Silmälääkäri määräsi lasit
meidän 5-vuotiaalle,kun tänään kävimme keskus-sairaalassa. Paha hajataittoisuus.. Viisi- vuotis neuvolassa huomattiin, ettei kaikki ole hyvin ja jo kotonakin olimme asian huomioineet. Nyt sitten lasien hankintaan ja laputusta terveen silmän päällä kolmen kuukauden ajan. Mietin vaan, miten pojalla hermo menee jo alkuvaiheessa.Syksyllä pitäisi aloitaa eskari ja kyllä on pakko myöntää, että jo nyt kauhukuvat silmissä ja pelko mahanpohjassa, miten käy. Tarkoitan tällä muita lapsia ja kiusaamista,lapset ovat julmia toisilleen näissä asioissa...Harmittaa toisen puolesta,lasit ilmeisesti tulevat olemaan loppu iän.. Itsellä ei ole laseja, joten tämä on niin vierasta ja uutta koko asia.
Kommentit (6)
Meidän lapsilla ei laseja ole (ainakaan vielä, ovat nyt vasta 3 ja 4 v.), mutta mies on optikko ja lapsiasiakkaitakin palvellut.
Ostatte lapselle kivat, LAPSELLE MIELEISET lasit, niin pitää niitä mielellään. Tässä kohtaa ei kannata säästää! Vanhempien asenne vaikuttaa tosi paljon, kannattaa siis olla avoimin mielin ja pitää silmälaseja hyvänä asiana, näkeehän lapsi sitten paremmin :) Lapset on niin hitsin viisaita, että huomaavat kyllä vanhempien harmituksen ja sitten alkaa itseäkin harmittaa.
Eskarissa voi etukäteen jutella hoitajille/opettajille, että huomaavat alkuunsa lopettaa kiusaamisen, jos sellaista esiintyy. Meidän päikkyryhmässä yhdellä lapsella on silmälasit, ja muut lapset ovat niistä kyllä ihan innoissaan, ei puhettakaan kiusaamisista :)
Eikä ne lasit nykyään enää ole niin hirveä kammotus, kuin aiemmin. kaupoista löytyy vaikka minkälaisia kivoja kehyksiä. Harrastuksiakaan eivät haittaa, kun useimmat voi pitää piilareita ja voihan ne joskus vaikka "leikata irti päästä" (niin kuin mieheni sanoo, tarkistelee nykyään laserleikattavien asiakkaiden näköjä).
Ei kun postitiivisella mielellä matkaan ja aurinkoista kevättä :D
Meidän esikoisella huomattiin vähän ennen kuin täytti 4 v. ihan sattumalta muusta syystä johtuneen silmälääkäri käynnin yhteydessä myös vahva hajataittoisuus. Lasit sai siitä n. kuukauden päästä. Meillä kummassakin silmässä vahuus sama joten peittohoitoa ei tarvinnut.
Kyllä minuakin mietitytti, suretti ja pelotti kaikki siihen liittyvä. Vaikka itselläni ollut myös jo viisi vuotiaasta lasit enkä kärsinyt asiasta. Eikä liioin kiusattu.
Sittemmin olen itse käynnyt laserleikkauksessa.
Meillä pojalla lasien käyttöönotto alkoi tosi hyvin. Laittoi ne heti päähän ja siitä lähtien on mukisematta ja ihan innolla pitänyt aina. Huomasi itsekin kuinka kaikki muuttui kun näki kunnolla. Avautui ihan uusi ja ihana maailma.
Meillä alkoi liikkuminen ja kiipeily melkein heti paljon paremmin sujua. Uskalsi mennä kiipeilemään paikkoihin minne ei ilman laseja ollut uskalltanut edes yrittää. Piirtely, palapelit ja kirjoittaminen alkoivat luistamaan hyvin. Moni asia muuttui ja kaikki parempaan suuntaan. Kiusaamista ei ole ilmennyt vaikka päiväkodissa ainut, jolla silmälasit. Ne kun ovat osa poikaa ja kaikki niihin jo tottuneet.
