Kuulostaako tää pahalta? 2-vuotias on ollut torstaiaamusta tähän iltaan asti toisella mummolla.
Eli 1,5 vrk. Nyt lupasin toiselle mummolle, että saa sen lauantaiaamusta sunnuntai-iltaan. Eli välillä käy kotona nukkumassa yhden yön.
Jos meillä olisi jotain menoa, se olisikin ymmärrettävää, mutta kun ollaan ihan kotona, mummut vaan haluavat lapsen luokseen JUURI NYT..
Kommentit (12)
Vanhempienhan pitää nuo päätökset tehdä. Itse ehkä " annostelisin" nuo vierailut eri viikoille. Ja hyödyntäisin samalla sen lapsenhoidon suoman vapauden ja tekisin itse jotain kivaa. Onko joku syy miksei voisi mennä toiselle mummille viikon päästä. No, sinänsä kai ihan sama, jos vaikka onkin kahdessa kylässä melkein perä jälkeen... Kunhan on selvää, että päätöksen tekevät vanhemmat eikä lapsi tai mummit.
Onko itselläsi joku mielipide asiasta???!!!
Ajattelin että täältä saa aina hyvän mielen ja viisaammat päättävät puolestani.
Äh, kunhan kysyin mitä mieltä yleisesti ihmiset ovat. Harmittaa päästää, mutta kun tuli luvattua.
ap
Omasta mielestäni voisit viedä vaikka heti ensi yöksikin... lapselle on hyväksi, että on joku muukin läheinen aikuissuhde kuin vain äiti ja isä. Jos jotain vaikka joskus sattuu.
Tämä on itselläni hyvin muistissa, kun 1,5 vuotta sitten oman esikoisen ollessa 2,5-vuotias, jouduin äkkiä sairaalaan ja olin siellä reilun viikon. Isä toki oli kotona, mutta töissäkin, niin meillä oli mummo hyvin suuri apu, kun lapsi oli jo tottunut olemaan mummolla ilman vanhempia (tai mummo meillä). Oma toipumisaikana oli muutamia kuukausia (enkä lääkärin määräyksestä voinut pitää lasta yksin vain minun kanssani kotona sinä aikana), joten silloinkin mummo auttoi hyvin hakemalla lasta hoidosta yms.
Lapseni on minulle rakas, ei esine.
ap
Caps lockejakin pyydän vielä anteeksi.
ap
Jos lapsi haluaa mennä heti perään toisen mummon luo niin mikä ettei.
tuosta, että lapsella on oltava monta turvallista aikuista... Samaa mieltä olen, ja jos lapsi kerran haluaa mennä, anna mennä vaan! Meillä lapsi alkoi olla mummolassa kokonaisia viikonloppuja vähän vajaa 3-vuotiaana, ja oli lähes kerran kuussa. Siitä saa iloa 3 eri osapuolta: mummolan väki, lapsi itse ja myös vanhemmat vapaan muodossa! Minulla ei koskaan ole ollut kuin yksi mummo, joka hänkään ei pitänyt minusta, koska äitini sai minut liian vanhana mummon mielestä (joo-o, toki se olikin mun vika...). Joskus 5-vuotiaana aloin kovasti miettiä, kuka mua hoitaa jos äiti kuolee. Tunsin hätää, koska mummo ei ollut vaihtoehtona. Isän kanssa en olisi halunnut jäädä, koska se osasi paistaa kananmunaa ruuaksi, eikä sitten muuta. Sekä huvittavaa että kamalaakin minusta.
Veisin toiselle mummolle ensi viikolla.
Minulla olisi itselläni jo niin kova ikävä lasta, etten raaskisi päästää heti perään :).
sain siis av:lta synninpäästön!
AP