Avioero ja lainat
Ilman sen kummempaa moralisointia, tietääkö joku kuinka seuraavanlaisessa tilanteessa menetellään:
Parisuhteessa elävät A ja B ostavat yhteisen asunnon. Asuntolaina otetaan vain A:n nimiin, mutta asunnon omistus merkitään 50/50. Yhteisessä käytössä olevaa asuntoa maksetaan kuitenkin puoliksi, tästä tilitapahtumat todisteena (ja B:n osallistuminen maksuihin huomioitiin pankissakin lainan eriä suunniteltaessa, vaikka B:n nimeä ei velkapapereihin tullutkaan). Sittemmin A ja B menevät naimisiin, mutta muutaman vuoden kuluttua kohdalle osuukin avioero.
Asunto laitetaan myyntiin, mutta myyntihinta ei kata jäljellä olevaa velkaa. Ex-puolisot ovat keskenään sopineet, että tässä tilanteessa jäljelle jäävä velka maksetaan puoliksi, kun kerran asuntokin on ollut yhteinen ja sitä on yhdessä maksettu, mutta kuinka tämä käytännössä menee? Menisikö velka osituksessa joka tapauksessa puoliksi kun se on yhteistä asuntoa varten? Käsittääkseni ei, koska velka on vain A:n nimissä ja otettu ennen avioliiton solmimista.
Onko kellään kokemusta vastaavasta tilanteesta? Suostuuko pankki ns. jakamaan jäljellä olevan velan (eli molemmille omat, uudet lainat) vai kannattaako kysellä muista pankeista? B:llä ei ole tarvittavaa summaa tilillään, joten pankkilaina on ainoa vaihtoehto. Miten pankit suhtautuvat tämän kaltaiseen tilanteeseen?
(Ja tiedetään, laina olisi kannattanut ottaa alun perinkin puoliksi, mutta siinä tilanteessa se ei ollut mahdollista. Elämä on.)
Kommentit (9)
Mä kysyisin avioerojuristilta, tässä on kyseessä ostitus eli kaikki muukin omaisuus laitetaan puoliksi ja niistä sitten velat vähennetään. Ei pankit osaa tällaisissa auttaa.
Periaatteessa laina ei mene osituksessa puoliksi, koska negatiivista tasinkoa ei ole olemassa, eli halutessaan B voi jättää lainan kokonaan A:n huoleksi.
Sinällään velan eikä omaisuuden hankkimisajankohdalla ole merkitystä.
Mua ihmetyttää sama kuin kakkosta, asuntojen hinnat ei ole toistaiseksi tulleet niin paljon alas.
velka on sen kenen se on ja periaatteessa verottaja voi katsoa toiselle annetun summan lahjoitukseksi, josta menee lahjavero.
outo asetelma alunperinkin, kenenkään ei kannata ottaa velkaa yksin ja laittaa omaisuutta kuitenkin molempien nimiin.
Tää on varmaan joku keksitty case. Mutta jos omistus on puoliksi ja laina vaan toisen eikä lainaa jaettaisi puoliksi erossa niin sittenhän toinen olisi saanut oman puolikkaansa lahjana??
Meillä oli avoerossa toisin päin. Asunto ja laina puoliksi molempien nimissä. Sovittiin, että otan lainan kokonaan omiin nimiini ja asunnon myyntivoitto jaettiin puoliksi. Käytin vanhaa halpakorkoista lainaa sitten uuden asunnon rahoittamiseen.
Kesäopinnot tökkii?
Kirja käteen, kyllä se vastaus jostakin löytyy...
Onko B:llä jotain uuden lainansa vakuudeksi? Siitähän se varmaan riippuu, suostuuko pankki järjestelyyn vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Tää on varmaan joku keksitty case. Mutta jos omistus on puoliksi ja laina vaan toisen eikä lainaa jaettaisi puoliksi erossa niin sittenhän toinen olisi saanut oman puolikkaansa lahjana??
Meillä oli avoerossa toisin päin.
Asunto ja laina puoliksi molempien nimissä. Sovittiin, että otan lainan kokonaan omiin nimiini ja asunnon myyntivoitto jaettiin puoliksi. Käytin vanhaa halpakorkoista lainaa sitten uuden asunnon rahoittamiseen.
Hyvin hoidettu!
Sillä, onko laina otettu ennen avioliittoa vai sen aikana, ei ole mitään merkitystä. Muuten kysymykseen ei pysty vastaamaan ennen kuin ap kertoo, mitä muuta omaisuutta A:lla ja B:llä on. Osituksessa kun ei jaeta jokaista omaisuus- ja lainaerää puoliksi, vaan tarkastellaan kummankin puolison omaisuutta kokonaisuudessaan. Otan tässä kaksi esimerkkiä:
1. Oletetaan, että lainaa jäi asunnon myynnin jälkeen jäljelle 30000 eur eikä kummallakaan ole mitään muuta lainaa tai omaisuutta. Tällöin normaalisti laina jää yksin A:n vastuulle, koska laina on hänen nimissään. A:llä on kuitenkin mahdollista hakea oikeudelta osituksen kohtuullistamista, ja pitäisin varsin todennäköisenä esitettyjen seikkojen perusteella, että oikeus tällöin muuttaisi ositusta siten, että B:lle tulee lainasta puolet. Varmaa ei se kuitenkaan ole, ja vaatii tosiaan oikeudenkäynnin, jos B ei suostu siihen vapaaehtoisesti.
2. Oletetaan, että lainaa jäi 30000 eur, mutta lisäksi A:lla on muuta omaisuutta 50000 eur ja myös B:llä on muuta omaisuutta 50000 eur. A:n omaisuuden säästö on nyt 20000 eur ja B:n säästö 50000 eur. Laina jää yksin A:n vastuulle, mutta B:n pitää maksaa A:lle tasinkoa 15000 euroa eli käytännössä lainan takia B:lle jää vähemmän omaisuutta kuin hänelle muuten jäisi.
Miten on mahdollista että sitä lainaa on maksettu useita vuodia mutta myyntihinta ei silti kata lainaa?