Lue keskustelun säännöt.
täh? 1700 ug a-vitamiinia.
05.05.2009 |
olen kalorilaskurin käyttäjä sen mukaan olen syönyt tänään A-vitamiinia 282% päivittäisestä määrästä.. :O olen siis rv 27 raskaana.
vaikka en ole syönyt mitään maksaa tai muuta :S
apua... :(
Kommentit (14)
tavallista ruokaa. Raskaus ei ole syy heittäytyä hysteeriseksi ja stressaaminen kaikesta joutavasta on vaan pahaksi vauvalle!
käytän laskuria ettei paino nouse liikaa, ekassa raskaudessa tuli 32kg.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että me osattaisiin sanoa asiasta jotain.
2dl puuroa, 2 omega3 kapselia (ei lisätty a-vitamiinia), 2 raskausmultitabs, 200g raejuustoa, 2dl tripmehu, 200g karjalanpaistia, 250g porkkanaa, 2 hapankorppua ja kahvia
-ap
Tätähän täällä on yritetty tolkuttaa, että suomalaisten ruokavaliosta tulee yleensä ja keskimäärin täysin riittävästi ja yleensä jopa liikaa A-vitamiinia ilman mitään vitamiinilisiä.
Siitä huolimatta puolet av-palstailijoistakin syöttää esim. lapsilleen A-vitamiinipitoista lisäravintoa (monivitamiineja, kalanmaksaöljyä) ja altistaa näin lapsensa monille eri sairauksille.
A-vitamiinin kohdalla yliannostus on HUOMATTAVASTI suurempi ongelma kuin mahdollinen pieni vaje.
"Mahdollisten sikiövaurioiden johdosta A-vitamiinin saanti ei siis saisi ylittää 3000 µg/vrk, sillä jo yksikin suuri kerta-annos saattaa vaikuttaa haitallisesti sikiönkehitykseen."
http://www.terve.com/hyvinvointi/ruokavalio/raskausajanravitsemus
ja toi sun porkkanat sen aiheutti :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei voi saada A-vitamiinin yliannostusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tsekkasin näiden ravintoarvot a-vitamiinin osalta ja tulos on seuraava (puurossa pitää nyt tehdä vähän oletuksia:
- 2dl puuroa (kaura?, tehty maitoon) 1ug A-vitamiinia
- 2 omega3 kapselia (ei lisätty a-vitamiinia), 0ug A-vitamiinia
- 2 raskausmultitabs 0ug A-vitamiinia
- 200g raejuustoa 42ug A-vitamiinia
- 2dl tripmehu 0ug A-vitamiinia
- 200g karjalanpaistia (nautaa, sikaa...ei sisäelimiä...) 9ug A-vitamiinia
- 250g porkkanaa 1936ug A-vitamiinia
- 2 hapankorppua 0.25ug A-vitamiinia
- kahvia 0ug A-vitamiinia
Nämä laskennat siis fineli.fi:stä otettu eli aika takuuvarmasti oikein. Tuosta tulee alta 2000ug A-vitamiinia. Mistä ihmeestä vedit enemmän? Jos omega kapseleissakin olisi lisättyä a-vitamiinia niistäkin tulisi vain 800ug lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tsekkasin näiden ravintoarvot a-vitamiinin osalta ja tulos on seuraava (puurossa pitää nyt tehdä vähän oletuksia:
- 2dl puuroa (kaura?, tehty maitoon) 1ug A-vitamiinia
- 2 omega3 kapselia (ei lisätty a-vitamiinia), 0ug A-vitamiinia
- 2 raskausmultitabs 0ug A-vitamiinia
- 200g raejuustoa 42ug A-vitamiinia
- 2dl tripmehu 0ug A-vitamiinia
- 200g karjalanpaistia (nautaa, sikaa...ei sisäelimiä...) 9ug A-vitamiinia
- 250g porkkanaa 1936ug A-vitamiinia
- 2 hapankorppua 0.25ug A-vitamiinia
- kahvia 0ug A-vitamiinia
Nämä laskennat siis fineli.fi:stä otettu eli aika takuuvarmasti oikein. Tuosta tulee alta 2000ug A-vitamiinia. Mistä ihmeestä vedit enemmän? Jos omega kapseleissakin olisi lisättyä a-vitamiinia niistäkin tulisi vain 800ug lisää.
päivittäin suositus on 800ug, toi 2000ug on jo aika paljon!
