Joulunstarat perjantaina

Ukko taas terassin kimpussa ja minä täällä. Pitäis alkaa pakkailemaan pikkuhiljaa kun lähtö on jo maanantaiaamuna varhain. Ei vaan oikein tiedä mitä alkais ahtamaan noihin kasseihin, kun ei kuitenkaan koko garderoobia viittis mukaansakaan ottaa! Lähdetään siis sinne Michiganiin miehen kaverin luo ja nettipimentoon joudun liki kahdeksi viikoksi ellen siellä sitten koneelle paukahda. Kiitos USAMAMA muuten kun suosittelit meille kahden Chicagoa! Siinä voisi olla ideaa. Ainakin ensin ollaan vuorokauden verran Detroitissa, kun sinne tulee lentokin, mutta tuskin siellä hirveästi tulee " irroteltua" pitkien lentojen ja aikaeron päätteeksi. Ameriikassa kun kaikki on suurempaa niin toivottavasti se painokin vihdoin lähtee nousuun *peukuttaa*



Jotenkin on aika vetämätön olo tänään. Sellanen yleiskolotus. Panadolin otin aamulla kun tuntuu ettei koneisto millään meinannut startata väsymyksen ja kolotuksen takia. Toivottavasti ei nyt tautia pukkaa just ennen matkaa.



Tytöt soitteli eilen Ruotsista. Ovat nyt mökillä etelä-Ruotsissa lähellä Växjötä ja siellä ovat kuulemma peuhanneet sydämensä kyllyydestä :) Exällä perheineen on siellä aivan IHANA loma-asunto, jota ei oikein mökiksi voi kutsua, kun kerroksia on kolme kaikilla mukavuuksilla ja uima-allaskin pihalla.



Kukas se täällä olikaan joka sanoi että hnestä tuli täti pari viikkoa sitten. Sori nimimerkki unohtui, mutta onneksi olkoon. Mulla kanssa veli vaimokkeensa kanssa saa tenavan helmikuussa eli jos lasketut ajat pitää kutinsa niin muutama kuukausi tulee ikäeroa meidän muksuille :)



Mutta eipä tässä muuta. Mä lähden nyt syömään, kun masun pohjassa kaivelee...



Kultsi härregud onko se jo 18+0 tänään :O ja tytöt kaukana poissa 12/99

Silmät sikkurallaan täällä kirjoitellaan. Esikoinen on saanut jonkun ihmeen aamuvirkku-puuskan ja ylös on noustu tällä viikolla viimeistään vartin yli kuusi! No eipä tule kiire lähteä hoitoon ja töihin.... Itselle kylläkin uni vielä maittaisi, kun tuntuu, ettei noita öitäkään tuu nukuttua niin hyvin. Johtunee ehkä kuumuudesta.



Silmiin liittyen olen vielä saanut riesakseni inhottavan silmätulehduksen. Nyt on sitten ollut ohjelmassa hysteeristä käsien pesua, ettei vaan tarttuis poikaan. On meinaan superärsyttävä vaiva!!



Viikonloppu lähestyy uhkaavasti. Meillä on tiedossa talonpuunausta, kun suunnitelmissa on ens vkolla saada rötelö myyntiin. Rupee stressaan koko myynti homma ja uuden osto. Saadaanko oma kaupaksi, löydetäänkö uusi hyvissä ajoin tilalle jne... Olenpas tänään valitustuulella! :)



Masu kasvaa ja pyöristyy tasaseen tahtiin. Liikeitä tumpsahtelee aina sillon tällöin, mutta tuntemukset ei ole mitenkään säännöllisiä. Innolla odotan niitä päivittäisiä ja SELKEITÄ merkkejä salamatkustajan elosta! Kyllä sekin aika (toivottavasti) koittaa.



Muuten vointi on ollut suht hyvä. Pari kertaa on tuntunut supistavan mahaa kiristämällä, mutta mitään kipeitä ne ei ole todellakaan olleet. En ole pahemmin miettinyt näitä suppareita. Katotaan nyt mihin suuntaan ne kehittyy. Voihan tällä superkuumalla ilmanalallakin olla jotain tekemistä.



Taisteleeko kukaan muu uhmaikäisen tulevan isoveljen/-siskon kanssa?

Meillä oli tossa ihan rauhallinen kausi ja nyt tuntuu että tää viikko on ollut yhtä kiukkuumista ja tappelua. Ollaan miehen kanssa molemmat aika väsyneitä ja lyhyt pinnasia tän asian suhteen jo. Meillä on kyllä käytössä " jäähypenkki" , jolla käydään miettimässä, mutta tuntuu, että poikaa sais istuttaa siinä jatkuvasti! Joten jos teillä on vinkkejä tähän pulmaan, niin kiitän ja kumarran jo etukäteen.



