20-vuotiaina ja edelleen nyt 4-kymppisinä ollaan onnellisesti yhdessä. Naimisissa pitkälti toistakymmentä vuotta ja pari teiniä menossa mukana.
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 19:14"][quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:58"]
Riippuu ihmisestä. Minun äitini meni 18-vuotiaana naimisiin hieman vanhemman isäni kanssa, ja he ovat silminnähden onnellisesti naimisissa yli viidenkymmenen vuoden jälkeen. Mutta ei se kaikille sovi.
[/quote]
Maailma on ollut tuolloin aika erilainen, eroaminen tuossa sukupolvessa on vielä aika harvinaista.
Itse sitouduin 20v eli menin naimisiin, koko ikäni tuntemani naapurin pojan kanssa, minun sukupolvelleni kunnes kuolema meidät erottaa ei tainnut enää olla vihkikaavassa, ainakin meidät erotti toinen nainen 15v avioliiton ja kahden lapsen jälkeen.
Olen siis sitä mieltä että 20v on turhan nuori sitoutumaan, jos se tarkoittaa lasten hankkimista, itse ainakin koen että olisi pitänyt kasvaa aikuiseksi ennen kuin sitoutuu, ympäristö vaikutti meidän päätökseen aivan liian paljon, kaikkien mielestä olimme toisillemme tehdyt, itse emme varmaan asiaa ajatelleet vaan uskoimme että niin on, kun kaikki niin sanoivat.
[/quote] näin kävi tädilleni joka sitoutui vasta nelikymppisenä ja teki lapset vanhana... Ei se ikää katso vaikka kkäväähän tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopivan ikäinen. 5 vuoden kuluttua sitten eka lapsi. Harrastakaa sitä ennen paljon seksiä, jotta saatte tehtyä siitä molempia tyydyttävää ja jatkokin sujuisi. Tämä side kantaa teitä läpi elämän.
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:40"]Jotenkin tuntuu, että aivan liian aikaista tuossa iässä...
[/quote]
Ehkä sulle. Itse olen ollut 25 vuotta suhteessa, joka alkoi 18 vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 19:14"][quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:58"]
Riippuu ihmisestä. Minun äitini meni 18-vuotiaana naimisiin hieman vanhemman isäni kanssa, ja he ovat silminnähden onnellisesti naimisissa yli viidenkymmenen vuoden jälkeen. Mutta ei se kaikille sovi.
[/quote]
Maailma on ollut tuolloin aika erilainen, eroaminen tuossa sukupolvessa on vielä aika harvinaista.
Itse sitouduin 20v eli menin naimisiin, koko ikäni tuntemani naapurin pojan kanssa, minun sukupolvelleni kunnes kuolema meidät erottaa ei tainnut enää olla vihkikaavassa, ainakin meidät erotti toinen nainen 15v avioliiton ja kahden lapsen jälkeen.
Olen siis sitä mieltä että 20v on turhan nuori sitoutumaan, jos se tarkoittaa lasten hankkimista, itse ainakin koen että olisi pitänyt kasvaa aikuiseksi ennen kuin sitoutuu, ympäristö vaikutti meidän päätökseen aivan liian paljon, kaikkien mielestä olimme toisillemme tehdyt, itse emme varmaan asiaa ajatelleet vaan uskoimme että niin on, kun kaikki niin sanoivat.
[/quote]Okei, eli 35v oli liian nuori sitoutumaan. Kuinka vanha pitäisi olla?
Kyllä se on kuulkaa enemmän ihmisestä kuin iästä kiinni, että miten se sitoutuminen onniatuu.
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 19:20"][quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 19:14"][quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:58"]
Riippuu ihmisestä. Minun äitini meni 18-vuotiaana naimisiin hieman vanhemman isäni kanssa, ja he ovat silminnähden onnellisesti naimisissa yli viidenkymmenen vuoden jälkeen. Mutta ei se kaikille sovi.
[/quote]
Maailma on ollut tuolloin aika erilainen, eroaminen tuossa sukupolvessa on vielä aika harvinaista.
Itse sitouduin 20v eli menin naimisiin, koko ikäni tuntemani naapurin pojan kanssa, minun sukupolvelleni kunnes kuolema meidät erottaa ei tainnut enää olla vihkikaavassa, ainakin meidät erotti toinen nainen 15v avioliiton ja kahden lapsen jälkeen.
Olen siis sitä mieltä että 20v on turhan nuori sitoutumaan, jos se tarkoittaa lasten hankkimista, itse ainakin koen että olisi pitänyt kasvaa aikuiseksi ennen kuin sitoutuu, ympäristö vaikutti meidän päätökseen aivan liian paljon, kaikkien mielestä olimme toisillemme tehdyt, itse emme varmaan asiaa ajatelleet vaan uskoimme että niin on, kun kaikki niin sanoivat.
