Kuinka usein miehen olisi tavattava lastansa?
Kyseessä 8 kk vauvanloppu ja mies on nähnyt eromme jälkeen (jätti meidät kun vauva oli 1,5 kk) alle kymmenen kertaa ja pikaisesti nekin. Lapsi ei siis millään tavoin tunne isäänsä!
Kuinka usein lapsen olisikin nähtävä isäänsä ja millaisia aikoja, että heidän välinsä olisivat niin läheiset, että voisin antaa lapsen yöksi isälleen? Itse olen sitä mieltä, että isän pitäisi itse asiassa olla aika paljonkin lapsen kanssa ja tehdä niitä rutiinihommia (syöttää, kylvettää, pukea jne) aika kauan ja sittenkin ehkä uskaltaisin lapsen antaa vast joskus puolitoistavuotiaana hänelle yöksi. Lapsi ei muutenkaan näe kauheasti muita ihmisiä eikä ole ollut hoidossa muualla, äitini on joskus käynyt hoitamassa parin tunnin ajan kun mulla on ollut koulua.
Millaisen ohjelman sitä tekisi tohonkin projektiin? *huoh*
Ps. Mies muuten on sitä mieltä, että hän voisi ihan kylmiltään ottaa lapsen vaikka viikonlopuksi, "kyllä se pärjää ja tottuu" kuulemma. Eikä usko terkkarien ynnä muiden neuvoja, ovat hanurista ja ylisuojelevaisia...
Kommentit (16)
ja mies on tulossa katsomaan vauvaa mun luo. Mutta kuinka usein sitä ois tapahduttava? Käytännössä ei pääse kuin kerran viikossa pariksi tunniksi ja musta tuntuu että tolla tahilla sitä lasta en raaski antaa sille ennenkuin lapselle pystyy selittämään, että "tuo on sun isä eikä mikään vieras setä". Eli vasta joskus 3-4-5-vuotiaana??
Mies vaan on sitä mieltä, että kiristän tällä jotenkin häntä.
kun erottiin, ja ihan alusta saakka lapsi oli joka toinen vkonloppu isänsä luona yötä.
Voisitte varmaan nyt aluksi totutella niin että isä hoitaisi lasta teidän kotona pari tuntia päivässä,taikka lähtisi lapsen kanssa ulkoilemaan.
Sitten aluksi 1 yö isän luona ja lopuksi koko vkonloppu.
Ja tottahan se on että lapsi kyllä pärjää ja tottuu nopeasti.
miten itse asennoidut tuohon asiaan. Jos mielestäsi on hyvä asia, että lapsella on suhde isäänsä, olet iloinen jokaisesta minuutista jonka viettävät yhdessä.
miten itse asennoidut tuohon asiaan. Jos mielestäsi on hyvä asia, että lapsella on suhde isäänsä, olet iloinen jokaisesta minuutista jonka viettävät yhdessä.
minä olen iloinen, kun itkee ikäväänsä?? Sitä lasta mää tässä ajattelen!
ap
"vähitellen". Sossun kanta on, että ihan pienet lapset voi olla etävanhemmalla sen tuntimäärän mitä niillä on kuukausia ikänään. Tosin ei tuo mies oo tunnustanu ees isyyttään...
Itselläni menossa vähän samantapainen tilanne. Useampi sata kilometriä vaan välissä exän kanssa. Jotenkin minusta on väärin että äiti joutuu tekemään kaiken työn isyyden eteen. Hoitaa tapaamiset joustaa joustaa ja joustaa. Ymmärtää lapsen parasta, ymmärtää isän parasta ja isän vähäistä läsnäoloa. Olla kiitollinen että isä edes SUOSTUU näkemään jälkeläistään. Milloin äitiä ymmärretään? Milloin äiti saa kiitoksen että hän pitää huolta lapsesta koko ajan ja haluaa vaan lapsen parasta?
Aina moititaan kun äideille ei mikään riitä, että kun isä panostaa isyyteensä 4 tuntia viikossa niin pitäisi olla ikionnellinen?? Minusta sellainen isä ei ole edes kunnon isä. Se että on siittänyt lapsen ei tee vielä isää. Isyyden eteen pitää tehdä töitä.
