Kokemuksia naistenklinikasta

synnytin esikoispoikani tammikuussa -06 Naistenklinikalla. olin erittäin tyytyväinen toimintaan synnytyssalissa. kätilö oli kannustava ja huomioiva. kivunlievitystä sai tarpeeksi. olin pelännyt etukäteen jonkin verran synnytystä, mutta mielestäni se ei ollutkaan niin kamalaa kuin luulin (ok, meillä oli myös kohtuuhelppo synnytys: käynnistettiin tipalla kun lapsivesi oli mennyt 24h aiemmin ja supistukset eivät kunnolla alkaneet, oltiin synnytyssalissa 9h ja ponnistusvaihe kesti 0,5h). mielestäni kätilö ohjasi erittäin tehokkaasti ponnistusvaihetta ja se ei tuntunut siksi vaikealta. myös epiduraali teki mielestäni synnytyksestäni miellyttävämmän. Nukuin 1,5h epiduraalin annon jälkeen ja sitten aloitettiinkin jo ponnistus.

synnytyksen jälkeen olimme osastolla 61 perhehuoneessa. siellä sai riittävästi opastusta vauvan hoitamisesta ja imetyksestä. perhehuone on kyllä suht ankea, mutta toisaalta aika menee vauvaa hoitaessa ja ihastellessa. myös äidin vointiin kiinnitettiin tarpeeksi huomiota. mutta monissa kysymyksissä osaston kätilöillä oli myös kovasti erilaisia näkemyksiä liittyen vauvan hoitoon, eli osa edusti perinteisempiä oppeja ja osa uudempia pehmeämpiä ajatuksia. pian kuitenkin itse huomaa mikä sopii parhaiten itselle ja omalle vauvalle.

kaiken kaikkiaan hyvä kokemus. hieman enemmän olisin toivonut etukäteen tietoa vauvalle tehdyistä verikokeista ym (vauva syntyi 3 vkoa ennen aikojaan ja hänelle tehtiin verikokeita liittyen verensokeriin ja keltaisuuteen). mutta niitäkin alkoi saamaa, kun oppi kysymään ja vaatimaan. myös pyytäessä sai vauvalle sokeriliuosta kivunlievitykseksi verikokeita otettaessa. naistenkilikasta jäi turvallinen ja asiallinen olo.

lapsivesi muuttui vihreäksi - käynnistivät silti vielä synnytystä vuorokauden ennen kuin leikkasivat (!) ja lapsivuodeosastolla oli kuusi samassa huoneessa, kaksi sektiota siinä mukana !!! Joten en kyllä menisi itse sinne mistään hinnasta.

kun sitä leikkausta ei tehty ennen kuin lapsella alkoi olla hätä käsissä!

synnytyksestä jäi upea kokemus :o)



Lapsivuodeosasto (52) taas kamalan kiireinen eikä mitään ohjausta juuri saanut. Yksi Kätilö pahoitteli tilannetta, yleensä en edes nähnyt vuoronsa kätilöä kuin sanomassa kerran hei kun olin tälläinen ' kaikki hyvin tapaus' . Jos haluat ohjausta kannattaa olla aktiivinen ja soitella sitä sitä kelloa niin saa henkilökuntaa paikalle. Olin 4 hengen huoneessa- en suosittele (voi toivoa pienempää huonetta tai perhehuonetta)- yhdellä huonekaverilla oli melkoinen sirkus (toistakymmentä vierasta yhtäaikaa...)

Itse kävin synnyttämässä naistenklinikalla 11/04 ja minusta siellä oli ihana olla! Tosin jouduin sinne siksi ettei Kättärille mahtunut, mutta olen vain tyytyväinen! Synnytysosastolla henkilökunta aivan ihanaa, olin siellä vuorokauden... Kukaan ei pakottanut osastollakaan mihinkään ja apua sain sen mitä tarvitsin! Olin muistaakseni 51:llä! Ja nyt olisi parin kk päästä tarkoitus mennä takaisin! Onhan se enemmän latos kuin kättäri mut hlö.kunta ratkaisee eikä huoneen ja käytävien värit!

... Synnytin loppuvuodesta Naistenklinikassa, ja synnytysosastosta sain oikein hyvän kuvan. Siellä oli ammattitaitoista henkilökuntaa, jotka ottivat hyvin toiveet huomioon. Kivunlievityksen sain pyytämättä ja ajoissa. Ei tarvinnut rukoilla epiduraalia, niin kuin kavereiden mukaan monissa muissa nimeltä mainitsemattomissa sairaaloissa. En keksi mitään moitittavaa itse synnytyksen hoidosta.



