Haluaisin jättää perheeni

Suhdettanne rassaavat asiat kannattaa yrittää selvittää - pieni lapsenne ansaitsee sen.

Kun on niin täynnä tuskaa ja pahaa mieltä. Asiantuntijat ovat yrittäneet auttaa, minä olen aktiivisesti hakenut meille kummallekin apua.

jos nyt oikein ymmärsin..älä tee sitä, kadut sitä varmasti.

Lapsen myötä elämäsi on muuttunut, siihen muutokseen kasvaa pikkuhiljaa ja se palkitsee, jos ei nyt niin myöhemmin. Jos nyt vain lähdet, jätät taaksesi sellaista, mikä joka tapauksessa seuraa perässäsi loppuelämäsi. Lähtö ei ratkaise ongelmia! Yritä hakea apua ammattiauttajilta, sellaista apua mikä auttaa sinua.

Onko puolisosi pettänyt sinua? Useasti?

Hankitteko lapsen suhdettanne paikkaamaan?

Odotatko kenties liiankin suuria tunteita lapsen suhteen?



Jos suhde puolisoon on peruuttamattomasti solmussa:

-yritä ymmärtää, että lapsesi on erillinen, puolisostasi riippumaton ihminen, johon voit muodostaa oman suhteesi

-vietä lapsen kanssa kahdenkeskistä aikaa. Veikkaan, että se kiintymys kyllä kasvaa siitä.

Vaikutat väsyneeltä ja masentuneelta, eikä ihmekkään tuollaisessa tilanteessa.



Pystyisitkö sanomaan miehellesi, että tarvitset nyt aikaa itsellesi, pyydä häntä lähtemään pois asunnostanne, hänhän se on valehdellut ja pettänyt. Toki asioissa on aina kaksi puolta, mutta nyt olisi tärkeää, että sinun mielesi pääsisi tasaantumaan. Ja se ei onnistu jos miehesi on siinä kokoajan. Tämä on minun mielipiteeni.



Ottakaa aikaa ja mieti mitä sinä elämältä haluat. Valehtelua ja pettämistä ja ikuisesti tuollaisen olo? Vaiko rakautta, tasaisuutta, lapsen kanssa oloa yhdessä, onnellisuutta?



Nyt sinun täytyy löytää itsestäsi se voima ja lähteä tai käskeä toista lähtemään. Ota etäisyyttä, itsesi ja vauvan vuoksi. Äidilliset tunteet saavat kyllä vallan kunhan vaan saat oman tilanteesi tasoittumaan. Älä anna lasta pois... Pistä miehesi jäähylle.



Minusta miehesi ei ansaitse sinu

Voimia!

Eksäni oli narsisti ja 10 vuotta hän alisti ja syyllisti minua. Syytti mm pettämisestä vaikka itse teki niin, aina oli väärät vaatteet töihin silitetty yms. Viimein masennuin ja yritin itsemurhaa, jouduin/pääsin hoitoon. Vaan mieheni puhui jopa hoitavan lääkärin ympäri ja saivat minut kirjoittamaan paperin, jolla luovuin lapsien huoltajuudesta. Miehellä oli uusi nainen katsottuna.

Nyt minulla on uusi perhe, ihana! Mutta en voi olla tuntematta tuskaa, kun katson nykyistä kolme- vuotiasta ja muistan kuinka jäi näkemättä edellisen samanikäisen kehitys.

Tuli vain mieleeni, että jos miehesi on niin ahdistava, että sinulla menee energia häneen ja ei riitä enää lapselle. Kannattaisiko erota ja ottaisit lapsen kuitenkin, katsoisit miten suhteenne kehittyy ilman miestä.

Voimia sinulle!

jos hän katuu tekojaan, anna hänelle anteeksi..sitä kautta pystyt ehkä pikku hiljaa rakentamaan luottamusta uudestaan. Sinulla on menossa suruaika, luottamuksen menettäminen sattuu kipeästi ja se tekee turran olon. Mutta voit päästä siitä yli, tai te voitte jos olette molemmat siihen halukkaita.

Siihen pitää hankkia apua ja heti!



Lääjitys auttoi ainakin minulla ja jaksoin sitten alkaa selvitellä muitakin ongelmia. Ja ennenkaikkea lasta kohtaan alkoi uskaltaa tuntea niitä positiivisiakin tunteita.

Kummallakin on omat terapeutit ja sitten vielä pariterapia. Puolisoni on minusta tyhjä (elää toisten ihmisten kautta, ei omia mielipiteitä, tykkää puhua pälpättää asioitamme väärille ihmisille jne.) ja riippuvuuksiin taipuvainen. Meidän perhettämme vahingoittavia riippuvuuksia.



Minä en jaksa tätä enää. Puolen vuoden ajan olen tehnyt lähtöä, mutta yritystoimintani on vielä kotitalossa.

Unohda puolisosi ja hae apua itsellesi ja lapsellesi. Ota kaikki apu vastaan, niin tulet pärjäämään hyvinkin lapsesi kanssa ja tuntemaan niitä positiivisiakin tunteita lastasi kohtaan. Puolisosi syö vain sinun energiaasi ja vaikuttaa sinuun ja lapseesi negatiivisesti. Kun pääset pois hänen läheisyydestään, niin elämä alkaa varmasti sujua paremmin:)



Hae heti apua itsellesi kja lapsellesi! Kyllä te pärjäätte!! Sin un täytyy nyt ajatella itseäsi ja ennenkaikkea lapsesi parasta! Älä jätä lastasi sairaalle ihmiselle, olet sen velkaa omalle lapsellesi!