Itselläni menossa vähän samantapainen tilanne. Useampi sata kilometriä vaan välissä exän kanssa. Jotenkin minusta on väärin että äiti joutuu tekemään kaiken työn isyyden eteen. Hoitaa tapaamiset joustaa joustaa ja joustaa. Ymmärtää lapsen parasta, ymmärtää isän parasta ja isän vähäistä läsnäoloa. Olla kiitollinen että isä edes SUOSTUU näkemään jälkeläistään. Milloin äitiä ymmärretään? Milloin äiti saa kiitoksen että hän pitää huolta lapsesta koko ajan ja haluaa vaan lapsen parasta?
Aina moititaan kun äideille ei mikään riitä, että kun isä panostaa isyyteensä 4 tuntia viikossa niin pitäisi olla ikionnellinen?? Minusta sellainen isä ei ole edes kunnon isä. Se että on siittänyt lapsen ei tee vielä isää. Isyyden eteen pitää tehdä töitä.
Itselläni menossa vähän samantapainen tilanne. Useampi sata kilometriä vaan välissä exän kanssa. Jotenkin minusta on väärin että äiti joutuu tekemään kaiken työn isyyden eteen. Hoitaa tapaamiset joustaa joustaa ja joustaa. Ymmärtää lapsen parasta, ymmärtää isän parasta ja isän vähäistä läsnäoloa. Olla kiitollinen että isä edes SUOSTUU näkemään jälkeläistään. Milloin äitiä ymmärretään? Milloin äiti saa kiitoksen että hän pitää huolta lapsesta koko ajan ja haluaa vaan lapsen parasta?
Aina moititaan kun äideille ei mikään riitä, että kun isä panostaa isyyteensä 4 tuntia viikossa niin pitäisi olla ikionnellinen?? Minusta sellainen isä ei ole edes kunnon isä. Se että on siittänyt lapsen ei tee vielä isää. Isyyden eteen pitää tehdä töitä.
Ei taida ikinä nuo elämän perusasiat miksikään... :/
Tosin mun lapsen isä olisi ihan loistava isä ja hoitaisi mielellään. Mutta musta tuntuu tosi pahalta LAPSEN puolesta antaa sitä käytännössä täysin vieraalle ihmiselle täysin vieraaseen ympäristöön! Tänne saa kyllä tulla, mutta käytännössä ei onnistu kovin usein eikä pitkiä aikoja.
ap
Ei se nyt SUN kotiin tule!
Se on lapsen ISÄ, joten tasavertainen sinuun katsottuna.
Kuule, kylmiltään sinäkin sen lapsen olet joskus saanut syliin, kylvettänyt ja hoitanut. Ei se mitään rakettitiedettä ole hoitaa lapsi kuiviin ja antaa ruokaa!
tietää lapsenhoidosta aika vähän. Ap:n lapsi on kiintynyt äitiinsä aika paljon jo ja isä jäänyt takavasemmalle. Äiti on kiinnehenkilö jonka kanssa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.
Todellakin on hyvä ainakin aluksi että mies tulee lapsen kotiin. Ympäristö on tuttu vaikka äiti lähtisikin hetkeksi pois. Eihän ole mitään järkeä viedä lasta kahdeksi tunniksi isän luo??
Kun vauva syntyy niin tottakai suhde äitiin ja isään vasta alkaa, mutta useamman kuukauden ikäiselle tutut ihmiset ovat tärkeitä ja rutiinit.
Lapset ovat aikamoista rakettitiedettä välillä. Hoitaa nyt osaa kuka vaan mutta meneppä lapsen pään sisään ja mieti miten lapsi kokee asiat ja miettii niitä.
Ei se nyt SUN kotiin tule!
Se on lapsen ISÄ, joten tasavertainen sinuun katsottuna.
Kuule, kylmiltään sinäkin sen lapsen olet joskus saanut syliin, kylvettänyt ja hoitanut. Ei se mitään rakettitiedettä ole hoitaa lapsi kuiviin ja antaa ruokaa!