Meilläkin poika joutuu pitämään laseja aina ja varmaan loppuelämäsä. Piilarit kuulemma voi jo kymenen vuotiaanakin saada jos harrastukset vaatii. Riippuu kuulemma miten lapsi osaa itse huolehtia asoista. Näin meille sanoi silmälääkäri.
Me kehuttiin poikaa kovasti ja annettiin itse valita kehykset. Käytiin juhlistamassa lasien saantia pizzalla ym. Ajateltiin , että ottaisi asian positiivisesti ja hyvin tosiaan meni. Aamulla heti haluaa itse lasit päähän ja on varmasti itsekin iloinen kun näkee hyvin ja voi tehdä asioita kuten muutkin.
Hyvin se menee. Lapset sopeutuu asioihin ihmeen hyvin jos yrittää itsekin pitää asenteen positiivisenä ja kannustavana. Ja lapsille on tosi kivoja ja erilasia kehyksiä tarjolla. Sekä linssit saa hiottua ohueksi etteivät edes näytä vahvoilta.
Suosittelen sankoihin korvien taakse meneviä kippurasankoja. Pysyy todella hyvin päässä vaikka meno olisi välillä kuinka hurjaa ja roikkuisi mitenpäin vaan.
Jos sulla jotain kysymyksiä niin laita tänne jos voin vastata ja auttaa niin teen sen mielelläni. Muistan oikein hyvin miltä se ensiksi tuntui.
Näinhän se menee, että minä olen se joka mietin ja suren asiaa varmasti eniten.
Ajankuluessa minäkin varmasti rauhoitun.
Me myöskin annoimme itse valita kehysmallin ja aika helposti se mieleinen löytyikin. Kummasti ne muistuttivat isänsä lukulaseja...:-) Illalla söimme juhlavammin ja kippistimme uusille tuleville laseille. Suht positiivisesti asia on edennyt, muutaman kerran poika on jutellut,ettei tarvitse/halua laseja, mutta on unohtanut asian aika nopeasti.Olemme kannustaneet ja jutelleet asiasta tosi paljon.Minä ajattelen, että asiasta pitää avoimesti keskustella,eikä tehdä siitä salaista ja "pahaa" asiaa.
Meillä poika on kova liikkumaan ja touhuamaa, joten odotettavissa on lisäkäyntejä silmälasiliikkeessä. Optikko mainitsi ,että lyhyin aika hänen urallaan on viikko,kun on tuotu lasit korjattavaksi. Toivottavasti meillä menisi vähän pidenmälle... ;) :)
4-vuotisneuvolassa kieltäytyi katsomasta vasemmalla silmällä ja sitten silmälääkäri totesi voimakaan heikkonäköisyyden tässä silmässä. Tuli lasit ja peittohoito. Meille lääkäri suositteli ehdottomasti niitä lappuja, jotka liimataan iholle kiinni, silmän päälle. Saa apteekista. Ja meillä pidttiin lappua koko päivä ja 5 pv paremman silmän päällä ja yksi päivä huonomman silmän päällä ja sama jatkui reilut puoli vuotta. Sitten vielä reilut puoli vuotta lappu 3 pv/vko paremman silmän päällä ja muut päivät ilman lappua. Mutta aina lasit. ja sitten oli vasemman silmän näkökyky sama kuin oikean ja nyt on ollut 5 kk pelkät lasit.
Hyvin pitää laseja ja ovat kestäneet tiimellyksessä. Muutaman kerran on jättänyt lattialle ja itse tai joku muu tallannut ja menneet mutkalle, mutta on saatu silmälasiliikkeessä oikaistua.
meidän poikaa ei ole koskaan kiusattu laseista eikä lapusta silmässä. Toki se lappu varsinkin kiinnittää huomiota, mutta helpolla on päästy.
Illalla,kun herkityneessä mielentilassa kirjoitin, niin nyt korjailen.
Peitehoitoa siis on kolmen kuukauden ajan 2h/päivä. Ei siis kolmen kuukauden ajan jatkuvasti,kun ap viestistä voi ymmärtää.