toinen lapsi?

Kirjoitan puhelimella, tuli vähän huono teksti. Siis jaksaisimmeko kahden lapsen kanssa? Ja sitten vielä se että joutuisimme vaihtamaan asunnon että molemmat saisivat omat huoneet. :)

Ei ne lapset tarvitse omaa huonetta vielä vuosiin. Jos on pieni ikäero, niin yhteinen lastenhuone riittää vanhimman eskari-/kouluikään asti, jos nyt ylipäätään pystyy järjestämään kaikille perheen lapsille omat huoneet.

Ei se toinen lapsi välttämättä sormia näpäyttämällä tule.

Meillä on neljä lasta ja ainut poika saanut oman huoneen. Nuorin siirretään tyttöjen huoneeseen jossain vaiheessa. Jotkut sisarukset nukkuvat mieluummin yhdessä kuin erikseen. En ajatellut mitään muuta kuin, että en halua vain yhden lapsen perhettä, pitää olla sisaruksia. Ikäeroa ekalla ja tokalla vajaa 2 vuotta ja kyllä oli raskasta joskus, kun olivat pienempiä. Myöhemmin ei sitten ollutkaan niin raskasta ja tehtiin lisää lapsia. On se kiva nähdä, kun sisarukset juoksee yhdessä leikkipuistossa ym yhteiset jutut, vaikka niitä riitojakin joutuu kestämään.

Mulla on ollut paljon helpompaa kahden kuin yhden lapsen kanssa. Esikoinen oli haastava jo synnäriltä lähtien, todella temperamenttinen tapaus. Esikoinen oli vajaa 2v. kun kuopus syntyi. Kuopus oli niin helppo ja elämäänsä tyytyväinen vauva, ihan toista maata kuin esikoinen. Kuopuksen vauva-arki oli niin paljon helpompaa vaikka oli esikoinenkin huolehdittavana. Esikoinen rauhottui selvästi uudesta tulokkaasta, tykkäsi auttaa kaikessa eikä mitään mustiskohtauksia koskaan esiintynyt. Nyt ovat 1v. ja 3v. ja ovat kuin paita ja peppu vaikka ovat tyttö ja poika, koko ajan leikkivät yhdessä ja äiti saa juoda kahvinsa rauhassa katsellen pikkusten temmellystä :) Ihme kyllä nuo eivät koskaan kinastele (ainakaan vielä), joten sen takia meillä on niin helppoa, mutta jos kuvioissa olisi mustasukkaisuutta ja kiusaamista niin sitten olisi varmaan toinen ääni kellossa. Omasta puolesta en voi kuin suositella toista lasta pienellä ikäerolla :)

Miksi ihmeessä tarvitsevat omat huoneet?itsekin olin sisaren kanssa samassa huoneessa 12v asti.. Meillä oli esikoinen lähemmäs kolme vuotta, kun alkoi halun kipinä toisesta lapsesta, eli ei sitä toista tarvitse "heti tehdä", vain koska kuuluu tehdä sisar..

Meillä on kaksi lasta kolmen vuoden ikäerolla. Itsellä oli vaikea raskaus ja vauva-aika. Nuorin nyt vajaa 1,5v ja raskasta on ollut. Nukkuu edelleen todella huonosti ja maitoallergiaa ym muuta ollut. Ollut alusta asti vaativa lapsi, huutanut paljon päivällä ja yöllä. Ei molemmat vanhemmat koko ajan rättiväsyneitä. Meillä ei tosin tukiverkkoa juuri ole. Jos olisin tiennyt miten vaativaa ollut, en olisi ehkä toista hankkinut. Oman kokemuksen mukaan kahdessa on kolminkertainen työ kahteen verrattuna, koska molemmilla omat tarpeet ja kahden kanssa joutuu erillälailla koville ja haastaviin tilanteisiin. Päivällä ei voi levätä kun isompi ei nuku ja vaatii seuraa. Kannattaa harkita tarkkaan. Mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Ja on eri asia jos saa vaativan lapsen helpon sijaan. Ja toinen muuttaa ensimmäisen lapsen elämän hyvässä ja pahassa.

Odota siihen asti että aidosti haluat toisen lapsen, huoli jaksamisesta ei välttämättä ole täysin puusta temmattu. Kaksi ei menen siinä kuin yksi ja kahdessa ON tuplatyö vs yksi. Meidän elämää pidetään naurettavan helppona kun meillä on yksi 4.5v lapsi, muilla on se perus 2-3v ikäerolla kaksi lasta ja se on kyllä tosi eri kuin yksi. Odota, että alatte kaipaamaan toista!