Antaisitko sinä oman 8 kk lapsesi jollekin tuntemattomalle miehelle hoitoon yön yli?? Ajattelelen tässä nimenomaan sitä lasta, mihin se on tottunut, miltä siitä tuntuu jne. Isän ja äidin oikeuksista sinänsä viis, en vaan halua, että lapsi on ihan paniikissa vieraassa paikassa ilman äitiä.
Ihan sama tilanne on jos tarttee mennä vaikka mummolaan yöksi tai jos isää vierastaa (juu, jotkut lapset tekee näin vaikka isää näkisivät).
Se on sen lapsen isä, tollanen lässytys vaan pahentaa tilannetta, lapsen itku ei ole vaarallista. Puhutaan lapsen isästä!
Sama jos joku yrittäisi sinua estämästä olemasta lapsesi kanssa!!
Ei kukaan entinen nyt ala toisen kotiin tulemaan, sitä ap jossain kohtaa ehdotti. Että "hetkeksi hänen luokseen".
Lapsi on puoleksi miehen, ei siis kokonaan sinun!
Eli, todellakin antaisin lapseni ISÄLLEEN! mitä minä panen ja hankin lapsen toisen ihmisen kanssa jos en sitten ole valmis vanhemmuuteen. Kyllä kuule isäKIN saa ottaa kasvatusVASTUUTA.
Vaippojen vaihdon oppii. Ihan älyttömiä olette!
11
Apn lapsen isä on kyllä antanut osoituksensa kyvystään ottaa vastuuta. Jättänyt apn ja vauvan, ei ole tunnustanut lasta eikä viikosta löydy kuin pari tuntia, jolloin pystyy lasta tapaamaan.
Ap tosi hienoa, että haluat että isä ja lapsi viettävät aikaa yhdessä. Vain sinä tunnet lapsesi niin hyvin, että tiedät milloin lapsi on valmis yökyläilyyn. 8-kuukautta vanha ei varmasti sitä vielä ole.
Minusta sinun ei kannata näitä vastauksia miettiä sen kummemmin. Olet kuullut tuntemattomien mielipiteitä se on ok. SINÄ kuitenkin tiedät mikä on tärkeintä. Teet miten teetkin niin on se jonkun mielestä väärin ja toisen mielestä oikein. Eli sinä tiedät mikä on parasta.
Minäkin yhteen aikaan otin sydämelleni että nyt teen väärin kun moni oli kanssani eri mieltä palstalla, mutta se on totta että vain asianomainen tietää mikä on asian oikea laita.
Jos haluat että lapsi näkee isäänsä niin hitto vie laita ukko tunnustamaan isyytensä! Kantamaan vastuutaan lapsestaan enemmän. Silloin sosiaalitoimikin on mukana näkemisasioissa.
Ai niin kirjoitin että mulla on samanlainen tilanne..
Neuvolassa ja psykologilla olen keskustellut tästä tilanteesta ja minulle ne juuri ehdottivat että isä näkee lastaan minun luonani. Sitten kun ikää on tullut tarpeeksi ( siis vuosia eteenpäin) niin voi mennä isälleen. Voithan sinä välillä joustaa ja mennä lapsen kanssa isälleen? Niin minäkin aion tehdä.
Lapsille tulee n. vuoden iässä kiintymisvaihe että eivät päästä äitään/ isäänsä edes vessaan yksin niin miten nämä jotkut luulevat että lapsen voi vaan heittämällä jättää isälleen?
se tuntematon mies, joka yht'äkkiä hoitaa, onkin sen isä? Tuonikäinen kun ei puhettakaan ymmärrä.
Ja enkä ole antanut mummolaankaan yöksi, kun vierastaa. Oletko jotenkin tunteeton??? Mitä väliä, vaikka lapsi paniikissa itkee ikävää, ei se siihen kuole!? En ajattele tässä isän parasta vaan lapsen parasta...
Tosin, iskä kyllä ehotti, että mun pitäisi mennä vauvan kanssa sen luo, eli entiseen kotiini jossa asuu nyt tämän naisen kanssa (jonka kanssa petti).
on hyvin lähellä eroahdistusikää!
Jos mies haluaa luoda suhteen lapseensa, kutsu hänet teille ja anna siellä viettää aikaa lapsen kanssa, menet itse vaikka kävelylle siksi aikaa, aluksi tunniksi ja sitten vaikka puoleksitoista.