Lue keskustelun säännöt.
Lopullisen kyllästynyt työelämään
09.04.2012 |
Mitä tehdä??
Olen ollut nyt 12 vuotta putkeen töissä, niistä varmaan 4-5 ensimmäistä vuotta pätkätöissä ilman lomia. Aina olin valmis tulemaan töihin vaikka tunnin varoitusajalla. Mitään kiitosta siitä ei kuitenkaan saanut, päinvastoin! jos joskus kieltäydyin tulemasta, niin luurissa oli vaivautunut hiljaisuus ja sitten ei vähään aikaan "kostoksi" pyydettykään töihin. Ja tehtiin sitä, että katkaistiin työsopimus päiväksi niin ei saanutkaan lomia vaan ne maksettiin rahana ulos.
No nyt olen onneksi vakityössä ja ihan ok paikassa, lomat pyörii jne.
Mutta tuntuu, että koko elämä valuu hukkaan töissä!! Mitään muuta ei ehdi tekemään kuin aina vain töitä ja töitä ja töitä. Lähes kaikki viikonloput ja pyhät menee töitten merkeissä. Arkisin sitten yhtä ja kahta vapaata joskus harvoin putkeen.
Miten tästä oravanpyörästä pääsee? Tuntuu ettei mitään helpotusta ole näkyvissäkään. 5 viikkoa lomaa vuodessa ei riitä mihinkään, kun kaikki muu aika valuu töissä.
Ainut pakokeino olisi varmaan lapsen saaminen ja äitiyslomalle jääminen.
Tuntuu siltä, että olen syntynyt tähän elämään vain raatamaan. Ja vasta 12 vuotta mennyt!! Vielä ainakin 33 vuotta jäljellä samaa paskaa :(
Kommentit (13)
vielä jatkan...
tuntuu samalta kuin alemmassa ketjussa, että raadan ihan turhaan. Minulla on pieni palkka, joten saisin saman kotona lojumalla ja vuokralla asumalla sekä tukia nostelemalla.
Mutta pointti olikin se, että ei tässä elämässä ehdi juuri mitään muuta tekemäänkään kuin siellä töissä olemaan. Iltaisin on kotona ehkä klo 17 jälkeen, sitten pitäis taas jo muutaman tunnin kuluttua olla nukkumassa ja valmistautumassa uuteen työpäivään.
4 viikkoa kesällä lomaa pitäisi auttaa jaksamaan taas kokonaisen seuraavan vuoden :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vuorotöitä. Yleensä aina viikonloput töitä ja usein iltojakin.
Vapaita saattaa olla esim. keskiviikko, ja seuraavan viikon maanantai.
Eli tuntuu kuin mitään vapaata ei ikinä olisikaan.
Tuntuuko että olet herrakansaa, jolla on oikeus lomailla kun muut tekee työtä. Kreikkalaisillahan on kai 5 päivää vuodessa vapaata. Kehitysmaissa 0 päivää jne.
teitä.. Mä olen ollut vasta puolisen vuotta kokopäivätöissä valmistumisen jälkeen ja suunnittelen jo nyt että voisi jossain vaiheessa ottaa opintovapaata tai ihan mitä tahansa, että saisi tehdä jotain muuta, kuin töitä!! Mä kyllä ihan viihdyn työtehtävässäni, mutta just se että joutuu tosiaan olemaan siellä kiinni koko päivän ja illalla ne pari vaivaista tuntia jää sitten itselle rassaa. Illalla on aina väsynyt ja ei jaksa oikein ryhtyä mihinkään, kun on niin vähän aikaa. Nytkin ärsyttää mennä huomenna taas sinne töihin. Siellä ne ihmiset sitten taas lässyttävät lapsiensa tekemisistä ja puutarhanhoidosta. Ei vois vähempää kiinnostaa!!
alussa kerroin tehneeni 4-5 vuotta töitä ilman lomaa!!!
Joten eiköhän se vapaitten puutteen purnaaminen ole ihan aiheellista.
Jos työntekoon kuluttamani ajan jakaa vuosilla mitä olen tehnyt, niin olen siis saanut reilun 2 viikkoa lomaa per vuosi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla jää ihan mukavasti aikaa kaikkeen muuhunkin. Työaika 8 - 16, työmatkaan kuluu reilu 5 minuuttia suuntansa.
Itse suhasin töihin ruuhkissa 100 km päivässä, paljon matkatöitä ja iltamenoja. Sitten päätin, että ei tämä ole sen arvoista ja vaikka palkka laskikin on elämä nyt paaaaljon parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos edes joskus olisi aikaa nähdä kavereita, matkustella, nauttia rauhassa yhteisistä päivistä miehen kanssa. tavata sukulaisia jne jne.
Nyt ne kaikki jäävät, kun vapaita on silloin tällöin yksi hassu tai eri aikaan kavereitten kanssa.
