Kysymys miehen tunteista kakkosta kohtaan (naista)
Minä olen siis se kakkonen. Mies rakastaa vaimoaan paljon ja tykkää minusta. ;) Sanoo, että ikävöi minua. Miten mahdollista, kun kerran rakastaa toista muttei minua. Voiko syy olla mikään muu kuin seksi? (sitä meillä hyvin harvoin, usein vain jutellaan ja halaillaan ja suudellaan ja tiedän että miehellä kotona tyydyttävä seksielämä)
Kommentit (19)
laitoit otsikkoon selvennyksen (nainen). Joku voisi muuten olettaa, että aletaan sankoin joukoin pohtia miehen tunteita b-rappua kohtaan :-/
Eihän tuossa mitään kummallista ole. Kotona on tylsää ja sinä viihdytät miestä. Olet tavallaan harrastus. Mikäs siinä, kyllä minäkin voisin ottaa jonkun kivan miehen seuranpitäjäksi. Siis ilman mitään tunteita.
Kannattaisiko kenties hankkia ihan oma elämä ja ihan oma mies?
on kaikki hyvin, toisin kuin sinulla. Turvallinen parisuhde ja vaimo sekä lisäjännitystä elämään tuova rakastaja.
sinä tästä miehestä oikein haluat?
joka väittää "rakastavansa vaimoaan paljon" ja samalla painaa toista naista. Joku ihme tunnevammainen narsisti-pelimies, joka on saanut sinutkini menemään lankaan. Lyödäänkö vetoa, että jos päätyisit yhteen miehen kanssa, kohta saisi joku toinen nainen kuulla miten mies rakastaa sinua paljon mutta. Juokse, niin kauan kuin vielä voit.
sellaisen toiminnan, että avioliitto on perseestä, seksielämä on olematonta ja mies sellaisessa tilanteessa löytää toisen. Mutta tollanen että suhde ja seksielämä on ok, mutta silti pitää olla toinen nainen kierroksessa - ei lupaa hyvää ap:n tulevaisuudelle tollasen tyypin kanssa. Mitä jos ap teillä joku päivä rakkaus ja seksi olis pikkasen laskevalla käyrällä. Kauanko luulet että tämä valiouros säilyisi uskollisena?
Aina, lopulta. Voisit olla jollekin se kaikki, kokonainen. Nyt susta tykätään ja välillä vähän ikävöidään. Se on kovin vähän. Ansaitset tulla ihan kokonaan rakastetuksi, päivänvalossa. Tuohon tyytyy vain ihminen joka on tottunut aliarvostamaan itseään. Miehellähän on kaikki, ja sen lisäksi olet lelu joka toimii sanoilla tykkään ja ikävöin. Älä hyvä nainen tyydy tuohon. Surutyöllä pääsee irti.
vaikka silloin väitinkin etten kärsi ja että taidan rakastaa.
asia ei etene mihinkään ja loppujen lopuksia olet vain katkera ja VANHA yksinäinen kakkonen.
Taidat rakastaa miestä joka sanoo rakastavansa vaimoaan ja silti panee sinua?
Lopeta nyt ennen kuin sattuu pahemmin. En jaksa uskoa että tulet saamaan tuolta mieheltä kuin sydänsuruja ja epävarmuuden elämääsi.
Mieti mita muuta talta suhteelta saat? Onko mitaan muuta? Jannitysta, ajantappamista, huvinpitoa?
Ehdottaisin, etta otat lemmikin. Kissan tai koiran ja lahetat herra Rakastajan matkoihinsa. Han loytaa pian kylla toisen kaihon kohteen. Samalla aina sinut nahdessaan katselee sinua niin sydantasarkevasti alta kulmain, silmat rakkautta tulvillaan. Ja niin murheissaan, niin murheissaan.
Ystavani roikkui tallaisessa miehessa melkein 10 vuotta. Niin kauan, etta enaa ei loytynyt miesta joka olisi ryhtynyt hanen lastensa iaksi. Se biologinen kellokin veteli jo viimeisiaan.
Jätin miehen äsken. Sattuu niin p****leesti ja tekisi mieli tarttua luuriin ja perua koko juttu. Mutta näin on varmasti parasta.
ap
Pysy nyt erossa siitä miehestä, ja koita ymmärtää, että sinä ansaitset miehen, joka haluaa olla vain sinun, toki kavereina voi olla miehiäkin, mutta sen pitää silloin olla oikeasti vain kaverisuhde, jossa tosiaan vaan jutellaan, ei "jutellaan suudellaan, halaillaan ja joskus paneskellaan".
Minä sanoisin, että olet miehelle vain piristys arkeen, toki miehellä voi olla tunteita sinua kohtaan, mutta pettämistähän tuo on.
Ryhdistäyty hyvä nainen, ja koita ymmärtää, ettei ole mitään hienoa olla "toinen nainen"!
Joskus ihminen sortuu hulluun rakkauteen ja rakkauden kerjäläisenä olemiseen (minäkin olen niin tehnyt). Sure aikasi, äläkä vähättele kokemiasi tunteita.
Alkeellinen mies. Hänellä on hyvä ja toimiva parisuhde. Samaan aikaan on kuitenkin jännää tapailla jotain henkisesti alamittaista naikkosta, jolle kelpaavat tähteet jonkun toisen parisuhteesta.
Kakkonen on hyvä kuvaus "suhteesta", joka on kirjaimellisesti per***stä.
ja itseinho iskee välillä vieläkin, jos mieheni tietäisi että olen ollut salarakkaana, en tiedä tulisiko meille ero.
Joskus pelkään että hän saa tietää asiasta.
Minäkin kuvittelin ja toivoin että mies oikeasti rakasti mutta näin jälkikäteen ajateltuna, olin vain pelkkä viihdyke.
Luulen että hänellä itselläänkin oli itsetunto ongelmia ja luulen että hän petti vaimoaan muidenkin kuin minun kanssani. Silloin en halunnut sitä nähdä.
seksi ei koskaan mennyt varsinaiseen yhdyntään asti. Eli aika kesyä. Mies ei edes halunnut yhdyntää, vaikka tietysti "halusi". outoa.
ap
luulimn lukevani b-rapun kirjoitusta...
Eikö olekin niin, että tunteiden pysyvin ominaisuus on niiden vaihtelevuus? Aamulla voit olla tosi vihainen, mutta päivän mittaan unohdat koko asian ja illalla jo naureskelet hyväntuulisena?
Tunteet ovat vain tunteita. Tietenkin miehellä voi olla helliä tunteita aamulla sinua kohtaan ja illalla vaimoaan kohtaan - ja miksei lähes samaankin aikaan. Voihan ihminen vihatakin montaa yhtä aika, miksei sitten tykätä?
Tunteilla on oma arvonsa, muttei niiden kannata antaa ohjata elämänsä suuntaa. Sitä varten ihmisellä on mieli ja sielu.