Äidit, jotka olette toteuttaneet lapselle unikoulun, oletteko

kannattaa ehdottomasti pitää unikoulu jos tuntuu että vauvan valvominen vie kaikki voimat. nykyisin ei enää suositella unikoulua huudattamalla vaan vauva paijataan uneen " tassuttelemalla" . hyviä linkkejä (poista välit)



http: //www. hus. fi/default. asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649



http: //www. yle. fi/akuutti/arkisto2004/231104_b. htm



keskimmäinen unikoulutettiin aikoinaan huudattamalla sen ajan ohjeiden mukaan ja oli ihan hirveätä :( kuopus unikoulutettiin tassuttelemalla ja olin yllättynyt miten hyvin se toimi. kannattaa kokeilla!

No mites onnistuisko vielä unikoulun kiertäminen?? Päivän rytmittäminen vois helpottaa?

Onko teillä selkeitä iltarutiineja jotka helpottaa lasta äkkäämään että mennään pian nukkumaan?



Meillä on esikoista opetettu nukahtaan: säännöllisiä iltarutiineja (vaunuilu, kylpy, iltapala, hampaat ja petiin).



Sitten opetettiin oleen ilman rintaa. Annettiin pullo ja tutti. Sit vaihdettiin pullo nokkamukiin ja maito sitten vaihdettiin veteen.



5 iltaa huusi tuttia. Istuttiin vieressä kunnes nukahti. Ei saa höpöttää eikä ottaa syliin. Selkee kuvio kun toistuu niin lapsi tottuu tilanteeseen.



Kannattaa miettiä tosi tarkkaan ettei mene joka ilta eri asioita tarjoomaan; siis yhtenä iltana laulaa, toisena lukee satuja, sitten pitää sylissä, välillä vaan istuu hiljaa.. Pitää ottaa joku tyyli ja tehdä nukkumisesta rauhallinen ja mukava juttu.



Meillä vajaa 2- vuotias vastaa että " joo" jos kysyy onko väsy. Sitten syödään, harjataan hampaat, vaihdetaan vaippa ja yövaatteet. Tämä esikoinen nousee itse rappuset yläkertaan ja kiipee petiin jonne peittelen ja luen iltasatuja. Ollu jo hyvä rutiini puolisen vuotta.



Välillä tietty kannattaa koittaa uusiakin juttuja!



Meillä vauvaa opetettiin pois rinnalta viime kuussa ja voi sitä huutoa! Mutta viikko miltei meni kun anto periksi idealle että tutti on se jota isi antoi, äiti pysyi kauempana vaikka teki kokoajan mieli antaa tissi suuhun!!

mitä aikaisemmin lapsi oppii että tämä tapa nukkua on hyvä, sen helpompaa myös teille! Usko pois. Ja lupaa tulla sanomaan tämä vuoden päästä seuraavalle.

Kannatti ainakin meillä. Mutta älä usko mitään neuvolantätejä tai kummin kaimoja, jos ne yrittävät tuputtaa sinulle huudatus-unikoulua! Mm. tassuttelemalla ja lempeillä keinoilla voi myös päästä tuloksiin.

Ja tarttee sanoo et noin me on tehty ihan ilman mitään asiantuntijoita.. HIH! :D



Siis pinnis kun on siinä sängyn vieressä niin nostat käden lapsen syliin ja korkeintaan vähän sanot rauhallisellä äänellä että nuku vaan ..



Nyt isompaa lasta välillä vaan rauhotellaan huhuilemalla viereiseen huoneeseen että nuku vaan.. Joskus tarttee pennä peitteleen, mutta se sitten riittääkin.



Itkettämisestä sen verran vielä että me itketetään vähän: Riippuu itkusta lähinnä. Joskus lapsi itkee heti " tarpeeksi kovaa" jollonka ei viivytellä, mutta aina ei ihan heti juosta vaan vähän kuulostellaan tilannetta.



Kolmonen

Meistä kuitenkin alle 1- vuotiaan itkuun pitäisi aika nopsaan vastata!

ja kaiketi jaksaisin edelleenkin. Ainakin noin lasta ajatellen... Mutta toisaalta... Olen kyllä melko pinna kireällä päivisin, ja yöllä joskus niiiiin nukuttaisi ja tekisi mieli nukkua itselle mieluisassa asennossa, mutta kun pitää tornottaa " tissinä" yhdessä ja samassa asennossa. On öitä, jolloin lapsi herää ehkä muutaman kerran ja nukahtaa miltei saman tien kun muutaman kerran tissistä imaisee, mutta on myös paljon niitä öitä kun hän heräilee vähän väliä ja on kuin takiainen tississä kiinni =oS

ap

Meidän ahdistuneet yöt on historiaa! Jo 2-3 nukuttua yötä ja eämä on nyt IHANAA! jaksan olla kiva äiti enkä ankea, seiniä tuijottava, leikkimätön depressioankeus :(



Nykyään lapsemme nukkuu 10 h kertaakaan välillä heräämättä öisin.

tietynlainen alakuloisuus johtua vain väsymyksestä? En ole sillä tavalla väsynyt, että haukottelisin jatkuvasti, siksi en kai varsinaisesti koe olevani väsy.

ap

Vierailija:

tietynlainen alakuloisuus johtua vain väsymyksestä? En ole sillä tavalla väsynyt, että haukottelisin jatkuvasti, siksi en kai varsinaisesti koe olevani väsy.

ap

itselläni tuo yöväsymys ilmenee niin että olen koko ajan pinna kireällä, hermostunut ja kiukkuinen. varsinkin isompien lasten kanssa menee hermot ihan välittömästi, en kestä ollenkaan poikkipuolista sanaa tai kiukuttelua. tietyllä lailla voisin sanoa olevani myös masentunut kun en jaksa tehdä mitään muuta kuin vain pakolliset, en keksiä lapsille kivaa tekemistä tms.

nyt kun saan pääsääntöisesti nukkua yöt hyvin niin eron huomaa taas tosi selvästi. jaksan lasten kanssa huomattavasti paremmin eikä hermotkaan paukahtele yhtään samaan malliin kuin aikaisemmin. toisaalta nuo oireet palaa taas heti jos joudun valvomaan öitä, meillä on kuopus sairastellut aika paljon niin silloin yöt menee taas heti risaisiksi.

t. se joka antoi niitä linkkejä, olinkohan kakkonen?

Tuo voisi olla kuin minun kertomaani. Pinna on totta vieköön kireällä kuin viulun kieli enkä saa tehtyä kuin pakolliset kotihommat, lasten kanssa en jaksa leikkiä enkä edes kunnolla ulkoilla. Ja huudan tosi herkästi esikoisellekin =o(

ap