Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Taidan ottaa hatkat töistä

Vierailija
17.05.2007 |

Oon ollu paskassa työpaikassa kaksi vuotta. Alussa kaikki meni suht hyvin, mutta jossain vaiheessa jouduin kiusaajan hampaisiin. Kun lopulta annoin kiusaajalle takaisin, menetin mahdollisuuteni vakinaistamiseen. Sen jälkeenkin olen talossa roikkunut, mutta nyt tuntuu, että tuli seinä vastaan. Olen saikulla nyt ja mietin vakavasti, että en enää palaa. Uudesta työstä ei ole tietoa, mutta työttömyyttä huonompi vaihtoehto on mennä sinne ahdistumaan ja latistumaan. Kyse on luovasta työstä, jota ei voi tehdä kuin halkoja: mielen on oltava kunnossa.

Kai minut on kasvatettu työn orjaksi, kun tuntuu niin typerältä ja luuserilta ottaa hatkat, vaikka uudesta työstä ei ole tietoa. Mutta ei sinne jääminenkään ole järkevää, kai mielenterveyskin on jonkin arvoinen asia. Ja tekeväthän ihmiset vaikka millaisia taloudellisesti typeriä ratkaisuja, esimerkiksi ottavat avioeroja.

Saanko kannustusta?! Onko kohtalotovereita?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
17.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen sh ja sairaalassa työssä ja se on työpaikkana varsinainen latistuksen mankeli. Hierarkia ja nokkimisjärjestys on kova jne. En kyllä koe tulleeni kiusatuksi, koska pidän puoleni ja annan takaisin, jos koen tulleeni kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Auon siis päätäni tarpeen tullen ja erityisesti pomolle, joka yrittää lakaista typaikan ongelmat maton alle. Ihailen rohkeuttasi ottaa hatkat, jos sen teet. Mä olen liian pelokas hyppäämään tarjolle uuteen työpaikkaan, vaikka näitä kuulemma nyt paljon tarjolla olisikin. Rohkeus lähteä puuttuu ja siksi jään. Olen aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että oman mielenterveyden uhalla ei kannata jäädä paskaan paikkaan. Se on kaikkein tärkein omaisuus meillä ihmisillä. Onnea valitsemallesi tielle!



Vierailija
2/5 |
17.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitten vittuilu vei jo yöunetkin. Sanoin itseni irti vakipaikasta, vaikka uudesta työstä ei ollut tietoa. Tein homman vielä mahdollisimman hankalaan aikaan työnantajan kannalta :)

Päivääkään en ole ollut työttömänä. Sairaanhoitaja olen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
17.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

että työ vaikuttaa omaan mielenterveyteeni ja perheeni hyvinvointiin.

Uutta työpaikkaa ei ollut tiedossa joten nyt olen ollut rahatta tammikuun lopusta alkaen. Aloitan uudessa työssä kesäkuun alusta.

Päivääkään en ole silti ratkaisuani katunut!

Vierailija
4/5 |
17.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja todentotta se kaikki on vaikuttanut myös lasten hyvinvointiin. Kaipa lapsetkin ahdistuvat, kun äiti tulee jatkuvasti itkun kanssa töistä, eikä jaksa ajatella muuta kuin sitä, millaista kohtelua on saanut töissä. Olisin varmasti lähtenyt jo ajat sitten, jos olisin löytänyt uuden työn. Nyt en taida jäädä sitä enää odottamaan.

Alallani kärsitään melkoisesta työttömyydestä, joten työnantajilla on mistä valita. Voi olla, että sana kiirii, enkä saa enää uutta työtä tältä alalta. Sairaslomalle jääneitä ei haluta palkata. Kun pälli ei kerran kestä, niin vaihtakoon alaa. Sellainen on media-ala. En suosittele kenellekään.

Ap

Vierailija
5/5 |
17.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko laittanut paperille ylös kaikki kiusaamistilanteet, päivämäärät, mitä tapahtui, kuka sanoi mitä ja milloin?

Työnantajan on puututtava kiusaamiseen heti kun saa sen tiedokseen. Muuten kyse on rikoksesta, josta saat vahingonkorvausta.

Älä ole nössö.