Koska lapsen pitäisi viimeistään muuttaa pois kotoa?

18 vuotias meillä jo muutti omilleen, mutta tuosta kakskymppisestä ei taho päästä eroon. Kulkee töissä ja seurustelee vakituisesti ja on kyllä aika paljon tyttöystävänsä luona, mut olettaa edelleen, että hänellä on oma huone kotona.. Voi tuoda pyykit äidille. Käydä ottamassa äidin auton käyttöönsä...



Sais jo kadota. Kylässä saa kyllä käydä.

kaiken huipuksi sälli ei ole edes omaa autoa viitsinyt hommata, vaan ajelee äitimuorin autolla ja aina tankin kuivaksi :D

itse en näe mitään syytä, miksi esim. armeijan jälkeen pitäisi enää luumuilla vanhempien nurkissa. Poislukien tilanteet, joissa vanhemmat asuvat nuoren (kalliilla) opiskelupaikkakunnalla.

ja kuten joku tuolla aiemmin sanoikin, pitää sitten osallistua kodin töihin tai muuten maksaa osansa sähkö- ja vesilaskuista ja muista kuluista.

inun suvussani on näitä kohta keski-ikäisiä kotiinsa palanneita peräkammarinpoikia, juopottelevat ja kiristävät rahaa sillä, että muka pitävät huolta vanhemmistaan. Ulkoruokintaan vaan kaikki yli 20-v., jotta oppivat itsenäistymään.

Asumme lapsuudenkodissani Helsingissä ja talo on sen verran suuri, että tässä voisi hyvin asua kaksikin perhettä.



Miksi siis lasteni pitäisi maksaa korkeita vuokria opiskelija-asunnosta, kun kotonakin voi asua ja käydä vaikka pyörällä keskustassa?

Jos menee peruskoulun jälkeen amikseen, niin siinä sitten kun koulut on suoritettu. Taikka sitten lukion päätteeksi, tai armeijan jälkeen.



Tämä on minulle vähän outo elämänpiiri, että asutaan kotona pitkään. Minä olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa ei ollut lukion lisäksi mitään muuta opiskelupaikkaa. Kaikki lähtivät automaattisesti pois kotoa joko peruskoulun tai lukion päätteeksi, kun muuttivat töihin/opiskelemaan. Ymmärrän, että jos ei pääse opiskelemaan, pitää välivuoden ja käy töissä ja asuu kotona sen vuoden ja säästää rahoja opiskeluja varten. Mutta kyllä täysi-ikäinen on täysi-ikäinen ja hänen pitäisi omaa huusholliansa hoitaa.

Työssäollessa ei oo mitään syytä asua kotona. Viimeistään silti 21-22v. Ja sekin edellyttää kyllä että siivoaa jälkensä, auttaa kotitöissä ja pesee itse pyykkinsä.

ei ole mitään rajoja, tapauskohtaista

myöskään siihen ole mitään rajaa. Mulla on kasikymppinen setä, joka ei ole vieläkään muuttanut pois "kotoa". Oli maalla vanhempiensa apuna, kunnes kuolivat eikä senkään jälkeen ole nähnyt tarpeelliseksi mihinkään muuttaa.

Tuttavapiirissäni erään naisen poika, joka on 28-vuotias asuu yhä edelleen kotona äitinsä helmoissa. Kaverilla on kyllä työpaikka ja tyttöystävä, mutta ei mitään aikomusta muuttaa omilleen. Toisaalta, miksi olisikaan, kun olosuhteet ovat noin lokoisat?

sanonut omilleni, että saavat asua kotona niin pitkään kuin haluavat, mutta se edellyttää sitten joko työssäkäyntiä tai opiskelua sekä osallistumista kotitöihin. Jos eivät käy missään, niin sitten maksavat osan kodin kustannuksista. En rupea elättämään täysi-ikäistä laiskottelijaa. Toistaiseksi on kyllä mennyt viesti hyvin perille ja ovat uskoneet.

tiiän yhden joka asui 28v kotona ja suuttui verisesti vanhemmille kun potkittiiin kotoa jo silloin, veli sentään sai asua 31v asti