Negatiivissävytteisestä kirjoituksesta huolimatta positiivisia ajatuksia kaikille! :)



Murppu 17+3

Eilen käytiin mattopyykillä ja kotona pyöri kone koko päivän, tuli pestyä kaikki täkit ja tyynyt nyt, kun sää suosii kuivatusta. Tänään on vuorossa tyttären pehmolelut :D, pitäisiköhän hauskuuttaa naapureita laittamalla ne kuivumaan riviin tuonne taloyhtiön pyykkitelineelle ;)?



[color=turquoise]Murppu kyseli [b]uhmaikäisistä[/b]. Talosta löytyy hieman yli kolmevuotias tyttö, jonka uhmaikä on onneksi jo taittumaan päin. Kunnes seuraava vaihe tulee... Tyttö on kyllä niin vahvatahtoinen ja jääräpäinen tapaus, että on pistänyt vanhemmilleen kampoihin jo syntymästään saakka. Härkä mikä härkä ;) On joko ihananihana tai sitten ihan kamalankamala, ei tee asioita puolittaisesti vaan tekee kaiken suurella tunteella. Meidän tyttö :)[/color]



[color=pink][b]Ja taas äitiyspakkauskyselyä :)[/color][/b] Otetaan pakkaus ehdottomasti, esikoisen toppavermeet ja makuupussit kun laitettiin Vauvakassikeräykseen, samoin suuri osa pienistä vaatteista. On ihanaa päästä hypistelemään sitä pakkausta! Ja uudessa pakkauksessa on kestovaippakin, aiomme osakestoilla. Siihen ei tosin yksi vaippa riitä vaan niitä täytyy haalia kasaan vähintään parikymmentä. Täytyykin pikkuhiljaa alkaa koluamaan nettikirppiksiä.



Kuuma!



Tinuri ja Itu rv 16+6 ja se ihana uhmakko :D

Kätilö luurin toisessa päässä olikin oikein mukava ja tuumasi että saahan niitä vastauksia kiirehtiä, että kyseessä on kuitenkin sen verran suuri asia =D Mun mielestä aivan ihana asenne. No, niin löpinät sikseen. Kätilö sanoi vastauksien tulleen ja olevan HYVIÄ ! Kysyin sitten että sattuuko muistamaan kumpaa sukupuolta on tulossa, mutta sitä ei valitettavasti muistanut. Kirje tulee sitten varmaan maanantaina postilaatikkoon.



En sitten huomenna pääse ostamaan tulokkaalle vielä jotain omaa (jokaisella kolmella pitää olla jotain omaakin vaikka suurin osa onkin kierrossa esikoiselta lähtien). Ajattelin ostaa niitä ihan pieniä kun niitä on aikaisemminkin tarvittu niin yhden bodyn ja yhdet potkikset tms. on sitten aikanaan antaa tosiaan jokaiselle lapselle jotain, jotka on ostettu vain hänelle. Kun sitä äitiyspakkausta ei ole otettuna kuin esikoiselle. Tosin jokaisella on oma makuupussi.



Siinä ne tämän päivän kuulumiset taisi ollakin :D Tosin matot on saatu pestyä (2 isoa mattoa pitää mennä mummulaan oman äiskän kans pesemään kun en niitä kotona saa pestyä). Rv tänään 18+2

Onnittelin kyllä jo tuolla Yahoon puolella, mutta eihän noin hyviä uutisia voi liikaa suitsuttaa :D! Tulipas hyvä mieli. Näillä viikoilla taitaa jo useimmilla olla suurten huolien aika ohi, ainakin toivottavasti. Nautitaan nyt keskiraskaudesta helteestä huolimatta. Tai juuri sen takia :)



Tinuri ja Itu 16+6

Jopas tämä perjantain pino on pieni verrattuna alkuviikon pinoihin. :-o



Yritin äsken soitella ja kysellä seerumiseulan tuloksia. Valitettavasti puhelin piippaa varattua. En tiedä sitten, onko nyt jokin puheluaika. Alkaa kovasti jännittää ne tulokset.



JONIJAJENNI. Onneksi olkoon hyvistä tuloksista! Saako udella, minkä takia kävit tuossa tutkimuksessa? Olet ehkä sen kertonutkin aiemmissa pinoissa, mutta en muista millään. Mitään vastauspakkoa ei tietenkään ole. :-) Yhtä kaikki, tärkeintä on, että kaikki on hyvin!



