Lääkärit ja eläinlääkärit, minkä kielten taidosta on eniten hyötyä opiskeluissa ja uralla?
Mitkä olet kokenut hyödyllisimmiksi kieliksi osata?
Kommentit (13)
Mitkä olet kokenut hyödyllisimmiksi kieliksi osata?
Englannin.
niin kyllähän ne auttavat opinnoissa, Vähemmän ulkoa opiskeltavaa sitten.
Riippuu myös missä haluat opiskella. Jos Virossa tai Saksassa niin sitten tietysti viro ja saksa.
Riippuu myös missä haluat opiskella. Jos Virossa tai Saksassa niin sitten tietysti viro ja saksa.
Jos menee vaihtoon tai suunnittelee tekevänsä töitä ulkomailla, niin kannattaa toki aloittaa opiskelut hyvissä ajoin, oli kieli sitten ranska, espanja tms.
Englanti siksi, että sillä on paljon ammattikirjallisuutta ja oppia tarjolla. Ja paljon potilaitakin, viikoittain ihan perusterkkarissakin hoidan englanniksi.
Ruotsi on toinen kotimainen, sitä pitää osata, mut enpä muista millon olisin käytännössä tarvinut.
Venäjänkielinen väestö on aika merkittävä ainakin täällä päin suomea, siitä olis varmasti etua. Itse en osaa venäjää sanaakaan.
tutkimuskirjallisuutta? Mietin tässä kielivalintoja lapseni kanssa, vaihtoehtoina englanti, ranska ja ruotsi joista valita 1-2 kieltä pitkiksi A-kieliksi.
ap
jos ei osaa ruotsia, niin ainakin Turun lääkiksestä on hankala edes valmistua. Potilaita tulee saaristosta ja heidän lähetteensä voivat olla myös ruotsiksi, samoin sairauskertomukset. Hajautettua opetusta on Vaasassa, ja siellä toista kotimaista tarvitaan.
on aika paljon tutkimustoimintaa ja kirjallisuutta. Ainakin aika usein kun etsii tietokantahakuja, niin löytyy saksankielisiä tutkimuksia.
Ainakin toistaiseksi suomalainen hoitokulttuuri on aika samantyyppinen kuin saksan alueella, joten siksikin jos haluaa täydennyskouluttaa, niin saksa on aika hyvä siltä kantilta ajateltuna.
työskentelen Pirkanmaalla.
Englanti jo opiskellessa hyvin tärkeä, koska monet tenttikirjat englanninkielisiä.
Ruotsinkielisiä potilaita on myös.
Venäjä varmasti tärkeä Itä-Suomessa.
Latinan osuus opiskelusta hyvin pieni, haasteet on muualla.
koulussa kielinä a-englannin, b-ruotsin, c-saksan, d-ranskan ja vielä yliopistossa venäjää. Kaikki ovat olleet hyödyllisiä lääkäriksi opiskellessa ja toimiessa. Tutkimuskieli on nykyään englanti globaalisti. Julkaisukieli. Retoromaaniset kielet tukevat toisiaan.
Latinankieliset termit joutuu kuitenkin opettelemaan, sanoi latinaa lukenut kurssikaverini.
Englannista on ollut eniten hyötyä, osa kurssikirjoista englanniksi. Ruotsi, venäjä toisena, riippuen missä päin Suomea asut eli länsirannikolla ruotsi erityisesti. Toisena kotimaisena on ns pakollinen kieli ja joutuu virkamiehenä todistamaan ruotsin kielitaitonsa, lääkiksen koe ainakin ennen riitti tähän.
Suomen lisäksi englanti ja ruotsi ovat tärkeitä. Ruotsia tarvitaan ainakin täällä etelärannikolla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Potilas voi osata vain ruotsia, suomen kielen osaaminen voi olla olematonta.
Englantia siksi, että monet oppikirjat ja julkaisut ovat englanniksi. Potilaaksi voi hyvin tulla ihminen jonka kanssa ainoa yhteinen kieli on englanti.