Lue keskustelun säännöt.
6,5-vuotiaan pojan yökastelu: miten etenisin?
28.09.2006 |
Meidän 6,5-vuotias esikoispoika on kausiluontoinen yökastelija, on ollut aina. Päiväkuivaksi oppi 2,5-vuotiaana, eikä päivisin ole sen jälkeen ollut pissaamisongelmia. Sen sijaan meillä on vaipan käytön lopettamisen jälkeen aina ollut kausia, jolloin poika muutamana yönä pissaa sänkyyn, sitten on kausia, jolloin pitkään aikaan ei sänky kastu.
Neuvolasta kertoivat hälytinlakanasta, joka kastuttuaan herättää lapsen. Ideana lääkärin ja terveydenhoitajan mukaan oli lisäksi se, että lapsi itse vaihtaa hälytyksen jälkeen kuivat lakanat ja yövaatteet sekä merkitsee ruksin kalenteriin. Tavoitteena on siten kouluttaa rakkoa.
Kysymyksiä:
-Eikö se ole vähän kuin rangaistus, jos joutuu itse yksin pieni poika vaihtamaan öisin lakanat itselleen?
-Pojalla ei ehdi tulla pissaa kuin pikkuisen, usein vain pikkuhousut ja yöhousut kastuvat. Eihän lakana tällöin hälytä ollenkaan? Mitä hyötyä siitä sitten on? Ja kun poika muutenkin herää 9/10 pissan tuloon ilman hälytyksiäkin niin mikä lisähyöty lakanasta on?
-Meneekö vaiva ohi itsestään ajan kanssa? (pojan isällä ollut samaa vaivaa)
-Voiko se olla psyykkistä? Etenkin kun se on ihan kausiluontoista, parikin kuukautta voi mennä hyvin ja sitten tulee monta perättäistä " kosteaa" yötä.
Kokemuksia olisi mukava kuulla, samoin mielipiteitä asiasta jotain tietäviltä.
Kommentit (18)
Kyllä se hälytyslakana huutaa pienestäkin virtsamäärästä ja idea onkin se, että lakanan alkaeassa " huutamaan" rakko säikähtää ja näin pikkuhiljaa oppii kuivaksi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitten hakea kelalta, nehän sen sitten viime kädessä päättää sopiiko teidän tapaus korvattavien piiriin.
2
Mutta miten kun meillä niitä kuivia öitä on muutenkin niin paljon, että auttaako se, että lakana huutaa ensin viitenä yönä ja sitten pojalla tulisi muutenkin kuiva kausi ;). Alkaisiko kastelu sitten kuitenkin taas uudestaan? Onko teillä kastelu ollut säännöllisempää?
jolla lirahtaa nyt taas lähes joka yö ennen kuin herää. Sänky ei ehdi kastua mutta vessan lattialla on usein lammikoita.
Aloitimme taas Minirinin ja Cystrinin, aikaisemmin niistä oli apua ja poika pärjäsi pari kuukautta ilman niitäkin, mutta nyt on taas ongelmat palanneet. Lisäksi saimme duphalacia jotta pojalle ei tulisi ummetusta. (Suoli painaa rakkoa jos on ummetusta ja lisäksi pojalla on tuhrimista.) Ja päivällä pitäisi käydä säännollisin väliajoin (max. 2h) pissalla vaikkei olisi hätäkään, jotta rakko ei ärtyisi. Nämä ohjeet ovat sairaalan uroterapeutilta saatuja. Hän sanoi että jos lapsi panttaa pissalla käyntiä päivällä niin se joillain kostautuu yökasteluna.
Lakanaa meillä ei ole kokeiltu.
Eli sitten kun se kypsyisi niin kastelukin loppuisi.