SUPISTELUT: Kävin eilen supistelujen takia työterveyslääkärillä. Siellä ei osattu kuin ottaa pissanäyte. Se tosin ei ollut yllätys, hyvä että sain tuon edes otettua. Tänään kuulin tulokset eikä mitään tulehdusta sillä saralla ollut. Pyydän lääkäriä antamaan lähetteen äitipolille, jos sitä kautta pääsisin tutkimaan sen hiivatin streptokokki B:n. Saan kohta pakkomielteen asiasta. Haluan kuitenkin selvittää, aiheuttaako supistuksia juuri jokin tulehdus, jonka voisi hoitaa antibiooteilla kuntoon.



Kahvinjuontiakin olen nyt vähentänyt, vettä olen juonut tähänkin asti paljon ja eilen aloin syödä magnesiumia. Loman aikana yritän levät ja ottaa iisisti.



Juttelin eilen työterveyslääkärin kanssa, että kokeilen sitten pidempää

lepoa, jos lomankaan aikana supistukset eivät vähene.

...



Pääsinkin soittamaan HUS:n sikiötutkimusyksikköön. Sieltä kerrottiin, että seerumiseulan tulokset olivat tulleet eikä niiden perusteella ole mitään riskiä. Eihän yksittäinen testi mitään takaa, mutta on huojentavaa, ettei siinä " pompannut" . Jos olen ymmärtänyt, tuon seerumiseulan tarkkuus on sitä parempi, mitä vanhempi tuleva äiti on.



On kyllä hassua puhua olevansa tuleva äiti, koska yksi lapsi jo on. Mutta onhan sitä tuleva äiti tälle vauvalle. No joo.



Nyt voikin hyvillä mielin aloittaa loman! Lähden tunnin sisällä kolmen viikon lomalle. Käyn loman mittaan säännöllisen epäsäännöllisesti lukemassa kirjotuksianne. Toivottavasti löytyy rakonen kirjoittaa omiakin kuulumisia.



Oikein ihanaa heinäkuun jatkoa!



Iituli 17+2

Onnittelut JONIJAJENNI sekä IITULI hyvistä tuloksista! Se odottaminen se on aina yhtä tustkaisaa...



MURPPU: Mun kakkonen on tosi vahvatahtoinen tyttö. Paranemaan päin toi uhma onneksi jo, mutta hyvin on tuoreessa muistissa että miten se stressaa! Enpä osaa muuten ohjeistaa, kun kannustaa johdonmukaisuuteen sen jäähytuolin kanssa. Se on tosi stressistä hommaa, kun tuntuu, ettei sitä muuta välillä ehdikkään. Mutta olen ton tyttöni kanssa huomannut, että jos sitä vähän aikaa kestää, niin vähitellen hän vähemmän ja vähemmän mua koittelee, kun tietää että tuloksena on varmasti jäähy. Sama toimii myös vastoin päin, että jos ei " aina viitsi" olla niinkään johdonmukainen, niin sitten yhä enemmän ja enemmän koitetaan, että mitäs sitten tapahtuu jos teen tätä ja tätä.... Tsemppiä sulle, kyllä se siitä taittuu!



Johonkin muuhunkin oli kommenttia, mutta niin ne vaan unohtuu. Noh, hyvän matkan toivotuksia ainakin matkalaisille!



Omaan napaan ei yhäkään kuulu sen kummempia. Liikkeitä nyt tuntuu enenevissä määrin, joskaan ei vielä mitään jumppatuokioita. Ja paine senkun kasvaa nivusissa ja alapäässä. Sängystä noustessa tuntuu että räjähtää siellä! Että ne on niitä lisääntyneen verenmäärän ihanuuksia. Alkaa vaan vähän turhan aikaseen... Kun se siitä sitten kohjuiksi varmaan kehittyy.



Mutta toisaalta olinkin tuossa pari päivää sitten kattomassa kaverin kesäkuista vaavia, ja on se vaan niin ihanaa ne pikkusen tuhinat yms, että kyllä sitä kestää yhtä sun toista saadakseen moisen nyytin syliinsä jälleen!

Tyttöfiilistelijät:

Gaudia

marijohanna77

Tinuri

USAmama



Poikaoloiset:

Heini06

Lucy.

OUHJ

Päivikki74

RauPotar

StayAtHomeMom



Ultrassa selvinneet:

Bambi3-tyttö

Pimmi84-poika

Hei vaan kaikille jouluisille!



