Matkalle kaksin 1,5v vai 3v kanssa?

Osaa jo puhua hyvin...on siis seuraa.

Ei tartte vaippaa.

Osaa syödä jo monipuolisesti.

Matkasta jää jo muistoja.

Yhteen pienehköön kylään.

Kolmevuotiaan kanssa olisi varmaan hieman helpompaa iän puolesta, mutta itse en ehkä raaskisi jättää puolitoistavuotiasta kovin pitkäksi aikaa yksin. Pari yötä ihan ok.



Onko sun pakko lähteä yksin? Välillä minäkin leikittelen ajatuksella, mutta en kuitenkaan jaksaisi oman yksivuotiaani kanssa. Tai toki jaksaisin samaan tapaan kuin kotona, mutta tuskin siinä kauheasti lomailla voisi. Toisaalta kivempihan se on esim. auringossa ja lämmössä leikkiä ulkona kuin kotona räntäsateessa.



Tai sitten jätät molemmat hoitoon ja lähdet ihan yksin. Olet vaikka pari yötä poissa. Tietysti, jos sulla on hoitajia.

Puhuu hyvin tosiaan ja syömiset menee ok. Vaipasta en tiedä, päästäänkö eroon siihen mennessä (käy potalla, mutta pissii paljon housuihin).

En ole matkalla kuin ehkä 3 tai max 4 yötä, joten ei ole pitkä aika. Syy miksi lähden vain yhden kanssa on raha - molempien kanssa en pärjää kaikkien vaihtojen kanssa ja sitten jos mennään perheenä, matkasta tulee paljon kalliimpi.

onnea matkaan... tulet tarvitsemaan sitä.

Ei ole lämmin kohde ;)



Ap

Oikeasti, jos isä voi kotona hoitaa, niin kannattaako noin lyhyelle matkalle kuitenkin pitkän matkustusrumban kanssa lähteä? Käytännössä meno- ja paluupäivät menevät matkassa ja matkasta toipumisessa (lapsella siis). Eli ehtisit päivän, max pari lomailla? Kun taas yksin matkustat, niin tuo aika alkaa jo olla ihan riittävä pieneen irtiottoon. Silloin sitä nauttii jopa matkanteosta, kun saa olla kerrankin yksin omien ajatustensa kanssa.

Ja pidempään en jaksa lomailla, kun ei lapsen kanssa se lomailua ole kuitenkaan. Ollaan oltu kaupunkilomilla koko perheenä ja hyvin on mennyt, toki matka on myös raskas, mutta yleensä se on ollut ihana vaihtelu arjen keskelle - kaikesta huolimatta.



Ap

Mekin olemme olleet yksivuotiaan kanssa kaupunkilomalla ja kiertomatkalla, jossa siirtymiset tehtiin junalla. Juurikin Ranskassa. Kivaahan se oli. Mutta yksin en olisi kyllä pystynyt junalla reissaamaan, kun ainakin etelässä juna-asemilla ei ollut hissejä, vaan laukut ja rattaat piti kantaa rappusia. Se oli kahdestaankin vähän stressaavaa. Mutta tietysti jos kolmevuotias ei rattaita tarvitse ja kulkee kiltisti vieressäsi. Pakkaisin sinuna vain lentolaukun, niin ei tarvitse laukkuja raahailla. Muutenhan kyllä elämä sujuu siellä siinä missä Suomessakin. Hyvää matkaa! Minua ainakin tuollaiset reissut kuitenkin piristävät ja on jotain, mitä odottaa.