Ei kuulu kuukautisia???

niin toivoisin että joku osaisi neuvoa tai kertoa kokemuksia

Omakohtainen kokemukseni noista samoista pillereistä: ei tullut kuukautisia ollenkaan.. Eli nuo pillerit tekivät mulle sen, kun niitä ilman välivuotopäiviä syödään, että kuukautiset jäivät vallan pois. Johtuisiko sullakin siitä ettei kuukautisia kuulu? Lääkäri mulle niistä silloin sanoi, että toisilla kuukautiset tulee normaalisti, mutta toisilla saattavat jäädä vallan pois.

Huono odottaa kuukautisia tulevaksi jos pillerit jättävät ne pois. :)

Juu, minipillerit aiheuttavat aika usein tuota vuodottomuutta.



Eli suosittelen, että jätät ne pois. Jos haluatte odottaa yhdet kuukautiset, niin käyttäkää siihen asti vaikka kondomia. Minulle lääkäri kuitenkin sanoi, ettei ymmärrä miksi pitäisi yhdet kuukautiset odottaa, hän oli nuori lääkäri ja oli sitä mieltä, että tuo suositus tulee vain siitä, että laskettuaika voitaisiin paremmin määrittää ja nykyäänhän sitä varten on ultrat. Hän sanoi vielä, että tuntuuhan se aika kummalliselta ehkäistä silloin kun vauvaa halutaan.



Onnea yritykseen!

Eipä tullut tuo mieleen, kun en ole koskaan aiemmin minipillereitä popsinut. Ennen on ollut Mercilonit ja sillon menkat kyllä alkoi kellonlyömällä. Aika kurjaa kun gynet tai omalääkäri eivät asiasta maininneet,vaikka äitipolilla toivoteltiin että pian nähtäis paremmissa merkeissä ja kehotettiin tosiaan ne yhdet menkat odottelemaan.

Eilen poitsun kanssa sovittiin että syön laatan loppuun ja sitten aloitetaan uudestaan yrittämään. Kun kuitenkin km:n jälkeen vuosin melkein kuukauden. Sillon ultrassa ja sisätutkimuksessa todettiin että kaikki oli siistin näköistä ja labrat normaalit.

Poikaystävää vaan pelottaa uusi km todella paljon. Mulle tämä oli jo toinen, ensimmäinen hänen kanssaan. Hän oli koko ajan sairaalassa tukena ja näki asioita joita en olisi halunnut hänen näkevän. (hoitajat eivät huomanneet käskeä häntä pois kun tehttiin sisätutkimus just kun synnytys alkoi, tosi ammattimaista) Ja mun km oli erittäin kivulias. Itse pääsin yllättävän nopeasti asian yli ja olis tehnyt mieli heti aloittaa uudestaan kun vuoto loppui.



Enemmän mua pelottaa vanhempien reaktio jos oon taas pian pieniin päin. Sairaalassa käydessään äitini tokaisi että hän on tosi onnellinen että meni kesken. Ja kun kerroin raskaudesta sekä isä että äiti yrittivät aivopestä abortin kannalle ja sanoivat että poikaystävä varmasti jättää. Mulle perhe on tosi tärkeä asia ja tuntui pahalta että omat vanhemmat olivat tuollaisia eivätkä osanneet iloita siitä että saisivat ensimmäisen lapsenlapsen. Mutta olen aikuinen ja elän omaa elämääni! Olen kuitenkin halunnut lasta jo 16-vuotiaasta lähtien ja muksusta asti haaveillut äitinä olemisesta. (hoitanut kaikki tuttujen ja tuntemattomien lapset :D )



Mutta kiitoksia vielä neuvoista. Tosi helpottunut olo.

... millainen suhtautuminen vanhemmiltasi! Eihän heille välttämättä tarvitse vauvasta kertoa, ennen kuin maha näkyy.