Mutta mutta. Se lapsivuodeosasto... Noh, jokaisella on varmasti omanlaisensa kokemus, mutta itse koin lapsivuodeosaston ilmapiirin hieman tylyksi. Imetysohjaus tökki pahasti. Koin, että se oli pikemminkin tyrkyttävää (hoitaja tuli kourimaan tissin vauvan suuhun), mutta imetystä ei kunnolla opetettu, enkä sitä koskaan oikein oppinutkaan. Jokaisella hoitajalla oli imetyksestä oma mielipiteensä, mutta yleinen ilmapiiri oli jotenkin sellainen, että " yritäpäs nyt opetella imettämään vauvaasi äläkä vaan anna korvikkeita vaikka maitoa ei tulisi" . Tästä jäi vähän ikävä maku, kun imetys sitten lopulta meillä epäonnistui.

Siellä oli kylllä yksi todella mukava ja sympaattinenkin hoitaja, mutta valitettavasti hän ei ollut koko ajan vuorossa.

Synnytin NKL:lla 10/03. Ei ole paljon pahaa sanottavaa. Ainoastaan se tuntui kurjalta, että jouduin samaan huoneeseen kolmen muun äidin ja vauvan kanssa, kun taas oma vauvamme oli Lastenklinikalla. Sitäkin hnekilökunta kyllä kovin pahoitteli, ja näin itse, kuinka siellä oli ruuhkaa.



Synnytys oli upea kokemus. Kätilö oli ihana ihminen, samoin kätilöopiskelija, joka oli paikalla lähes koko ajan. Sain kokeilla kaikenlaista kivunlievitykseen: geelityynyä, jumppapalloa, suihkua, ilokaasua jne. Mitään ei tuputettu, mutta epiduraalin sain heti, kun halusin. Lääkäri sanoi, että voisin tulla myöhemmin juttelemaan synnytyksestä, jos tulee tarvis. Eipä tullut. Yhteistyö Lastenklinikankin kanssa sujui saumattomasti.



Osastolla (52) tuli kätilö ohjaamaan pumpulle, ja sosiaalityöntekijä kutsui keskustelemaan vauvan hoitoon liittyvistä jutuista. Hyvää huolta pidettiin. Poiskin pääsin heti, kun tunsin oloni hyväksi, eli kahden yön kuluttua. Osaston kätilö vielä varmisti, ettei mitään jäänyt hampaankoloon ;)

Synnytysosasto tuntuu saaneen kehuja, ja kievunlievitystä kuulemma tarjotaan pihtailematta. Olisiko kenelläkään kokemusta siitä, saako NKL:lla puudutusta (epiduraali/spinaali) myös ponnistusvaiheessa niin halutessaan? Auttoiko? Itselläni hyvin negatiivinen ensimmäinen synnytyskokemus kättäriltä, jossa epiduraalia ei pyynnöstäni huolimatta suostuttu jatkamaan " loppuun asti" , ja ponnistusvaihe imukuppeineen olikin sitten jotain hyvin traumaattista. Olisin hyvin kiitollinen, jos jollain olisi kokemuksia asiasta...



Entäs lapsivuodeosastot? Monen hengen huoneita siellä on (min/max), ja voiko jo etukäteen toivoa mahdollisimman pientä huonetta? Perhehuoneita taitaa vissiin olla aika vähän...



-seuraavalla kerralla NKL:lle

Täytyy sanoa että kaikin puolin olen tyytyväinen toimintaan, edelleen. Esikoinen syntyi -01 nkl:lla ja silloin jo jäi hyvät muistot, jotka nyt vain vahvistuivat. Käsittääkseni huoneita on yhden, kahden ja neljän hengen huoneita. Itse olin molemmilla kerroilla kahden hengen huoneessa sektion takia.



Kokemukset varmaan paljolti riippuvat omista ajatuksista yms, esim itse sain molemmilla kerroilla vauvalle lisämaitoa aina kun sitä pyysin (maito ei noussut vielä sairaalassa ollessa), mikä oli tosi hieno juttu. Ekalla kerralla suosittelivat tuomaan vauvan yöksi hoitajille, että saa kunnolla nukuttua, tosin imetys olisi ollut haavan takia tosi hankalaa muutenkin, kun jo pelkkä kyljen kääntäminen oli oma suorituksensa, saati että olisi pystynyt lasta nostamaan puolelta toiselle niissä kapeissa sängyissä. Toivat siis vauvan yöllä syömään, muuten oli kansiassa, sekin mielestäni tosi hieno juttu ja varmasti edisti paranemista kunnon yöunet.



Uudelleen synnyttäjää ei kauheasti opastettu missään asiassa, mutta hyvin tuli asiat hoidettua kun oli itse aktiivinen. Eli pelkkää kiitosta ja plussaa nkl:lle.

Joku kysyi, jatketaanko Naistenklinikassa epiduraalia ponnistusvaiheeseen asti. Ainakin minulla laitettiin lisää niin, että vaikutti vielä ponnistusvaiheessa. Koin tämän kyllä vaikeuttavan ponnistusta, ja minulla jouduttiinkin ottamaan lapsi imukupilla ulos lopulta. Eipä tuntunut miltään se, koska oli niin vahva puudutus.