miten menee perinnön jako tässä tapauksessa?

asuntoahan ei voi nyt ainakaan myydä, koska lesken kotia ei saa purkaa. Ellei hän siis ole itse aloitteellinen ja halukas myymään ja muuttamaan. Siitä lähdetään.

Käsittääkseni vainajaa varakkaampi leski maksaa ositusta kuolinpesälle ja kuolinpesä = sen kaikki osakkaat, eli tässä tapauksessa myös ne edellisen liiton lapset

Avioliiton päättyessä eroon tai kuolemaan puolisoiden kesken toimitetaan ositus, ellei puolisoilla ole avioehtoa, jonka nojalla puolisoilla ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen. Osituksessa verrataan toisiinsa puolisoiden avio-oikeuden alaisia netto-omaisuuksia. Netto-omaisuus lasketaan siten, että puolison omista varoista vähennetään omat velat. Enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava aviopuoliso joutuu luovuttamaan vähemmän omistavalla tasinkoa, jotta puolisoille jäisi osituksen jälkeen yhtä paljon avio-oikeuden alaista omaisuutta.



Lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, vaan hän saa pitää oman omaisuutensa. Leski saa vapaasti päättää, luovuttaako hän tasinkoa vai ei. Jos leskellä on vähemmän varallisuutta kuin kuolleella puolisolla, leskellä on aina oikeus saada osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta.



Joten vaimo voi pitää omaisuutensa, ja lapset jakaa isänsä osuuden. Leskellähän on asumisoikeus jokatapauksessa, eli asunto ei voi missään tapauksessa vaatia myyntiin.

Tavallisesti avioparin omaisuus lasketaan yhteen, josta puolet jää leskelle ja puolet jaetaan rintaperillisille / perillisille.



Jos leski on varakkaampi (niin kuin tässä tapauksessa on), hän voi vedota tasinkoprivilegiin, jolloin hän ei luovuta tasinkoa puolisonsa perillisille.

Eli voitte jäädä ilman lesken omaisuutta ja saada vain isänne osuuden. Riippuu nyt siitä vetoaako leski tasinkoprivilegiin vai ei.

vaimo ei maksa tasinkoa, koska lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa (hän saisi tasinkoa, jos hänellä olisi ollut vähemmän omaisuutta kuin miehellä, niin paljon että hänen ja miehen osuudet olisivat jaossa yhtä suuret, mutta toisinpäin homma ei toimi: jos lesken omaisuus on suurempi kuin puolet pesän yhteenlasketusta omaisuudesta, hänen EI tarvitse maksaa tasinkoa).



Leski ei kuitenkaan peri mitään, kun kerran lapsiakin on. Niinpä ne lapset saavat jakaa sen isänsä 20%

Isän osuudesta , koska vaimo elossa ja perii miehensä

Jollakin taas mielikuvistu laukkaa.

Eli kun pariskunta on naimisissa ja heillä ei ole avioehtoa niin omaisuus laitetaan puoliksi. Asunnosta 50% jää vaimolle ja 50% jaetaan miesten 4 lapsen kesken. Eli tulet saamaan asunnosta 12,5% itsellesi. Leskellä on elinikäinen asumisoikeusasuntoon.

Tuossa tapauksessa kyseessä oli ASUNTO, joka siis jää lesken haltuun (vaikka vainaja omistaisi sen 100%:sti). Sitten kun leski kuolee, niin asunto jaetaan ja tällöin tietysti ensiksi kuolleen puolison kaikki rintaperilliset perii kyseisen hlön osuuden.



Muun omaisuuden osalta varakkaampi leski maksaa ositusta.

Isän osuudesta , koska vaimo elossa ja perii miehensä

Ei vaimo peri miestänsä ellei testamentilla ole näin määrätty vaan miehen rintaperilliset (4 kpl) perivät hänet. Tässä tapauksessa leski on ilmeisesti varakkaampi, eli ei saa edes tasinkoa vainajan omaisuudesta. Hänen ei myöskään tarvitse antaa tasinkoa kuolinpeälle ellei näin halua.

Eli miehen osuus jaetaan neljäle lapselle tasan.