Samaa mieltä olen toki siitä, että vaiva pitää pojan itsensäkin takia hoitaa, eihän hän voi mennä yökylään peläten, että tulee pissa yöllä.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääkin ruveta seuraamaan miten poika käy päiväsaikaan vessassa. Miten teitä on ohjeistettu juomisen suhteen? Me kun ollaan välillä mietitty sitä, paljonko pojalle uskaltaa illalla antaa juotavaa, mutta tuntuu sadistiselta ja väärältä rajoittaa juomista. Jos päiväsaikaan antaisi paljon juotavaa?
ap
ennen kuin palautettiin. Suosittelen vahvasti lakanan kokeilua ennen mitään lääkitystä. T:4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai ainakin lääkäri oli sitä mieltä, että se ei poista ongelmaa vaan hoitaa vain oireita. Tietenkin sitä voisi käyttää silloin kun ollaan reissussa tai poika on yökylässä.
ap
Se estää virtsan eritystä ja jos juo niin neste kerääntyy elimistöön. Jos on oikein kova jano niin silloin saa hieman juoda.
Aluksi yritimme pitää pissapäiväkirjaa ja säännölliset wc-käynnit auttoivatkin vähän aikaa, kunnes taas kastelu alkoi. Eräänä yönä poika jäi kiinni vesimuki kädessään yöllä kylppäristä - selvisi että hänelle oli tullut tavaksi juoda aina vettä käytyään vessassa yöllä. (!!!) Mukit vessasta takavarikoitiin. Poika käy 3-4 kertaa yön aikana vessassa, häiritsee kyllä aika pahasti yöunia.
Meilläkin tuo kastelu on ollut kausiluontoista. Nyt alkaa vähitellen turhauttamaan kun tässä on tämän asian kanssa taisteltu ja " lyöty päätä seinään" jo monta vuotta. Poika on kuitenkin jo 10 vuotta. Eikä nuo kakkavahingotkaan mitenkään mieltä ylentäviä ole.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä hormonia joka vähentää virtsan eritystä yöaikaan. (Toivottavasti pojallamme tämän hormonin tuotanto JOSKUS tulee riittäväksi...)
8
Vierailija:
tai ainakin lääkäri oli sitä mieltä, että se ei poista ongelmaa vaan hoitaa vain oireita. Tietenkin sitä voisi käyttää silloin kun ollaan reissussa tai poika on yökylässä.ap
Siksi täällä kyselenkin kun mulle ei tämä asia ole ihan valjennut, niin paljon ristiriitaista juttua olen kuullut. On kauhean epävarma olo, kun joku sanoo yhtä ja toinen toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen lämpimästi tällaiselle hakeutumista jos ette ole vielä käyneet. Saimme lähetteen sinne lapsen neurologilta kun otimme kontrollikäynnillä vihdoin kastelun puheeksi. (Pojalla on siis muitakin ongelmia kuin kastelu.)
8
tosin lakanoita meillä ei öisin vaihdeta vaan käytetään housuvaippaa.
Kasteluhan johtuu (siis jatkuva) hormonitoiminnan puutteesta ja monilla vain aika auttaa=)
tuttavapiirissä kaksi lasta joilla kokeiltu lakanat,pillerit,nenäsuihkeet mutta lapset olleet täysin kuivia n.10vuotiaina:(
Meillä on ollut hälytinlakana,ei auttanut,seuraavaksi kokeillaan miniriniä.
Ja hoitotukeen yökastelijat on oikeutettu kun on kastelupäiväkirja,c-todistus ja tarpeeksi vakuuttava selvitys arjen ongelmista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä poika kasteli kolmetoista-vuotiaaksi. Kokeilimme patjan , siitä ei ollut kyllä meille mitään apua. Minirin lääke oli ainoa joka auttoi mutta heti kun sen lopetti alkoi kastelu uudelleen.
Sitten kolmetoistavuotiaana yhtäkkiä poika oli kuiva useammin ja useammina aamuisin, oli jo vähän vaikea uskoa että kastelu olisi loppu mutta niin se sitten vain loppui....Nyt jännätään periytyykö sama ongelma tälle iltatähdelle.(on kuulemma periytyvää?)