[/quote] näin kävi tädilleni joka sitoutui vasta nelikymppisenä ja teki lapset vanhana... Ei se ikää katso vaikka kkäväähän tuo on.
[/quote]
Tai sitten on kyse siitä että kovapäisemmät tarvii alle epäonnistumisia, ennen kuin oppivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, henk. koht. ajattelen että sitoutuminen vakavasti voi olla haastavaa (mutta ei mahdotonta!), jos pari aloittaessaan on siinä 13-15 hujakoilla - ihminen kun muuttuu yläasteajoilta aika paljon, kun siirrytään jatko-opintoihin, työelämään ja aikuisuuteen. Toisaalta taas tiedän monta vakaata ja hyvää paria ja jopa perhettä, joissa on aloitettu suhde jo yläasteiässä. Ja minusta on ihan kaunistakin, että pari jakaa niin pitkän historian. :) Ja tuskinpa mikään suhde täysin kolhuitta etenee. Nuorina aloittaneilla on omat ongelmansa, vanhempina omansa. Eikä se ikäkään aina vakautta tuo.
Ja milloin ihminen on kypsä mihinkin? Jos tuijottaisimme jotakin maagista ikää, niin olisimme kaikki varmaan vielä tynnyrissä odottamassa, koska saisimme kokeilla siipiämme. Minä aloitin suhteeni parikymppisenä - ja tämä suhde on vakaa, olemme toisiimme sitoutuneita ja rakastamme toisiamme, jo useamman vuoden ajan.
Niinhän nuo väittäävät. Vanhempani juhlivat kohta 42 vuotis hääpäiväänsä, aloittivat seurustelemaan äitini ollessa 16.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon ite aloittanut seurustelun 16-vuotiaana ja hyvin menee vieläkin saman miehen kanssa, melkein kahdeksan vuoden jälkeen. Mies vuoden mua vanhempi.
Tuo riippuu täysin ihmisestä, toiset valmiita aiemmin ja toiset myöhemmin. Jotkut ei koskaan.
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 19:17"]
Aloimme mieheni kanssa seurustella 20-vuotiaina ja edelleen nyt 4-kymppisinä ollaan onnellisesti yhdessä. Naimisissa pitkälti toistakymmentä vuotta ja pari teiniä menossa mukana.
[/quote]
Se oli sitä aikaa. Mielestäni yksilön kannalta ei ole järkeävää sitoutua 20-vuotiaana perheeseen, mutta yhteiskunnan toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että joku niin tekee. Nykyään on niin paljon vaihtoehtohja nuorelle, että sääli on jos alkaa perhettä vääntämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirissäni on kaksi onnellista ja perheellistä pariskuntaa, jotka ovat alkaneet seurustella nykyisen kumppanin kanssa noin 20 vuotta sitten ollessaan alaikäisiä.
Mä ajattelen että vakava parisuhde on sellainen, jossa kummpanista oikeasti välitetään (ja kunnioitetaan) ja tarkoitus on pysyä yhdessä. Miksi ei nuorikin voisi tuntea näin?
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 18:58"]
Riippuu ihmisestä. Minun äitini meni 18-vuotiaana naimisiin hieman vanhemman isäni kanssa, ja he ovat silminnähden onnellisesti naimisissa yli viidenkymmenen vuoden jälkeen. Mutta ei se kaikille sovi.
[/quote]
Lisäänpä tähän vertailun vuoksi vielä sen, että lähestyn itse viittäkymppiä mutten vieläkään tunne mitään tarvetta tai halua sitoutua toiseen ihmiseen ja perustaa perhettä (olenko sitten yhä liian nuori, tiedäpä häntä). Sisarukseni sentään pariutuivat kolmikymppisinä. Samaan perheeseenkin siis mahtuu monenlaista yksilöä.
itse olin 18 alkaessani seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa... Nyt viisi vuotta myöhemmin olemme naimisissa ja lapsi suunnitteilla :) kyllä sen vain tunsi, että tässä tämä nyt on, Se oikea, ei siinä ikää miettinyt..ja sitä suuremman osan elämästäni saan viettää elämäni rakkauden kanssa :)
No ei se iästä ole kiinni. Mä menin kihloihin 19v. Ja kihlattu vuoden vanhempi. Nyt on siis 2v oltu kihloissa ja seurustelua 5 vuotta. Lapsi jos tulee ni sit tulee, kyllä tää on jo varmaa että kestää
Alue: Aihe vapaa
Riippuu ihmisestä. Minun äitini meni 18-vuotiaana naimisiin hieman vanhemman isäni kanssa, ja he ovat silminnähden onnellisesti naimisissa yli viidenkymmenen vuoden jälkeen. Mutta ei se kaikille sovi.