Suomalaisten siirtolaisuus (Amerikkaan) ennen ja nyt
Aikanaan rapakon taakse lähtivät ne, jotka eivät menestyneet suomalaisilla avioliittomarkkinoilla. Tai ne, joilla ei ollut perittyä omaisuutta, eikä kykyä hankkia Suomessa kunnon elantoa.
Mentiin piikomaan, metsätöihin ja muihin niukasti älyä vaativiin töihin.
Tuntuu, että nykyisinkin samankaltainen porukka karistaa kotimaan pölyt ja lähtee etsimään parempaa elämää. Esim. Amerikoista voi löytää kohtuullisen kumppanin, vaikka ulkonäkö pelottaisi pikkulastakin, eksoottisuus kompensoi. Toisaalta ruputyöstäkin voi saada kohtuullisen elannon, toisin kuin täällä, jossa arvostetaan ennemmin älyä kuin ahkeruutta.
Sitten tämä porukka muistelee katkerana epäonnistumistaan kotimaassaan ja syyllistää koko maan ja sen kansalaiset, huomaamatta ollenkaan, että epäonnistumisen ja pettymysten syy olikin itsessä.
Kommentit (4)
ihan komea ja ylempi korkeakoulututkinto oli taskussa. Vaimokin sieltä löytyi, tosin puoleksi norjalainen:-). En ole koskaan häntä reppanana ajatellut ja hyvin sai töitäkin, komealla tittelillä (vice president).
Isotätini suuntasi sinne aikoinaa, ei ollut töitä, mutta tuli sitten rahaa säästettyään takas ja ryhtyi maatilan emännäksi. Ja lapsensa koulutti sitten...
Mitakohan Ap oikein edes yrittaa ajaa takaa?
Ei USA:han saa mitaan oleskelulupia tai tyolupia tosta vaan.
Vahan eri systeemit kuin yli sata vuotta sitten.
Ja mika ulkonakoasia???
Haloo...yritit ilmeisesti provoisoida jonkun keskustelunaiheen, mutta aika surkea yritys
Sinulle tiedoksi: USA:aan tyohon muuttavan on hankittava tyopaikka Suomesta kasin, esim.turistimatkalla ei voi toita hakea. Tyohonottajan on pystyttava todistamaan etta tarjottuun tyopaikkaan ei Amerikasta loydy ketaan kaltaistasi huippuosaajaa. Tyonantajan lakimiehet sitten anovat sinulle vaadittavan viisumin (pitka ja kallis homma).
Mihinkaan ruputoihin ei tarvitse kuvitella paasevansa, niihin riittaa vakea omasta takaa.
Suomalaiset miesreppanat hankkivat puolison Thaimaasta tai Veäjältä.