Kastelu
Virtsarakon toiminnan kehitys
Virtsarakon toiminta on suuresti riippuvainen keskushermoston kypsyydestä. Pieni lapsi virtsaa automaattisesti, kun rakko täyttyy. Vähitellen kehittyy estomekanismi, joka on ensin tahdosta riippumaton ja myöhemmin tahdonalaisesti hallittu. Lapsi oppii kuivaksi tavallisesti ensimmäisten elinvuosien aikana. Kuuden vuoden ikään mennessä lapsella on periaatteessa edellytykset hallita rakon toimintaa, mutta useimmat lapset kykenevät estämään rakon tyhjenemisen jo 2 - 3 vuoden iässä. Pidätyskyvyn saavuttamisnopeudessa on hyvin suuria yksilöllisiä eroja.
Kastelun yleisyys
Kastelua voidaan pitää seurantaa vaativana oireena vasta 5 - 6 vuoden iästä lähtien. Yli 80 % kolmivuotiaista lapsista on oppinut täysin kuivaksi. Koulunsa aloittavista lapsista vielä 10 %:lla esiintyy kastelua. Pienellä osalla kastelu jatkuu vielä murrosiän lopulle. Kastelu on tavallisempaa, jos lapsella on jokin hermostollinen vamma tai hän on kehitysvammainen. Yökastelu on tavallisempaa pojilla kuin tytöillä, mutta päiväkastelun osalta tilanne on päinvastainen. Kastelutaipumus on usein suvussa periytyvä ominaisuus.
Kastelevan lapsen tutkimukset
Tarkkaa ikää, jolloin tutkimukset pitäisi aloittaa ei voida sanoa. Ratkaisevaa on, miten paljon kastelu haittaa lasta ja perhettä ja mitä muita virtsaamiseen liittyviä vaivoja lapsella on. Huolellinen seurantakirjanpito on kastelun hoidon kulmakiviä. Jo seuranta sinällään voi vähentää kastelua. Pelkästään yöllä kastelevat eivät välttämättä hyödy jatkotutkimuksista. Jatkotutkimukset tarpeen ovat tarpeen silloin, kun lapsella esiintyy päiväkastelua, runsasta juomista, virtsatietulehduksia, virtsaamiseen liittyvää vaivaa tai jo kuivaksi oppinut lapsi alkaa uudelleen kastella .
Yökastelun hoito
Iltajuomisen rajoittaminen ja yöllä wc:hen herättäminen ovat hyviä kotikonsteja yökastelun hoidoksi. Vaipan käyttöä ei ole syytä pelätä. Lapsen palkitseminen kuivien öiden jälkeen ei ole sovelias yökastelun hoitokeino.
Kasteluhälytinlaitehoito on ensisijainen yökastelun hoitokeino. Laite asetetaan lapsen sänkyyn ja se hälyttää heti kun lakana alkaa kastua. Summeriäänen kuultuaan lapsi herää ja katkaisee virtsan tulon. Hälytinlaitteen käytössä lapsen ja vanhempien yhteistyö ja laitteiston tekninen hallinta ovat hoidon onnistumisen avaimia. Hoidon keston tulisi olla ainakin 2 kk. Kastelukirjanpito on aina osa hälytinlaitehoitoa. Usein toistuva hälytinääni ja virtsan tulon keskeytyminen johtavat siihen, että lapsi oppii muutamien viikkojen kuluessa kuivaksi ilman hälytinääntäkin.
Yökastelun lääkehoitona voidaan käyttää yli 5-vuotiailla virtsaneritystä estävää hormonia, joka vähentää märkiä öitä ja kastelun määrää. Sitä voidaan annostella nenän limakalvolle suihkeina tai liuoksena tai suun kautta tabletteina. Lääkehoito sopii erityisesti vierailuille, leireille ja retkille, jolloin on hyvä pysyä tilapäisesti kuivana. Hormonilääkehoidon aikana on muistettava välttää juomista illalla ennen nukkumaanmenoa tavallistakin tarkemmin.
