Karvoituksesta ja niin edelleen....
Kaikkea fiksua sitä tuleekin tässä loppuvaiheessa miettineeksi. Nyt mietin sitä miten pitää alapään karvat kurissa. Tässä on viime aikoina jäänyt ajelematta ym, sillä yksinkertaisesti en näe kunnolla bikinirajaa , enkä kunnolla yletäkään joka kohtaan.. Kuitenkin tuntuu, että synnytyksessä olisi kiva jos olisi suht siistin näköinen. Vai olenko turhan turhamainen. Mitä te muut asiasta mietitte?
Kommentit (8)
Meillä mies on sanonut auttavansa minua ajelussa koska mua ällöttää karvat kaksi synnytystä takana karvasena ja nyt tää kolmas niin mies saa kyllä auttaa....On kyllä joskus sanonut että ajaa ihan mielellään vaikka en olisikaan raskaana:) Ja sit jos pakko niin käytän peiliä.
isommat karvat pois...
nyt toisessa totesin että haluan kyllä itse ne ajaa:)
peilin avulla sain ajettua suurimmat pois.
mies olisi ehkä auttanut mutta pelkäsi että tekee haavan tai satuttaa mua :D
Itse olen menossa vielä kerran sokerointiin ja LA:han pari viikkoa. Olen käynyt 6-8vk välein tähänkin asti. Katsataan sitten synnytyksen jälkeen kuinka nopeasti uskaltaa mennä.
Oma iho ei kestä höylää ja tuo näkyvyys on tosiaan huono. Maksan oikein mielelläni siitä että joku muu sen tekee ja tulos on paljon kestävämpi.
Mullakin rehottaa alapään karvoitus aika komeasti. Itse myös olen aina ennen siistinyt karvoitusta (tai ollut kesätukalla) mutta nyt ei ole kyllä nähnyt enää aikoihin tuonne mahan alle, ei mitään näköhavaintoja siis omasta "tavarasta".
Tuskinpa ne siellä synnytyksessä paljoa ajattelee mitään, itseähän se ainoastaan häiritsee. Paitsi sillä synnyttämisen hetkellä en usko että siinä paljoa karvoja miettii :) .
Yhtä turhamainen siis olet kuin minäkin :D
mä kyllä oon molemmissa raskauksissa ottanut yksinkertaisesti peilin käteen ja siistinyt karvoituksen entiseen malliin ihan loppuun asti:)
Esikoista odottaessa oli sama ongelma ja loppuvaiheessa mies sitten vähän avusti saunoessamme. Mieluiten menen seuraavaksikin synnyttämään vähän siistittynä, koska edellisessä synnytyksessä kätilö joutui vielä vähän ajelemaan kun ompeli episiotomiaa ja muita repeämiä. Että kyllä ne karvat voi haitata ihan kätilöiden työtä ja näkyvyyttäkin.
Meillä asia on ratkaistu kaikissa kolmessa raskaudessa niin että sitten kun maha on niin iso ettei näe/yllä kunnolla on miehen tehtävä hoidella karvat siistimpään kuntoon. En siis haluakaan kaikkia pois vaan lyhyen ja siistin karvoituksen. Miehellä ei ole ollut mitään tätä vastaan vaan on enemmin jopa hiukka innoissaan vastuutehtävästään. =)
Minusta tämä on myös käytönnön asia, sillä vaikkei niitä karvoja synnytyksessä miettisi on kivempi jo jälkivuodonkin kannalta ettei ole kovin pitkää pusikkoa.
Tiip
sama jutuu et mies ajaa ihan mielellään siistimmäksi kun en enää itse pysty, tosin yritti jo et vois alkaa jo nyt ajelemaa vaik viikkoja vasta 15 ja näen itse ihan hyvin....=)
joten miehet hommiin vaan, tuskin huonoa tykkäävät...