Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko kotonaolevan tehdä ihan kaikki? ottaa pääääähän
21.02.2008 |
Olen kahden pienen lapsen kanssa kotona. Miehen työtilanne on epäsäännöllinen, on töitä ja opiskelua. yleensä on kotona päivät, nukkuu pitkään ja loikoo sängyssä, voi tehdä opintoja yöllä ja töitä illalla. Aika vapaa päiväohjelma siis. Lapsia hoitaa kyllä pyynnöstä, mutta ei tee yhtään kotitöitä, paitsi käy kaupassa. Ei imuroi ikinä, ei lakaise lattiaa tai pyyhi pöytää syömisen jäljiltä, ei pese pyykkejä, joskus harvoin laittaa ruokaa (jotain mieleistään, esim pizzaa, jota ei oikein voi lapsille antaa kun maustaa niin vahvasti).
Tänään tuli naurettava riita pikkuasiasta, joka kätki taakseen paljon: huomautin miehelle,että voisi laittaa käytetyt tyhjät mehupurkit suoraan roskikseen (kartonkikeräykseen) eikä jättää niitä pöydälle. Vastaus: ei hän nyt viitsi niitä keskellä yötä ruveta huuhtelemaan, kun sulla on noita kaikkia ihme (lajittelu)virityksiä, laita itse. Suutuin, ettei hän viitsi edes tuon vertaa tehdä vaan jättää ne mun tehtäväksi. Vastaus: sinä oot kotona, mee töihin jos ei huvita. Suutuin niin että jätin kaiken ja häivuin pariksi tunniksi.
Tullessani sanoin, että nyt loppui sun paitojes ja sukkies pyykkkääminen, tästä lähin saat hoitaa ne itse. Mies toteaa, että joo, hän ei sitten hoida kaupassakäyntejä tai tuo vain itselleen.
Mitä teen? Onko tämä kohtuullista? Ymmärrän, että teen suurimman osan, mutta kun ei mitään taphdu ilman minua. Miestä ei mikään sotku haittaa, joten ei toimi sellainen että jättää vaan tekemättä. Voisimme hänen puolestaan elää vaikka sikolätissä.
Ymäärätäisin jos hän toisi ison tilipussin ja olisi töissä 8-17, mutta työajat tosiaan epässäännölliset, päivittäinen työaika voi olla 2-5 tuntia, ja elämme toimeentulon rajoilla.
Kuuluuko minun huolehtia koko ajan kaikesta vain siksi että en käy töissä?
Kommentit (8)
Sitten sulla olisi vain kotihommat hoidettavana työpäivän lisäksi. Mies kuulostaa juuri sellaiselta mammanpojalta, jotka vaativat vähän " koulutusta" . Vakavan keskustelun paikka siis...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niin, että tuo olisi fiksun kuulloista kotielämää, mutta työssä käyntihän voisi olla hyväkin vaihtoehto.
Hoitaa lapsia kotona pitkään vai kohentaa tulotasoa.
Kysy samalla mieheltäsi, miten hän mahdollisen töihinpaluusi jälkeen aikoo osallistua kodin töihin ja lastenhoitoon. Sillä karu tosiasia on, että jos palaat duuniin, sitä työtä on entistäkin enemmän miehen vastuulla. Sinä et ehdi työssäkäynnin ohessa vastata kaikesta yksin.
Miehet tuppaavat aina turvautumaan siihen ikuiseen argumenttiin, että " vaimo ei voi yksin määrittää, mitä kotona pitää tehdä ja koska" . Tavallaan se on tottakin, mutta jos yhdessä on sovittu tietyt asiat tarpeellisiksi, mies ei vedota tuohon, että vaimo yrittää komennella.
Kuvastaa aika paljon siitä, miten paljon miehesi osallistuu siivoukseen. Ärsyttää tosiaan, kun joitakin ei tunnu haittaavan sellainen sikolätissä eläminen. Hyvä puoli taisi olla kuitenkin se, että miehesi osallistuu kuitenkin lastenhoitoon, jotkut kun eivät osallistu siihenkään.
Kyllä hän " yleensä" laittaa ne purkit, mutta tässä kärjistyi viime aikojen tuntemukset ja tilanteet osaltani, tunne siitä että elämäni on jatkuvaa paskanlapioimista eikä kukaan piittaa edes. Töihin en vielä halua.
Hän on hyvä isä, vaikkakin omilla ehdoillaan, tekee sitä mistä itse tykkää, lapsia rakastaa todella. On vaan laiska.