Lääkehoidon ja hälytinhoidon samanaikaista käyttöä voidaan harkita, mikäli em. hoidot eivät yksinään ole riittäviä.
Päiväkastelun hoito
Päiväkastelu paranee usein itsestään, vaikka se saattaa jatkua pidempään kuin yökastelu. Tarkka kirjanpito on tärkeää, koska sen avulla opitaan riittävän tiheä virtsaaminen, vaikka virtsaustarvetta ei esiintyisikään. Lapsi oppii vähitellen tunnistamaan rakon täyttöasteen ja tyhjentämään sen täyttöasteesta riippumatta. Etukumara asento ja riittävän pitkä virtsaaminen auttavat lasta tyhjentämään rakkonsa. Lääkehoitokin on mahdollinen jos yli 5-vuotiaan lapsen päiväkastelu on häiritsevä eikä muita syitä sen takaa löydy.
Hoitotuki
Hoitotukea myönnetään yli 5-vuotiaalle lapselle, jolla on keskimäärin 3 märkää yötä viikossa. Edellytyksenä on kiinteä hoitosuhde, lääkärin arvio kastelun vaikeudesta ja selvitys mahdollisesta hoidosta. Lisäksi vaaditaan kirjanpitoa kastelun tiheydestä 6 kk ajalta. Korotettua hoitotukea voi saada jos yö- ja päiväkastelun lisäksi esiintyy tuhrimista. Erityishoitotukea myönnetään lapselle, jolla on vaikea suolen ja rakon pidätyskyvyttömyys elimellisen sairauden pohjalta.
Yökastelijaksi yleensä " lasketaan" lapsi jolla sänky kastuu useammin kuin pysyy kuivana ja vain sellaiseen kai on mahdollista saada tuota Kelan tukeakin. Meillä 8-vuotiaallakin tulee vielä silloin tällöin vähän pissaa sänkyyn, yleensä syynä on joko runsas juominen illalla -> kova hätä tai tavallista rankempi päivä/univelka -> nukkuu normaalia sikeämmin. Koulun alettua tuli pari kertaa enemmän sänkyyn niin että jouduin vaihtamaan petauspatjankin, johtui varmaan jäänityksestä ja levottomista unista. Nyt ei ole kuukauteen sattunut minkäänlaisia vahinkoja, mutta muovifroteen pidän petarin alla ainakin yhden ihan kuivan vuoden, ihan varmuuden vuoksi.
Meidän pojalla oli varmaan aika sama tilanne tuossa iässä ja me tehtiin vain niin, että käytetttiin poika pissalla vielä ennen kuin vahemmat meni nukkumaan. Joskus pissatin hänet yölläkin kun itse kävin vessassa. Tilanne on siis parantunut pikkuhiljaa niin että sänky kastuu yhä harvemmin. Uskon ja luotan että ennen pitkää pissaa ei enää tule ollenkaan koskaan sänkyyn. Mekään ei haluttu ryhtyä mihinkään lääkitykseen, sillähän kuitenkin vain nopeutetaan luontaista kehitystä, enkä muutenkan tykkää ajatuksesta että lapselle annetaan hormonihoitoa. Enhän esim. itsekään enää syö e-pillereitä ja minä sentään olen jo vanha nainen joka ei enää halua lisääntyä :-)
ja hälytysptajan avulla vähitellen (vaiva loppui 7-vuotiaana) Saimme kelan hoitotukea varmaan 1 v. ajan.
Kuopuksella oli samaa vaivaa 6-vuotiaaksi asti, sitten loppui ja sama vaiva yökastelu alkoi nyt kun koulutkin alkoivat... :-(
Meillä auttaa se, että kuopus herää yöllä väh. kerran ja sitten pissatetaan - nyt on ollut viikon ajan sänky kuiva.
Mä olen ollut itse myös pienenä yökastelija, mutta kyllä siitä vaivasta olen päässyt eroon. ;-)
On tässä elämässä muutakin harmiteltavaa, kuin yökastelu, haloo!!!!
ap