Isän osuudesta , koska vaimo elossa ja perii miehensä

Jollakin taas mielikuvistu laukkaa. Eli kun pariskunta on naimisissa ja heillä ei ole avioehtoa niin omaisuus laitetaan puoliksi. Asunnosta 50% jää vaimolle ja 50% jaetaan miesten 4 lapsen kesken. Eli tulet saamaan asunnosta 12,5% itsellesi. Leskellä on elinikäinen asumisoikeusasuntoon.

Eihän lesken tosiaan tarvitsekaan kuolinpesälle päin tasoittaa omaisuuttaan. Eli perit vain 5% asunnosta. (isäsi 20% jaettuna 4 lapsella). Oletan tietenkin ettei velkaa ole.

vastauksista. Kutosen ja vitosen vastaukset tuntuvat jotenkin kaikista järkevimmille. Vaikkakin ne menevät vaimon eduksi.



Miksi muuten tämä on aika yleistä, että toinen omistaa asunnosta enemmän kuin toinen?



ap

vastauksista. Kutosen ja vitosen vastaukset tuntuvat jotenkin kaikista järkevimmille. Vaikkakin ne menevät vaimon eduksi.

Miksi muuten tämä on aika yleistä, että toinen omistaa asunnosta enemmän kuin toinen?

ap

Kun he ovat ostaneet asunnon, vaimo on ilmeisesti laittanut siihen enemmän rahaa kiinni ja omistus on sitten siinä suhteessa kuten ihan luonnollista on. Eli kahdella ihmisellä on ollut naimisiin mennessään erilainen rahatilanne.

Kun ei ole avioehtoa ja olisi tullut ero, olisi kämppä jaettu luultavasti tasan, riippuen tietenkin täysin myös muusta omaisuudesta. Kuolema on eri juttu.

Ja aika usein se omistaja on mies. Miksikö? Katsokaa peiliin, hyvät rouvat, joilla on tämä tilanne ja tulkaa kertomaan meillekin.



Ehkä siksi on lakiin kirjattu lesken oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Näin riippumatta siitä, kuka sen omistaa.

mutta jos lesken osuus yhteisestä omaisuuudesta on enemmän kuin tuo puolet, saa hän pitää koko omaisuutensa eikä sitä mitenkään jaeta.



Oletetaan, että tuo asunto on kaikki omaisuus eli lisäksi ei ole osakkeita, metsää, autoa jne.



Silloin leski säilyttää oman 80 % eikä hänen tarvitse antaa siitä tasinkoa kuolinpesälle. Loput a20 % asunnosta perivät vainajan lapset, 6 kpl, eikä sillä ole merkitystä, ovatko mistä liitosta syntyneitä.



Leskellä on oikeus asua ko. asunnossa niin pitkään kuin haluaa, joten jos joku kuudesta perijästä haluaa kuolinpesän jaettavaksi ja osuutensa siitä pois, pitää lasten keskenään asiasta sopia ja mahdollisesti yhdelle maksaa, lesken ei ole pakko lunastaa kuolinpesän osakkailta osuuksia.

mutta jos lesken osuus yhteisestä omaisuuudesta on enemmän kuin tuo puolet, saa hän pitää koko omaisuutensa eikä sitä mitenkään jaeta. Oletetaan, että tuo asunto on kaikki omaisuus eli lisäksi ei ole osakkeita, metsää, autoa jne. Silloin leski säilyttää oman 80 % eikä hänen tarvitse antaa siitä tasinkoa kuolinpesälle. Loput a20 % asunnosta perivät vainajan lapset, 6 kpl, eikä sillä ole merkitystä, ovatko mistä liitosta syntyneitä. Leskellä on oikeus asua ko. asunnossa niin pitkään kuin haluaa, joten jos joku kuudesta perijästä haluaa kuolinpesän jaettavaksi ja osuutensa siitä pois, pitää lasten keskenään asiasta sopia ja mahdollisesti yhdelle maksaa, lesken ei ole pakko lunastaa kuolinpesän osakkailta osuuksia.

eli jos leski ostaa itselleen uuden asunnon, ei tuo kirjoittamasi enää päde. Lesken ei tarvitse antaa omaisuuttaan kuolinpesälle.