Onko kellään ehdottaa mitään vinkkejä, miten jakaa kotitöitä sitten kun menen takaisin töihin?Jotain sivustoa missä aihetta käsiteltäisiin? en jaksa käydä näitä taisteluita. Mies ei ymmärrä miten paljon hommaa vaikka keittiössä on, kun ei itse ikinä tee niitä eikä pidä niitä tarpeellisina. Turha kai sanoa, ettei kotonaan koskaan tehnyt mitään.
Lämmin kiitos vastanneille! ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se on niin, että naiset tavallaan ajavat miehen siihen tekemällä yleensäkin kaiken. Miehiä ei useinkaan häiritse sekasotku niin paljon kuin naista. Ja kun nainen ei jaksa katsella sotkua, niin sitten nainen siivoaa.
Mä en ole päästänyt mun miestäni helpolla. Vaikka hän käykin säännöllisesti vuorotyössä, niin siltikin kotona ollessa kuuluu myös kotihommat miehelle. Enhän minäkään vedä lonkkaa silloin kun hän on töissä, vaan teen kaikkea mitä nyt lastenhoidon lisäksi kotona yleensäkin on. Sitäpaitsi mun mies on sanonutkin, että töissä tehtaalla hän pääsee kyllä aika helpolla. Eli ei työssäkäynti aina niin hirmu raskasta ole verrrattuna kotiruljanssin pyörittämiseen. Tiedän sen itsekin, että töissä käydessäni minulla on tavallaan vapaampaa kuin kotona.
Myöskin nukkumisessa vuorotellaan. Eli vuorollaan toisella on aina mahdollisuus nukkua aamulla halutessaan pidempään ja kuitata univelkojaan pienemmäksi.
Sun kannattaisi keskustella miehesi kanssa rakentavaan sävyyn siitä, että miten voisitte vähän tasata kotitöitä keskenänne. Ettei se mies olisi yksi lapsi muiden joukossa mitä äiti passaa.
Tiedostan kyllä sen, että minä teen lähes kaikki kotityöt, eikä se ole ongelma, PAITSI silloin, kun mies aloittaa valituksen siitä, kun imuria ei ole näytetty tarpeeksi lattialle, tai muuten huusholli on sekaisin. Nii-in, ottaisi mies vaan sen imurin kauniiseen käteensä ja alkaisi imuroimaan, eikä valittaisi siitä, kun ei ole imuroitu tarpeeksi usein!
Kotitöistä mies hoitaa n. pari kertaa viikossa tiskikoneen ja pyykkikoneen, ja n. kerran kuussa imuroinnin. Iltapalan antaa lähes aina lapsille (3 lasta), ja viikonloppuisin aamupalan.
Ja laiska töitänsä luettelee, eli minun päivittäiset kotityöt:
- ruuat koko perheelle
- pyykkikone (sisältää miehen likavaatteiden keräilyn sieltä sun täältä)
- heittää ne tyhjät maito- ja mehupurkit roskiin, tyhjentää täyden keittiön roskiksen, laittaa kahvinsuodattimet ja porot roskiin
- tiskikone (sisältää tiskivuoren tyhjentämisen tiskialtaasta koneeseen, kun kukaan ei voi laittaa astioita suoraan koneeseen)
- keittiön siivous iltaisin
Ja viikottain:
- imurointi, pölyt ym siivous
Ja näiden lisäksi saa yleensäkin tehdä pikkuasioita miehen perässä, eli kun hän käy tekemässä voileivän, niin joka ikinen keittiön kaapin ovi on auki. Takki löytää tiensä naulakkoon noin kerran viikossa. Likaisia sukkia löytyy sieltä sun täältä.
Yleensäkin on vaikea opettaa esim. vanhinta lasta mihinkään jälkien siivoukseen, esim. ne tiskit suoraan koneeseen, kun pitäisi ensin saada tuo mies tekemään niin.
Eli kohtalotovereita on, mutta meillä tilanne ei ole minun puolelta kärjistynyt. Mies vaan valittaa, ettei ole tarpeeksi siistiä! Niin, ja meillä mies on 8-16 päivätyössä ja minä kotona.
miksi meidän suht onnellinen elämä kääntyi tällaiseksi. Vihaamme kohta toisiamme ja oian on taas yksi perhe eronnut, ei keskusteluyhteyttä enää, seksiä kerran kuussa. Tyytymättömyyttä, väsymystä, stressiä. Sitäkö on elämä kahden alle 4-v. kanssa?
ap