Miksi aloit syömään minipillereitä keskenmenon jälkeen, jos et niitä aikasemmin ole syönyt? Ei siis tarvitse vastata jos et halua, jäi vain mietityttämään! Ihmeellistä ettei se lääkäri joka ne määräsi maininnut asiasta mitään, vuodottomuus kun on ihan yleinen sivuoire.

Keskenmenon jälkeen käskettiin käyttää jotain ehkäisyä etten tulisi heti uudelleen raskaaksi, mikä siis ei ole terveellistä ja on kuulemma vaarallista. No mulla on allergioita ja aiemmin oon saanut kortsuistakin reaktion. Ja meillä kun noita kondoomeja menisi aikas lailla niin ei talous kestä.



Poikaystävän kanssa ajateltiin myös ettei heti haluta yrittää uudelleen vaan toivutaan rauhassa edellisestä. Ja tietty vaikuttihan sekin että äiti ja isä halusivat pitää perhepalaverin etten vain ajattelisi uutta raskautta. Ja vähän väliä äiti sanookin että en saa miettiä lapsen hankintaa. kuulemma lapsi kärsisi kun olemme poikaystäväni kanssa tällä hetkellä tosi pienituloisia. Hän opiskelee raksa-alaa ja minä olen työelämävalmennuksessa. Tarkoitus olisi etsiytyä oppisopimuskoulutukseen. Minusta lapselle tärkeintä kuitenkin on rakastavat vanhemmat ja tukiverkko.



Vanhempani ovat ilmeisesti unohtannet millainen elämäntilanne heillä oli kun olin 2-v ja siskoni syntyi. Asuttiin kaksiossa, äidillä oli paljon opintolainaa ja isä oli ainoa joka jotain tienasi ja siis hyvin vähän. Plus asuntolaina. Joskus jouduttiin käymään hakemassa ruoka-avustuskassejakin. Koskaan mun lapsuudenkodissa ei ole ollut rahaa enkä koe että olisin huonompi ihminen tai jäänyt paljosta paitsi. Tällä hetkellä arvostan pienintäkin tuloa minkä saan hankittua ja olen oppinut tulemaan toimeen vähällä.olen myös oppinut että rahan eteen tarvitsee tehdä töitä ja haluan oman lapsenikin oppivan saman.



Kuten jo aiemmin kerroin tuntuu vain todella pahalta että vanhempani ajattelevat näin. Itse uskon että minusta tulisi hyvä äiti ja poikaystävästäni hyvä isä. (Hänellä on 3-v poika Kaapo edellisestä suhteesta joka päättyi jo ennen lapsen syntymää. Nykyään hän käy tapaa Kaapoa pari kertaa viikossa.) Ja meistä tulisi kaiketi siis ihan ok vanhemmat. Ja olen valmis siihen vastuuseen ja elmänmuutokseen mitä lapsi tuo tulleessaan. Eikä kukaan pysty kertomaan eroanko Karista(poikaystäväni) vai en, ja jos eroan niin koska se tapahtuu.



Eilen lopetin nyt sitten noi minipillerit, soitin päivällä äitipolille ja he sanoivat että voin lopetta jos haluan. Voi olla että odotellaan yhdet menkat ja käytetään kortsua siihen asti, tuli allergiaa tai ei, sitten yritys kova uudelle raskaudelle.



Onneksi on tää palsta missä voi kertoa tuntemuksia.(en kyllä tiedä ketä näitä mun romaaneja jaksaa lueskella :>)



Onko muuten kenelläkään muulla vastaavia kokemuksia vanhempien reaktioista? Musta tollainen käytös ei oo kyllä ihan normaalia varsinkin kun en enää ole teini ja olen asunut jo 8 vuotta itsenäisesti.



Ajattelin tosiaan että seuraavasta raskaudesta kerron vasta kun alkaa olla vatsaa. No siinä voi mennä aikaa kun muutenkin oon tällänen omppu.

Lopetin minipillerit viikko sitten ja nyt on alkanut tiputteluvuoto. Jee!!!