Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi otitte kusipäämiehen riesoiksenne?

Vierailija
15.11.2008 |

Mikä hänessä viehätti? Ihan mielenkiinnosta kyselen.

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
16.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

tein vielä toisen hänen kanssaan. Lapsia en kadu, miehen kanssa olemista kyllä.

Vierailija
2/10 |
16.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se jaksoi pitää normaalia viehättävämpää vaihdetta päällä niin kauan kunnes mentiin naimisiin ja saatiin ensimmäinen lapsi. Sen jälkeen käytös repsahti. Ei mitään kamalaa edelleenkään, mutta ei tee osaansa kodin hyväksi, ei hoida lapsia riittävästi, törsää rahaa itseensä yhteisiä juttuja laiminlyöden jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
16.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

enkä tajunnu paremmasta. ja tässähän istun ja kiroon:)

Vierailija
4/10 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta eikö ihan jokainen silloin tällöin ole?

Vierailija
5/10 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja valitsin paremman.

Vierailija
6/10 |
15.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

katsella sellaista puolisonaankin. Ovat niin tottuneita kusipäiden touhuihin, etteivät pidä niitä kovin ihmeellisinä.



Eivätkä tiedä, että on olemassa toisenlaisiakin, parempia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
16.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otin kusipäämiehen, kun en paremmasta tiennyt. Olin suhteen alussa nuori, täysi-ikäinen juuri ja juuri, joten en varmaan kovin hyvin tuntenut itseäni ja sitä, mitä haluan, odotan, siedän, ja ennen kaikkea mitä en siedä. Tapailusta tuli seurustelua, seurustelusta yhdessä asumista ja kihlautumista, vaikken oikein missään vaiheessa valinnut niin. Se vain eteni niin. Kihlautumisesta - minua ei kosittu; en tiedä, jos olisi kysytty, haluanko hänen kanssaan naimisiin, mitä olisin osannut vastata.



Kai sitten kasvoin, hitaasti tosin, vuosia se kesti, mutta kusipäämieheni ei kasvanut, pysyi kusipäänä edelleen jollei kusipäistynyt lisää (tai ehkä tiesin maailmasta jo sen verran ja osasin erottaa kusipäisyyden normaalista käytöksestä ja tunnistaa sen miehessäni). Tietty olosuhteiden muutos sitten antoi rohkeutta kuunnella enemmän itseä ja irrottautua epätyydyttävästä suhteesta, vaikka toisaalta pelkäsinkin niin vanhana (lähes kolmikymppisenä) jääväni hieman orvoksi.



Nyt olen onnellinen kaikkea muuta kuin kusipäämiehen kanssa. Olen hyvilläni, ettei tuosta tullut mitään kaavaa, että aina hakeutuisin kusipäiden lähelle.

Vierailija
8/10 |
16.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta älysin 3 viikon kuluessa, että hänhän on AIVAN samanlainen kuin oma isäni. Pistin tapailun siltä oivaltamalta stoppiin. Samana kesänä löytyi nykyinen aviomieheni, joka ei todellakaan ole ko. tyyppiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
16.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai pikemminkin vasta sitten, kun kolmas lapsistamme oli syntynyt.

Vierailija
10/10 |
16.11.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moni FIKSU nainen jää narsistin koukkuun...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kuusi kaksi