Meillä tuli elämään mullistavia uutisia keskiviikko-aamuna. Meidän tytsyssä todettiin I-tyypin diabetes. Nyt olemme olleet keskiviikosta alkaen Kanta-HämeenKeskus-sairaalassa ja todennäköisesti pääsemme pois vasta ensi viikon tiistaina tai keskiviikkona.

Insuliinihoito aloitettiin välittömästi ja tytön tila on kohentunut. Huonoon kuntoohan tytsy ei päässyt, mutta nyt löytyi selitys väsymykselle, omituiselle kiukkuamiselle ja kovalle janolle. Epäilin aluksi, että oireet johtuvat allergialääkityksestä, koska ainakin itselläni allergialääkkeet aiheuttavat väsymystä(vaikka paketissa lukee, ettei väsytä) ja suun kuivumista. Tytön käytös oli oikeastaan se, minkä takia terkkarille ke-aamuna menimme. Verensokerit olivat korkealla ja virtsassa sokeria, keto-aineita ja vaikka mitä. Joten ei ihme, että oli huonoa oloa ja kiukkua!



Nyt olemme sitten saaneet opastusta ja neuvontaa ja vielä eilen tuntui, että me ei koskaan uskalleta lähteä sairaalasta pois, mutta ravintoterapeutin luona käynti oli rohkaiseva ja ensi viikolla olemme jo aikamoisia diabetes-asiantuntijoita.

Tytsy itse on suhtautunut siten, että kun kaverit soittavat sairaalaan, niin hän ei edes kerro, missä on, saatika mikä vaivaa. Mutta ehkä mieli vielä kohentuu, kunhan pääsemme sieltä sairaalasta kotiin harjoittelemaan.



Itkujen aiheet ovat vaihdelleet päivittäin...

Ensin oli tietysti järkytys, että hän joutuu hoitamaan ja pistämään itseeä joka päivä koko loppuelämänsä ajan. Sitten tuli itku siitä, ettei hän enään saisi koskaan syödä mitään herkkuja, onneksi diabeteshoitaja jutteli tytön kanssa heti ja oikaisi asian. Eilen oli molemmilla koti-ikävää, mutta minulla se ainakin helpotti, kun sain huoneeseen kunnon sängyn hetekan sijaan. Ja tyttöä piristi, kun kävi vieraita katsomassa.



Mutta nyt lähden takaisin sairaalaan, kävin vaan hakemassa lisää vaatetta. Onneksi lastenosastolla saa pitää omia vaatteita!



Ja vielä... On kumminkin " onni" , että sairastuminen tapahtui yhteiskunnassa, missä diabeteksen hoito ja asiantuntemus on huippuluokkaa!



Hyviä vointeja kaikille, omaan napaan ei ole oikein ehtinyt tuijottaa, mutta eiköhän kaveri siellä mukana pysy. Ollaan ainakin lähellä, jos iskee joku hätä raskauden suhteen.



Kirsikka ja aarre viikolla... hetkinen... tasan viisitoista tänään!

Lueskelen joka päivä juttujanne pikaseen läpi, mutta tuntuu ettei aikaa ole koskaan kirjoitella. Nyt on ollut niin ihania päiviä että kaikki aika menee lasten kanssa ulkona telmiessä, uidessa. Sisällä ehditään käymään vain syömässä...Mutta nyt pitää nauttia kun kerrankin on lämmintä ja kesäistä!

Lueskelen toisten painonnoususta....tuntuu että kun minulla on testi plussaa niin sinää tulee jo ekat viisi kiloa ja sitten se alkaa tasaisesti nousta kohti huikeita lukemia...no, onneksi kiilot ovat aina lähteneet, mutta aika porsas olo kuitenkin;-)

Neuvolassa käväsin keskiviikkona ja hb oli 106, joten rautaa aloin syömään. Matalien verenpaineiden kanssa elän myös minä, hyvähän se on että ovat matalalla, mutta aina välillä meinaa taju lähteä. Kerran jo pökerryinkin lattialle kun en mennyt ajoissa kyykkyyn.

Ultraan pääsen vasta heinäkuun loppupuolella kun viikkoja on 21. Liikkeet tuntuvat jo selkeästi ja vatsakin on kasvanut. Äitiysvaatteita pitäisi hankkia( kesäisempiä), tavalliset vaatteet alkavat kiristämään jo sen verran.

Aurinkoista viikonloppua teille kaikille ja nautitaan nyt kesästä kun sellainen kerrankin näyttäytyy oikein kunnolla aurinkoisessa asussaan=0)



Elmersson 18+4