väsynyt ja vaikea? vauva
Poikamme nyt 4 kk on aina todella väsynyt. Huono nukkumaan kylläkin, mutta unet harvemmin edes virkistävät häntä. Päivässä ei ole kuin ehkä puoli tuntia tunnin sellaista hetkeä, että hän olisi virkeän oloinen, ei jaksa olla lattialla, eikä paljon missään muuallakaan. Aamuisin jo herätessä hän on väsynyt ja hieroo silmiään ja hamuilee, tissi ei kuitenkaan yleensä kelpaa, joten vien hänet ulos, nukkuu vain vaunuissa, muutoin nukuttaminen ei enää onnistu. Vaunuissa nukkuu n. puoli tuntia kerrallaan, jonka jälkeen vaunuja saa käydä heijaamassa ja sen jälkeen unet voivat jatkua tai eivät. Näin päivä siis jatkuu, kunnes ehkä muutamien päiväunien ja syöntien jälkeen hän joskus neljän viiden aikoihin saattaa olla hieman virkeämpi ehkä puolisen tuntia. Jonka jälkeen kitinä aloitetaan taas. Minusta tämä ei kuulosta enää kovin normaalille. Onko kenelläkään samanlaista? Mistä tämä johtuu? Hän nukkuu n. kolmet päikkärit, joista ainakin yhdet yleensä kolme tuntia, käyn siis heijaamassa vaunuja niin usein kuin tarvetta. Yleensä hän huutaa vaunuissa silmät kiinni ja kun ne lähtevät liikkeelle uni tulee uudelleen. Myös yöt ovat nykyään samanlaisia n. puolentoista tunnin välillä herääminen, aikaisemmin oli kuitenkin kolmisenkin tuntia väliä, mutta harvemmin enää. Poika syö rintaa ja soseet olemme aloittaneet, mikä on aika tuskaista väsyneelle. Poika hymyilee kyllä ja jokeltaa, kun hänelle juttelee, mutta muuta kehitystä ei paljon ole tapahtunut, ei ole kiinnostunut lattialla ympärillä olevista tavaroista, joskus viihtyy kun hänelle näyttelee leluja ja saa katsoa lelutelinettä suoraan ylöspäin. Olen itse aika väsynyt jo valmiseen ja miettimiseen, että missä vika, ei tämä kuitenkaan minusta ihan normaalin vauvan käytöstä enää ole.
Kommentit (12)
voi kamala sentään, aina vaan mennään huonompaan suuntaan tässä hommassa. välillä minusta tuntui, että auttoi kun siirryttiin kahteen pitempään päiväuneen, vaikka se tosiaan vaatii sitten itseltä siellä ulkosalla oloa ja vaunujen kanssa kävelyä, mikä ei aina ole niin helppoa esikoisen vuoksi. tuntui, että kun sai nukkua pitkään, niin jaksoi paremmin olla hereillä. mutta nyt sitten on taas menty huonompaan suuntaan, kitistään vain koko ajan ja olen joutunut nukuttamaan myös sisällä, koska ulkona on valitettavasti pakkasia liian paljon vaunuille.
eli öisin heräillään puolen tai puolentoista tunnin välein, välillä haluaa valvoa silmät ihan kirkkaana ja välillä herää huutamaan silmät kiinni, kuten myös vaunuissa, yöllä siihen ei vaan oikein saa mitään avuksi, vaunuissa auttaa niiden liikkeelle lähtö. joskus suuttuu kun yritän syöttää tai laittaa tuttia suuhun, joka ei siis yleensä kelpaa. joskus kelpaa ja joskus ei.
lattialla ei viihdytä enää laisinkaan, välillä jos oikein kovasti jaksaa jotain leluja näytellä ja heilutella ja vaikka mitä ääniä päästellä, itsekseen hyvin harvoin. mahallaan ollessaan alkaa parin minuutin olon jälkeen tai heti kitistä, että ei halua olla, selällä ollessa vain makaa selällään, ei siis yritä edes kääntyä, potkii kyllä jaloilla, mutta ei mitään muuta.
