Serkuillani on siskopuoli. Onko eettisesti oikein olla kertomatta vai kertoa heille asiasta??

Olet oikeassa siinä, että on oikeus tietää, mutta onko se sinun velvollisuutesi kertoa?

Minun mielestäni se ei ole sinun asiasi kertoa tai olla kertomatta kun kerran itsekin kuulit vahingossa asiasta.

Eiköhän eletä jokainen omaa elämäämme ja anneta toisten elää omaansa!

Ajatelkaa tilanne että teillä olisi siskopuoli ja asiasta tietäisi kaikki muut paitsi te ja siskonne/veljenne. Miltä se tuntuisi?



Eli nyt ko. siskopuolesta tietää minä, siskoni ja veljeni. Äitini ja isäni ovat tienneet aina eli yli 30 vuotta, samoin tätini perheineen ja isovanhempani. Mutta serkkuni eivät tiedä. Se on väärin.



Kyllä minä toivoisin, että kuka tahansa Matti Meikäläinen kertoisi minulle jos minulla olisi siskopuoli, pääasia että saa tietää. Jos en kertoisi, suojelisin vain serkkujeni isää paljastamalla salaisuuden. Onko salaisuuden suojeleminen sen arvoista, eli että serkkuni elävät edelleen ilman siskopuoltaan?



Kuka on tärkein, serkkujeni isä vai serkut? Kumpi on tärkeämpää, salaisuuden peittely vai sisarpuolien kohtaaminen?

Isä kertoi äidille tästä veljensä salaisuudesta vasta muutama vuosi sitten, vaikka ovat olleet naimisissa yli 30 vuotta. Äiti tietysti lörpotti meille heti.



Serkkuni eivät tn. tiedä, mutta lapsi on ns. laillinen eli perinnönjaossa selviää viimeistään. On siis vanhempi kuin serkkuni ja ajalta ennen heidän äitiään. Setäni asuu toisella puolella maata ja sai tämän lapsen parikymppisenä. En tiedä, mitä tapahtui, mutta ei ole koskaan ollut tekemisissä paitsi rahan takia.

Vetoa, että joskus asia tulee kuitenkin julki esim. kun enosi kuolee. Onko nämä sisarpuolet siis ihan virallisia eli isyydentunnustus on tehty?

Luultavasti hän on tunnustanutkin lapsen omakseen eli se tulee kuitenkin jossain vaiheessa ilmi. Surullista mielestäni. Serkkuni ja tämä siskopuoli eivät ole saaneet elää toisensa tuntien, minusta se on suuri menetys heille kaikille.



Ap

hän tietää, muttei halua olla tekemisissä isänsä tai sisaruspuolten kanssa. (eikä kyllä aikoinaan tule perintöäkään kärkkymään)

Kävi juuri niin, että perinnönjaossa totuus paljastui. Kamalaa kaikille osapuolille ja herätti ristiriitaisia tunteita vainajaa kohtaan.

Voisi myös huomauttaa että koska kaikki muu lähisuku suurinpiirtein asian tietää mutteivat nämä serkut, varmaan joku sen serkuille jossain vaiheessa lipsauttaa joten kannattaisiko isän itsensä kertoa lapsilleen.

Vierailija:

(eikä kyllä aikoinaan tule perintöäkään kärkkymään)

Mutta siitäkin huolimatta, serkuillani on oikeus tietää. Ääh, mikä tilanne! En todellakaan tuomitse enoani että on saanut lapsen ikään kuin " vahingossa" eikä pidä häneen yhteyttä (no onhan se tavallaan väärin mutta mikä minä olen tuomitsemaan) mutta harmittaa vietävästi serkkujeni puolesta tämä tilanne. Onhan se todella arvokasta kun on siskoja ja veljiä, vaikkakin vain " puolikkaita" .

on enosi ollut niin kusipää, että älä kiusaa kaveriani tai hänen äitiään sekaantumalla asiaan joka ei sinulle kuulu.

Ja muutenkin, mitä siskopuolen äiti tai enoni tähän liittyy? Pointtihan on se, että mielestäni serkuillani on oikeus valita haluavatko esim. ottaa siskopuoleensa yhteyttä vai ei. Valinnanvapaus siis pitää olla eikä siihen periaatteessa voi muut " asianomaiset" vaikuttaa. Siskopuolen äidillä tai enolla ei ole asiaan mitään sanottavaa koska pääroolia tässä probleemassa esittää sisarpuolet jotka eivät tiedä toisistaan.



Ap