Onko 30 v. liian vanha työelämään?

Kolmikymppisenä jos oot jo lapset tehnyt, niin väittäisin sun olevan paremmassa asemassa työmarkkinoilla, kuin siihen saakka pätkää tehnyt, lapsentekoa vasta suunnitteleva nainen.

TOSIN, tosiasia on, että nainen on työmarkkinoilla aina altavastaajan asemassa.

terkuin:

34-v kolmen pojan äiti, joka just tässä miettii, onko jo liian vanha luomaan uraa toimittajana

Ensin opiskelin yliopistossa yhden tutkinnon, joka ei pätevöittänyt muuhun kuin vessojen siivoukseen, ja siksi huolettaa tuo työkokemuksen vähäisyys tuolta toiselta alalta.



Kun tuntuu ettei nykyään mikään kelpaa, pelkkä sattuma ja suhteet ratkaisevat. Yritän tässä nyt kuitenkin suunnitella edes jotakin tulevaisuutta varten, jos sillä nyt on mitään merkitystä.



Mitähän järkeä toisaalta lapsiakaan on tehdä, jos ne joutuvat tulevaisuudessa tähän samaan suoritushelvettiin kuin äitinsä?

Eli jos sinulla ei ole paljoakaan työkokemusta ja olet jopa 5 vuotta pois työelämästä voi työpaikan löytyminen olla hankalaa tai vaatia uudelleen koulutusta. Toki on aloja, joissa asiat eivät muutu tuona aikana tai on niin voimakas työntekijäpula että töitä löytyy silti. Omalla teknisellä akateemisella alallani tapahtuu kehitystä siihen tahtiin, että puolitoista vuotta kotona lapsen kanssa ja olin pihalla kuin lumiukko uusista jutuista töihin palatessani. Onneksi oli vakituinen paikka, vaan töitä sai ekan vuoden tehdä öitä myöten lapsen nukkuessa päästäkseen taas kärryille jutuista.

Eipä ole helppoa elämää tämä, ei.

mullakin on kaksi akateemista tutkintoa eikä mitkään hyvät mahikset työmarkkinoilla. Tuntuu, että lukiosta päästyäni olen vain jatkuvasti suunnitellut, pyrkinyt, yrittänyt ja suorittanut. Onneksi oon sentään uskaltanut lapsentekoon, kamala ajatella jos olisin edelleen tässä pätkätyöpaskassa eikä olis edes lapsia. Nyt on sentään lapset, vaikka työelämä tökkiikin.

Minusta tässä yhteiskunnassa ja siinä miten se kohtelee naisia, on paljonkin vikaa.

Se 34-v kolmen pojan äiti

Vierailija:

Eli jos sinulla ei ole paljoakaan työkokemusta ja olet jopa 5 vuotta pois työelämästä voi työpaikan löytyminen olla hankalaa tai vaatia uudelleen koulutusta. Toki on aloja, joissa asiat eivät muutu tuona aikana tai on niin voimakas työntekijäpula että töitä löytyy silti. Omalla teknisellä akateemisella alallani tapahtuu kehitystä siihen tahtiin, että puolitoista vuotta kotona lapsen kanssa ja olin pihalla kuin lumiukko uusista jutuista töihin palatessani. Onneksi oli vakituinen paikka, vaan töitä sai ekan vuoden tehdä öitä myöten lapsen nukkuessa päästäkseen taas kärryille jutuista.

ainakin jos tarkoituksena oli elättää itsensä. Meitä toimittajia on koulutettu ihan liikaa, joten lehtitalot voivat kohdella meitä ihan miten haluavat, aina oon kymmenen tulossa tilalle. Oon saanu niin paljon paskaa naamalleni, ettei oo tosikaan. Enkä mä ole ollenkaan huono työssäni, ei se siitä johdu.



Nyt kokeilen freenä. Jos se ei onnistu, vaihdan alaa. Onhan niitä kaikenmaailman lähihoitajamuuntokoulutuksia.



se 34-v

Sori vaan, mutta muistaako joku semmosta sanontaa että vanhempana on viisaampi? :)) Siis ihanko joku tosissaan miettii että onko elämä nyt työmarkkinoilla loppunu kun on eläkkeeseen vielä puolet aikaa? :D



Jos ei natsaa työhaku niin voiko olla huono munkki? Tai se että kurkottaa liian korkeelle? Ehkä paikkaa on hakenu monta muutakin hakijaa?



Kato: rohkee rokan syö: jos hakee työtä avoimista paikoista eikä koskaan ota riskiä ja lähesty itsenäisesti työpaikkoja niin hakijoita on aika monta.. Yksi sähköposti ei riitä! Sen perään pitää soittaa, pitää osottaa kiinnostuksensa ja olla aktiivinen. Tai hakea paikkaa muualta kun Hesasta!

Onko joka, tai edes joka sadas toimittaja julkisesti naamansa tai vartalonsa kanssa esillä? Tuskin.



En ole toimittaja, johan sen näkee kirjotustavasta.. Mutta tasan tarkkaan tiedän että teitä on aika monta, kilpailu on kovaa. Ja eikös teitä muutenkin aika moni ole friilänseri -siis semmonen joka vaan raapustelee juttuja?



Kyllä kai hyvästä jutusta maksetaan. Itse ainakin palkkaisin hyvän kirjottajan kun hyvän näkösen toimittajan? Vissiin sihteerin tarttee olla nätin näkönen, ei toimittajan. Semmetin ruma toimittajakin varmasti saa työtä jos osaa näyttää kyntensä!

Työnantajalta olen kyllä saanut perehdytystä äitiysloman jälkeen vaan ei siihen monesti pelkkä työaika riitä. Toisaalta en katso että olisin oikeutettu käyttämään työaikani PELKKÄÄN perehdytykseen mahdollisesti kuukausiakin työhön paluun jälkeeni, ei kai ole työnantajani ongelma mikäli minä olen halunnut saada lapsen??! Työnantajani on hienosti tukenut niin äitiyslomalle jäämistäni (normaalia pidempi palkallinen aika!) sekä työhön paluutani. Silti puolentoista vuoden ammatillinen kiinni ottaminen ja koko ajan etenevän alan ajan hermoilla pysyminen samalla ei käy kuin itsestään vaikka työnantaja tukisi kuinka....

kyllä meille tulee mieleen, että noinkohan tässä saa koskaan töitä. Tuollainen kamala lama elää vielä muistoissa.

Mutta kyllä mä itse asiassa uskon vielä saavani töitä, mutta toinen asia on saanko tältä alalta. Enkä muuten asu Helsingin lähelläkään. Pikku-veli aikoo lähteä kesäksi Vantaalle varastohommiin, ehkä mäkin lähden? Kuulemma kesällä saa vuokrattua opiskelijoiden solukämppiä. Mies voi tulla lasten kanssa käväisemään siellä, niin käydään sit Linnanmäellä. ;oD

ulkonäön perusteella. Jos oot liian hyvä kirjoittaja, niin et pääse toista kertaa, koska se käy näiden ukkojen itsetunnolle.

Vierailija:

ulkonäön perusteella. Jos oot liian hyvä kirjoittaja, niin et pääse toista kertaa, koska se käy näiden ukkojen itsetunnolle.

Lapset jo tehtynä ja opinnot valmiina, olet varmasti paremmassa asemassa kuin jos vielä 30:n iässä ei ole lapsia, sillä työntantajat tietää, että kun lapseton nainen saa vakipaikan, menee noin vuosi ja hän tulee raskaaksi...