Vitsi, mä olen surkea äiti. Lapsen tärykalvo ehti puhjeta ennekuin tajusin viedä lapsen lääkäriin.

paine vähenee, myös kipu hellittää. Joten lakkaa ap suremasta.

ei ole vaarallista, ennen on hoidettu korvatulehdukset puhkasemalla korva.



Luonto hoitanut asian itse. Tietysti ollut varmasti kivulias, pikku raukka. Mutta elä syytä itseäsi. Meillä kävi samoin, lääkäri ei katsonut korvia vaikka sanoin että lapsi ollut itkunen ja kuumeinen, seuraavana päivänä sit korva puhkesi.

Itse pidän äitiäni maailman parhaana, vaikka tärykalvoni puhkeilivat itsestään. Välillä lääkäri puhkoi ne. Taipumus vaan oli kerätä kaikki pöpöt korviin :( Jaksamista!

t. äitinsä korvat perineiden pikkupoikien mamma

Mies halusi vielä lapsen lääkäriin jo aiemmin ja minä vielä vastustin.



(Sanoin, että yöheräämiset johtuu siitä, että yritetään jättää yöpullo pois). Miehen mielestä lapsi oli kipeä. Olisi pitänyt uskoa.



Toisaalta oon kyllä käyttänyt lasta lääkärissä varmaan kuusi kertaa turhaan korvatulehdusepäilyn takia. Sitten, kun tosi on kyseessä, niin en hölmönä halua lähteä.

nimittäin silloin kun korva on todella kivulias, sen kyllä huomaa ilman mitään epäilystäkään siitä että lapsi on sairas.

Kun tärykalvo itsekseen puhkeaa, se tapahtuu yleensä kivuttomasti. ja todennäköisimmin vaan on helpottanut lapsen oloa joten älä nyt murehdi turhista.

Mikä tahansa korvatulehdus voi hoitamattomana huonolla tuurilla aiheuttaa kuulonaleneman tai kuulon menetyksen. Nykyaikana se on todella harvinaista, mikäli korva hoidetaan asianmukaisesti. Ja ap on käyttänyt lapsen lääkärissä, kun kerran tietää että tärykalvo on puhjennut. Joten turha huolehtia, ap.

minä en tajunnut että lapseni ei tahdo saada hengitettyä. Anoppi tuli - onneksi - käymään ja sanoi että hei tuohan ei saa henkeä... kurkunpääntulehdun pienellä!



Vähänkö oli kamala olo. Ja sitten vielä se että se oli anoppi joka asiasta pääsi huomauttamaan ;)

Luotin vain terkkariin joka sanoi että keltaisuus on normaalia

Minulla kävi nuorena samoin. Korva ei ollut edes kovin kipeä enemmän tukkoisen tuntuinen. kuin olisi tulppa ollut korvassa. Reikä tärykalvossa vain oli niin iso ettei mennyt umpeen vaan jouduttiin leikkaamaan. Reikä oli puolitoista vuotta ennen leikkausta ja kuulo oli sen ajan hiukan huonompi mutta korjaantui normaaliksi. Ei syytä huoleen.

Vein lapsen lääkäriin, kun itki ja haroi korvaa ja oli sairaanoloinen uudestaan flunssan jälkeen. Lääkäri katsoi korvat ja sanoi, ei mitään tulehdukseen viittaavaa ja kun lapsi itkui ja jopa kirkui (1,5 v) lääkäri oli närkästynyt ja totesi, lapsilla on kaikenlaista, toiset ovat vaan vähän vaikeampia kuin toiset. Kun sanoin, että ei tämä lapsi tavallisesti kilju, lääkäri kirjoitti epikriisiin lääkäriin tulon syy: äiti hermona - seuraava potilas. Lapsen itku jatkui ja palasimme lääkäriin seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Sama lääkäri totesi lakonisesti, tämä on nyt kyllä myöhäistä tulla enää, korva on jo puhjennut itsekseen. Se on kyllä ollut sitten todella kivuliasta lapselle. Ei voi tehdä enää mitään - seuraava potilas.

En muista enää miksi tästä vai mistä syystä menimme taas parin päivän päästä lääkäriin, eri lääkäriin ja lääkäri katsoi lapsen korvat. Oikein mojova tulehdus päällä, ei todellakaan puhjenneet paria päivää aikaisemmin. Saimme samantien lähetteen korvalääkärille jatkuvien korvatulehdusetn vuoksi - jota omalääkärimme ei suostunut kirjoittamaan. (Koska oli ollut vaan 5-6 tulehdusta putkeen).

mutta kun viimein älysin viedä lääkäriin oli tärykalvot kuin " michelin-ukot" . Lääkäri oli onneksi tosi asiallinen ja ei yhtään syyllistänyt mua. Tytöllä oli ollut kuumetta ja oli oksentanut pari kertaa, mutta enhän mä ymmärtänyt, että se voi olla korvatulehduksen merkki. Muuten nukkui hyvin...



Meitä huonoja äitejä siis riittää! :-)

haukkuu vanhempia turhista käynneistä. Kyllä se vakuutus olisi kuitenkin hyvä, niin voisi vaikka käydä kolmen päivän välein tsekkauttamassa korvat, kun on flunssa jälkitilanne päällä.



Meillä on ainakin tosi huonot kokemukset terveyskeskuksen lääkäreistä. Ei siis välttämättä lääkärintaidoista, mutta stressaantuneista ja tylyistä lääkäreistä. Kyyneleet silmissä olen pari kertaa joutunut sieltä lapsen kanssa lähtemään. Näin siis Itä-Helsingissä.