MIETI HETKI! Minkälainen anoppi sinusta tulee?
Kommentit (13)
semmoinen anoppi, etten puuttuisi lapseni perheen asioihin liikaa. Kumminkin haluaisin olla mahdollisimman paljon tekemisissä mahdollisen lapsenlapsen kanssa tekemisissä.
Toivottavasti kaikki menisi hyvin, eikä tarvistsisi esittää mitään muuta, puolin eikä toisin.
että minulla olisi myös oma elämä.
Minusta tuntuu, että jos on tyytyväinen omaan elämäänsä ja omassa elämässä on sisältöä niin, ettei sitä tarvitse lasten kautta hakea niin ei se anoppius ihmistä muuta.
Sitä toivon, että tyttäreni rakastuisivat tulevaan puolisoonsa kunnolla. Ja löytäisivät mukavat ja hyvät miehet!
Siis toivon, että tyttäreni löytäisivät TOSIRAKKAUDEN.
Ehkä sitten, jos en yhtään tykkäisi heidän valitsemistaan puolisoista, niin voisin olla vähän huonompi anoppi..
Vaikka toisaalta kysehän on paljon henkilökemioista. Toivoisin muistavani sen että poikani aikanaan ottaa (jos ottaa) puolison itselleen, ei minulle.
En minä halua olla mikään sekaantuja mutta lapsenlapsia (jos niitä tulee) haluaisin nähdä usein. Ja hyvät välit saisi olla miniään, ei liian etäiset.
Tulen noin yleensä ottaen hyvin toimeen ihmisten kanssa, mutta olen tosi hidas tutustumaan. Jos on kovin ekstrovertti miniä, voi kuvitella mua aika ylpeäksi ja penseäksi (aika yleinen luulo musta). Mutta yritän olla tietysti hyvä anoppi ja mummo, kunhan miniä käyttäytyy asiallisesti myös. Saattaisin pikkasen katsoa pitkään, jos miniä sais sellaisista asioista hepuleita kuin täällä on välillä nähty... :)
onneksi anoppiuteen on vielä niin paljon aikaa, että ehdin vähän kasvaa ihmisenä=)
Mutta jos miniä kestää mun huumorin, saa hyvän kaverin!
Välillä tuntuu et musta saa mukavan anopin. Oon lepposa ja tykkään tukea lastani. Toivon, että pojista kasvaa järkeviä jokka tykkää erilaisuudesta -ainakin hyväksyy sen.. Löytää oman paikan maailmasta, keksii työn johon on mukava mennä, puolison joka ei nalkuta.
Sitten taas pelkään hirveesti et oon ylisuojeleva kun pojat on mulle hurjan tärkeitä ja pelkään et ne tulee kiusatuks, alkaa kiusaajiks, ei pärjää, alkaa polttaan tupakkaa, alkoholisoituu, lihoo muodottomiks tai jää riisitikuiks, saa lapsena silmälasit ja siksi kiusataan.. Saa jättimäisiä finnejä perintönä isiltä!
Pelottaa että alan arvosteleen poikien kumppaneita tai vaikka ajattelen et homot on jees niin miten käy jos pojista tulee homoja, tuomitsenko?
Kaikkee sitä pääss liikkuu. Koitan antaa poikien kasvaa itsenäisiks, toisia kunnioittaviksi. Toivottavasti ei ala polttaan tupakkaa. Se olis ihan kamalaa!
Ja toivottavasti se kumppanikaan ei polta!!
Lapsenlapset hellisin ja niitä hoitaisin. Toivottavasti saa paljon lapsia ja jaksan vahtia. Koitan olla tuputtamatta omia mielipiteitäni -ainakaan liikaa..
Yritän kuitenkin välttää sitä, mutta pelkään että niin käy.