kun kantaa niin viihtyy, kovasti katselee ympärille ja yrittää tarttua kaikkeen mahdolliseen ja junnaa itseään istumaan. soseet aloitettu, kelpaa vain hedelmät, lihaa joskus pari lusikkaa menee. välillä menee hedelmää koko purkki, välillä ei mitään. ja muutenkin tunnusomaista käyttäytymistä on silmien hieronta ja naaman hieronta. en tiedä liekö vaativaa sorttia sitten vain...
neuvolassa käytiin ja tutkittiin kaikkea, mitään näkyvää ei löytynyt. laittoivat verikokeisiin jossa ei ole vielä käyty, kun mentiin labraan niin kauhistuivat, että pitäisi pienestä ottaa näin monta pulloa verta ja passittivat keskussairaalaan. itsekin kauhistuin, että vieläkö minä alan pientä rääkkäämään tällaisella, mutta kai se on mentävä, että saisi suljettua pois kilpirauhasjuttuja ja muita. tiedättekö miten paljon sitä verta otetaan ja kantapäästäkö?
vyöhyketerapiaa olen myös itse miettinyt, olisi varmaan kokeilemisen arvoista.
mutta kyllä väsyttää kovin, unet ovat siis korkeintaan tuntia itselläkin läpi yön, päivällä ei voi nukkua ja pitäisi maraton kävellä vaunujen kanssa ulkonakin vielä. mutta auttaa kun kuulee, että jotain samanlaista on muillakin. ehkä ukkomme on tosiaan vaativaa sorttia ja jotenkin helposti ärtyvää sorttia, kun tietäisi että vaivaako jokin ja jos tämä joskus helpottaisi. mutta toistaiseksi menee siis vain huonompaan suuntaan. rintakin kelpaa vain tietyssa asennossa ja vain esim. unien jälkeen, muuten sille huudetaan. maha on vaivannut siinä määrin, että kakka tulee noin kerta tai kaksi viikkoon, eli ehkä sekin voi olla syynä. kokeilimme myös riisipuuroa korvikkeeseen parina päivänä ja noina päivinä on ollut erityisen vaikeaa, voiko olla maitoallergia? täytyy kai vain kokeilla. korviketta ei siis saa, kun pullo ei kelpaa, tosin omakin maito on vähentynyt paljon, kun ei enää lutkuta kuten ennen, mahtaako saada enää tarpeeksi maitoa, kun muutaman kerran päivässä vaan syö, no joskus yöllä sitäkin enemmän.
mutta tsemppiä muillekin ja kertokaahan vielä vinkkejä ja omia kokemuksia, jos samanlaisia on.
Heips,
Meillä poika nyt viikon päälle 6 kk ja on aina ollut myös koko ajan todella väsyneen oloinen: haukottelee jatkuvasti ja hieroo silmiään vaikka on juuri herännyt puolentoista tunnin päiväunilta. Myös syödessä kädet on jatkuvasti hierustamassa naamaa ja haromassa korvia, välillä sormet ovat suorastaan olleet silmäluomien sisäpuolella, minkä olen kokenut todella pelottavana asiana kun raastaa silmiään.
Nyt muutaman viikon ajan poika on ollut enemmän virkeämpi, ei ole haukotellut koko ajan eikä hierusta silmiään jatkuvasti. Tällä hetkellä kitinä ja silmien hierustaminen ovat mun mielestä yhteydessä siihen, että äidin pitää viihdyttää, osoittaa siis sillä tavalla, että hänellä on niiiiiiiiiiiiiiiin tylsää juuri sillä hetkellä. Kitinä meillä johtuu tällä hetkellä myös jonkinmoisesta eroahdistuksen alkamisesta, en saa poistua mihinkään eikä kotitöistä tule mitään - tähän saakka poika on syntymästään lähtien viihtynyt paljon itsekseenkin. Nyt on jatkuvan sylittelyn aika =)
Meillä 3.5 kk:n ikään saakka väsymystä aiheutti varmasti myös maitoallergia. Ennen allergian toteamista poika oli todella kalpea ja valvoi kaiket päivät silmänaluset mustina. Tuolloin kun poika ei päivisin nukkunut lainkaan, olin huomaavinani myös kehityksen taantumia eli kun ei nukkunut, oli liian väsynyt oppimaan uusia asioita, kuten ääntelyä yms.