Ap
Työn arvo riippuu siitä, mitä se tuottaa. Hyvän määrittely tietenkin on vaikeaa, mutta joistakin yleistyksiä voi olla tehtävissä. Ensinnäkin arvokas työ tuottaa jotakin muutakin hyvää kuin muhkean lompakon tekijälleen. Ammattimainen pokerinpeluu tuottaa joillekin korkeat tulot, mutta kyse on vain peliin perustuvasta tulonsiirrosta, joka ei tuota mitään suoranaista hyvää. Mikä arvo tällä on? Minä arvostan ilotyttöjäkin enemmän, heidän työnsä sentään kaiketi tasaa joidenkin seksuaalisia paineita. Opettajat huolehtivat siitä, että oravanpyörään saadaan lisää osaavia (ja nöyriä) tekijöitä ja lisäksi he tarjoavat ohjelmallista päivähoitoa lapsille. Teollisuus ja tuotanto tuottaa roinaa seksileluista loistoristeilijöihin. Perustuotanto tekee mahdolliseksi sen, että meillä on täällä jotakin mitä syödä tai mistä rakentaa leluja tai laivoja. Terveydenhuolto pitää useimmat terveinä ja lääkitsee potentiaalisesti hankalat ihmiset aloitekyvyttömiksi.
Moni raataa hitosti, ja päätyy lopulta pohtimaan työnsä merkitystä. Melkoinen osa kaikesta tekemästämme työstä tuottaa lähinnä haittaa: ympäristöongelmia, sosiaalisia ongelmia, riippuvuutta, vieraantumista, eskapismia jne. Joskus ammoin osattiin ottaa hiukan rennommin. Asuttiin hiukan ahtaammin, matkailtiin hiukan vähemmän ja vaadittiin itseltä ja muilta vähän vähemmän. Osmo Kontulan mukaan noina kultaisina takavuosikymmeninä harrastettiin muuten enemmän seksiä kuin nykyään. Kumpi sitten lienee mukavampaa, asuntolainanmaksu vai seksi...
Totisesti, ihminen tarvitsee lomansa ja rentoutumisensa. Jos työnantajat konstailevat ja pompottavat, niin onhan työntekijöilläkin keinonsa. Eiköhän kukin osaa keplotella itsensä sairaslomalle - yhtä rehellisin keinoin kuin työnantaja polttelee tekijöidensä lomia.
Ahneus ja röyhkeys ovat ehtymätön pääoma. Niiden tahtiin jos tanssii, saa tanssia kuolemaansa asti. En puhu mistään ah-niin-muodikkaasta downshiftaamisesta - johon ei ole varaa kuin riittävästi upshifdanneilla. Tuollaiset kiinallapelottelijat ja lasten terveyteen vetoajat ovat itsekin mukana oravanpyörässä - tai sitten niitä kultalusikka sekä suussa että perseessä syntyneitä, joiden ei tarvitse tehdä mitään kurjaa saadakseen talonsa, prätkänsä, veneensä, mökkinsä ja golfpäivänsä.
Ensimmäinen hanke on luopua siitä, mikä ei ole raatamisen arvoista. Liian kallis asunto myydään jollekin idiootille - niitä tuntuu olevan vielä paljon, jotka maksavat asumisestaan mitä vain. Jos ei seesteisempää työtä ala löytyä, hankkiudutaan johonkin koulutukseen, josta saa kunnon ammatin. Siis sellaisen, jossa tehdään tärkeitä asioita ahkerasti, eikä säntäillä työelämän muotisanojen perässä tai kaupitella ihmisille sitä mitä he eivät tarvitse tai halua.
Viime kädessä kannattaa muistaa oma rajallisuutensa. Sen unohtaneita löytyy tuolta keskussairaalasta. Yksiltä paukkuu mahalaukun seinämät, toisilta sydän ja loput käyvät sosiaalisesti niin hankaliksi, ettei heitä kestä pirukaan saman katon alla. Tilapäisesti ahneiden vaatimuksiin saattaa joutua suostumaan, mutta ei itseään ei kannata tuollaisen arvo sinänsä -ideologian takia uhrata. Kuten totesit, siitä ei palkita. Tässä maassa väkeä syrjäytetään ja syrjäytetyille soitetaan suuta. Se on pelin henki, mutta se peli käy kalliiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työn arvo riippuu siitä, mitä se tuottaa. .
Työ on tuottavaa jos joku sen tuotoksen ostaa. Millään muulla ei ole väliä. Toki ihminen saa hakeutua työhön josta viihtyy. Tärkeintä on pitää kulutusta yllä ja bkt kasvua, muuten yhteiskunta romahtaa ja Kiina vie voiton
pitäisi tulla asioihin muutos, eikä vain kaikkien alistua siihen, että tehdään töitä burnouttiin asti ja katsellaan loppuikä seinää kuolemaa odottaen. Siis että ei kai ne kehitysmaat ja kiinalaiset ole mikään vertailukohde, että jos kehitysmaissa ei ole päivääkään vapaata niin sitten pitää tyytyä täälläkin liian vähäiseen vapaa-aikaan. Eihän se vie asioita eteenpäin että tyytyy vallitsevaan tilanteeseen, jos tilanne on huono. Mitä sitten pitäisi tehdä? En todellakaan tiedä. Eihän siellä kiinassakaan niitten työtehosta hyödy muu kuin pieni osa kansasta ja lopuilla menee päin vittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
. Eihän se vie asioita eteenpäin että tyytyy vallitsevaan tilanteeseen, jos tilanne on huono..
Ole onnellinen että on työtä.
En kyllä ymmärrä millä alalla olet kun ei ole yhtään muka lomaa. Oletko ammattiliitossa?
Sillä pidetään yllä korkeaa elintasoa. Vai haluatko kuolla johonkin helposti parannettavaan tautiin. Tai haluatko että lapsesi kuolee.
Kyllä Kiinalaiset ottaa osaajat jos täällä aletaan velttoilemaan. Ja luuletko että maksavat kehitysapua kurjuuteen vajoavalle suomelle?