Nukahtaako poikanne yöheräämisten keskellä kuitenkin uudelleen nopeasti vai onko hereillä pitkiä pätkiä? Oletko ynnännyt, kuinka paljon hän kokonaisuudessaan nukkuu vuorokauden aikana?
Voihan sentään! Teidän vauva on ihan kuin meidän esikoinen oli.
Rankkaa on, tiedän sen! Halit ja sympatiaa!
Meillä se puolen tunnin tyytyväinen hetki sijoittuu aamuun, muuten koko päivä oli kitinää, vikinää, huutoa, karjumista, vaunujen heiluttelua. Ja voi että olin väsynyt. Sitten joku vielä kehtasi tulla sanomaan, että nauti nyt tuosta vauva-ajasta, vauvasi on niin vähän aikaa noin pieni.
Meillä ei vauvassa ollut mikään vialla, kenties vain vatsavaivaa ja suoliston kypsymättömyyttä. "Kaikki" kokeiltiin, vyöhyketerapiat, mun laajat imetysdietit, allergiahommat ja mitähän vielä.
Ei auttanut muu kuin aika, joskus kuuden kuukauden jälkeen minusta tuntui, että tämän kanssa pärjää jo. Mutta herkästi ärtyvä lapsi se vieläkin on tuo meidän esikoinen. Vähän kun sattuu tai hermostuu, niin huuto alkaa heti voimalla...
Koittakaa jaksaa!
Öisin kyllä nukahtaa sitten kun syötän, syötän siis niin monta kertaa kuin herää, kun tutti ei kelpaa, niin ei kauheasti ole muitakaan rauhoitteluvaihtoehtoja. Kyllä hän hereillä peuhtoo sängyssään välillä, mutta joskus sitten nukahtaa siihen peuhtomiseen itsekin, mutta tämä yöherääminen on vain lisääntynyt. Toistaiseksi hän ei ole vaatinut seuraa öisin ja on sängyssä n. 10-12 tuntia, mutta en tiedä miten paljon hän on hereillä öisin, ainakin aamuyöstä se lisääntyy. Päivisin sitten nukkuu sen kitinän kanssa varmaan 4-7 tuntia, mutta silti vain väsyttää.
Voisiko se tosiaan olla vain jotain vaikean vauvan kitinää jne. Varasin jo neuvolaankin ajan, että nyt on asialle tehtävä jotain, kun minusta kehitystä ei tapahdu, ei edes yritä kääntyä massulleen, eikä ole kiinnostunut leluista ympärillä laisinkaan.
Ja miten raskasta onkaan laittaa vaunuihin, kun toinen huutaa vain, eikä tiedä, että onko se sitä väsymystä vai nälkää vai jotain muuta. On niin kädetön olo, nukahtaa kyllä yleensä kun vain vaunuja pitää liikkeessä. Aluksi hän söi koko ajan, jos väsytti niin söi ja jos oli nälkä niin söi, lutkutti itsensä siis uneen, mutta enää rinta ei kelpaa hätään kuin hätään, enkä tiedä, että kelpaako se edes aina silloin kun on nälkä. Sekin on niin raskasta, kun toinen vaan huutaa rinnalla, eikä jälleen mitään käsitystä, että onko nälkä vai ei.
Kiitos vastauksista, kyllä ne auttavat, jos muillakin on joskus tällaista ollut.
meillä on myös usein väsyneen oloinen vauva (3,5kk), väsymys ilmenee silmien hieromisella, haukottelulla ja kitinällä.
Minua kiinnostaisi tietää mitä teille nauvolassa sanottiin asiasta. Olisi kiva jos viitsit tulla kertomaan : )
maisi
Meidän 3,5 kk viihtyy lattialla vain pieniä aikoja, yleensä niin, että äiti "jumppauttaa ja viihdyttää". Leluista ei ole vielä ollenkaan kiinnostunut, enkä niitä ole juuri tuputtanutkaan. Parhaiten viihtyy (sylin lisäksi) sitterissä, josta katselee, kun teen kotitöitä tai leikin isoveljen kanssa ja samalla koko ajan jutustelen hänellekin. En ole itse ajatellut, että näin pienen pitäisi vielä viihtyä itsekseen paljoa lattialla (tai missään muuallakaan) tai etenkään olla kiinnostunut leluista. Äidin ja isoveljen ihaileminen on meillä ainakin paljon mieluisampaa puuhaa...:)
Mutta tuohon väsymysasiaan en osaa kommentoida muuta kuin että on aika tavallista, että vauva herää, kun syvän unen vaihe vaihtuu kevyempään eli juuri tuossa 30-40 minuutin kohdalla. Meillä on ollut kaksi kellontarkkaa poikaa tässä suhteessa ja ainakin esikoisen kohdalla meni melko pitkään, ennen kuin oppi nukkumaan "putkeen".
Eli meidän 2,5kk vauva rakastaa lelukaarta... Saa helistimen liikkumaan itse kädellään ja hymyilee ja jokeltelee tälle kovasti. 2kk asti ei viihtynyt muualla kuin sylissä hetkeäkään ja on saanut olla siis sylissä koko ajan (ja saa olla edelleenkin, jos niin tahtoo). Nyt kuitenkin leikkimatto on ajoittain jopa syliä viihtyisämpi. Taitaa johtua myös kehitysvaiheesta, sillä yritys kääntyä mahalleen on kova.
toivottavasti saat avun neuvolasta. (Vaadi!) Uskon, että kannattaa sulkea pois allergiat, näkövaikeudet ym. ja vaan todeta, että lapsenne on "vaativaa" sorttia luonteeltaan. Suurimmalla osalla lapsia on pieninä vaikeuksia siirtyä univaiheesta toiseen, mutta taito siinä harjaantuu iän myötä.
Molemmat lapseni ovat jo ennen kahden kuukauden ikää kiinnostuneet leluista. Värikkäät, hymynaamat saavat vastahymyjä ja juttelua. Esikoispoika alkoi 2,5 kk kääntyä vatsalleen ja samoihin aikoihin tarttua käsillä leluihin. Tyttö on vyt 2kk 1vko ja siirtyilee kyljeltä toiselle, mutta ei vielä käänny eikä hallitse käsiään. Viihtyy hyvin lattialla ja sitterissä juttelemassa leluille ja 3 vuotiaalle isolle veljelle. Toki kaipaa säännöllisesti syliä niinkuin isoveikkakin. Nämä kehitysvaiheet ovat yksilöllisiä, mutta myös ympäristötekijät niihin vaikuttavat.
Isoveli on ollut huono nukkuja, vaatinut vaunujen hyssyttelyä ym. Yönsäkin alkoi nukkua vasta 2 vuotiaana, vaikka vieläkin on huonoja öitä. Pikkusiskosta ei osaa vielä sanoa...
Tsemppä ja jaksamista!
Kirjoittelenpa taas parin kuukauden jälkeen kuulumisia, tuntuu ettei aikaa ole oikein ollut täällä käymiseen, vaikka taas havaitsin, että miten mukava on lukea toisten kokemuksia ja tosiaan saa vertaistukea.
Täytyy sanoa, että tuossa puolen vuoden jälkeen voi sanoa, että suurimman osan ajasta vauvelin kanssa jo pärjää, vaikka välillä on todella huonoja päiviä, mutta välillä taas hyviä ja sitten on niitä sellaisia normaaleja tälle vauvalle. Mutta enpä olisi koskaan uskonut, että voi vauva olla näin erilainen kuin esikoinen, huh-huh. Erittäin raskas talvi on takana, mutta liekö kevään vaikutusta kun omakin mieli tuntuu paremmin jaksavan.
Yöt ovat edelleen todella huonoja, mutta kai niihin on itsekin tottunut jo. Välillä nukutaan ensimmäistä pätkää jo ehkä kolmisen tuntia, mutta yleensä aamuyöstä viimeistään aletaan sitten valvomaan. Välillä heräillään tunnin välein, joskus mikään ei kelpaa, joskus tissi, joskus sylissä heiluttelu ja joskus vieressä nukkuminen, ei siis auta muu kuin kokeilla. Tuttia saatiin syömään tuossa 5 kk jälkeen, nyt on sitten pulloakin muutaman kerran syöty. Mutta ruuat ja juomat on aina kokeiltava, tutteli maistui ilmeisesti paremmalle kuin nan maito.
Lattialla viihdytään huonosti, tosin hieman on auttanut asiaa se, että osaa pyöriä ympyrää, joten vähän saa vaihtelua siihen siellä olemiseen. Mahalleen kääntyi 6 kk iässä, ja siis vain kääntyi, sitä ennen ei yrittänyt, mutta ilmeisesti sitten päätti, että nyt mennään, parin viikon sisään sitten alkoi tuo pyöriminen.
Yleistä kitinää ja tyytymättömyyttä johonkin, mikä lie, on joka päivä, vaikka pääni puhki olen miettinyt en keksi, että mistä se johtuu. Välillä mietin allergiaa, mutta mitään iho-oireita ei ole tullut, liekö sitten jotain massuvaivoja.
Neuvolasta en oikein apua saanut, tuntuu, että minut leimattiin valittajaksi, joka on aiheuttanut vauvalleen hylkäämisen tunteen ja joka ei ymmärrä, että vauvat vaativat työtä. No työtä tämä vauva on vaatinut ja sääliksi on käynyt esikoista, joka on joutunut äidin taholta kyllä toisen asemaan. Asia joka minua on vaivannut, mutta aina ei vaan jaksa, eikä kuopukselta kyennyt, mutta kai tässä on nyt koko perhe kasvettu tämän pienen miehen kanssa. Mukava on kuulla kun hän välillä nauraa ääneen ja itse saa hänet nauramaan.
Vauva-lehdessä oli juttua aistiyliherkistä vauvoista, se sopi hyvin poikaamme, mutta kai aika näyttää, että onko sellaista vai ei. Kaupoista voi tulla äkkilähtö, jos huuto iskee päälle, välillä sitten voidaan tyytyväisenä istuskella autokopassa rattaissa. Mutta yleensä ei, sitterissäkään ei olla viihdytty sitten pikkuvauva-aikojen. Selkä ja kädet ovat siis olleet kovilla kantamisen kanssa, kantoliinasta olisi saattanut olla ehkä apua.
Päivällä nukutaan vaunuissa kahdet unet, joskus vatkata saa koko ajan, tulee siis käveltyä paljon, välillä voi nukkua kolmen tunnin unet ilman että teen mitään. Unen puutosta väsymys näyttäisi ehkä kenties olevan, yöunet kun menivät pilalle silloin 3 kk iässä ja sitten päivällä ei saa unta tai nukkuu huonosti, ei uni voi kovin laadukasta varmaan olla, jos koko ajan herää siihen, että vaunut eivät liiku, syvässä unessa ei tällöin voi kyllä olla.
Mutta tällaista täällä. Töihin menoa ei voi vielä edes kuvitella, vaikka äippäloma alkaa olla lopuillaan.
aluksi voimia kovasti!
pisti silmään kirjoituksesi että aistiyliherkkyys sopisi teidän vauvaan, eikö neuvolasta sanottu siitä mitään?
kun täällä meidän seudulla on fysioterapeutti joka erikoistunut vauvajen aistihommiin ja mahdollista neuvolan kautta päästä sinne..sieltä voisi vaan mahd saada joitakin elämää helpottavia vinkkejä,niihin on mahollista vaikuttaa jo vauvana kait....missä seudulla asutte?
tuosta verimäärästä.. ei ole kovin suuri pieniltä ja kantapäästä otetaan noin
pieneltä vielä :)
Mutta oletko imettänyt vielä, oliko teillä maitoallergiaan mitään ratkaisua?
Tehtiinkö allergiatestejä?
Oletko kokeillut olla maidottomalla dieetillä??
Kannattaa ihmeessä kokeilla!! Kuulosta todella paljon esikoiseltani!!
jolla oli todella paha maitoallergia, oireili myöhemmin ( 7kk iästä) suolistolla ja
jouduimme olemaan todella pitkään sairaalahoidossa sen vuoksi!
kokeile vyöhyketerapiaa! eli hierot pari kertaa viikossa lapsesi jalkoja ..siellä on pisteet jokaiseen vartalonkohtaan.. auttaa myös uniongelmiin. lainaa kirjastosta vyöhyketerapiakirja jotta löydät tarkempia pisteitä.
jos et itse jaksa niin vie lapsesi ammattilaiselle.
KANNATTAA KOKEILLA!!
tuttavani hieroi lapseltaan korvatulehduksen pois ..lasta oltiin viemässä jo kitarisa-leikkaukseen. auttaa myös koliikkiin!!!
voimia!!