Betakaroteenia kutsutaan myös nimellä pro-vitamiini A, koska kehossa se muuntautuu A-vitamiiniksi. A-vitamiini on voimakas antioksidantti, mutta sen betakaroteenimuodossa kaikkein tehokkain. Betakaroteeni aktivoi ihon pigmentoitumisen ja antaa tummemman, tasaisemman ja kestävämmän rusketuksen. A-vitamiinilla on suuri merkitys monelle kehon toiminnolle. Se on hyväksi pimeänäölle, iholle ja hiuksille sekä kasvulle. Sitä löytyy ainoastaan eläinperäisistä tuotteista, mutta porkkanoissa ja muissa keltaisissa ja vihreissä kasveissa ja hedelmissä sitä löytyy betakaroteenin muodossa. Ylimääräinen betakaroteeni hajoaa munuaisissa eikä varastoidu kehoon, joka on sen ero rasvapitoiseen A-vitamiiniin. Liian korkean betakaroteenin annostuksen yhteydessä voi ihostasi tulla hieman kellertävä.
Lähde: http://www.shopping4net.fi/Luontaistuotteet/Vitamiinit/Antioksidantit/B…
( asiaa ei löytynyt yhtä perinpohjaisesti selitettynä luotettavammalta siteltä, mutta sama asia löytyi; porkkanassa on betakaroteenia, ei a-vitaminiia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://www.tohtori.fi/?page=6746948&id=5355733
A-vitamiini (retinoli) ja beetakaroteeni
Yleistä
A-vitamiini ja sen esiaste karoteeni ovat rasvaliukoisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat mm. ihon ja limakalvojen hyvinvointiin sekä näkökykyyn. Kasvikunnassa A-vitamiinia esiintyy karoteenina, joka on luonnon antioksidantti. Mitä voimakkaamman oranssi tai tummanvihreä väri kasviksessa on, sitä enemmän se sisältää karoteenia. Terveydelle on hyväksi syödä päivittäin kasviksia, esim. porkkanaa. Eläinkunnassa karoteenin parhaita lähteitä ovat maksa, voi ja muut maitorasvat sekä munankeltuainen. A-vitamiinin puutos aiheuttaa hämäräsokeutta, ihon kuivumista sekä limakalvo- ja sarveiskalvomuutoksia.
A-vitamiinin mittayksikkö on mikrogramma (mikrog).
Tarve
A-vitamiinin vähimmäistarve on
naisilla: 800 mikrog/vrk ja imetyksen aikana 1200 mikrog/vrk
miehillä: 900 mikrog/vrk
Tarve kasvaa raskauden ja imetyksen sekä joidenkin sairauksien aikana, toipilaana ja lisäksi kovassa fyysisessä rasituksessa tai nuorilla voimakkaan kasvuvaiheen aikana. Lisäksi A-vitamiinin tarvetta lisäävät yksipuolinen ravinto tai dieetti sekä laihdutuskuurit.
Suomalaisten keskimääräinen A-vitamiinin saanti ravinnosta on naisilla 1000 mikrog/vrk ja miehillä 1400 mikrog/vrk, mitkä kumpikin ylittävät suositukset paitsi naisilla imetysaikana. Pääasialliset lähteet suomalaisilla ovat ravintorasvat (32 % kokonaissaannista) ja kasvikset (23 %).
Ylimääräinen A-vitamiini varastoituu maksaan ja pitkäaikainen A-vitamiinin yliannostus johtaa A-vitamiinimyrkytykseen. Rajana on 15 mg/vrk aikuisilla ja 6 mg/vrk lapsilla. Myrkytysoireita ovat päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja maksan vaurioituminen. !!! Sen sijaan beetakaroteenin runsaskaan nauttiminen ei johda elimistössä myrkytykseen. !!!! Kertyessään rasvakudokseen se saattaa ainoastaan aiheuttaa ihon kellertymistä.
Koska A-vitamiini on elimistöön varastoituva vitamiini, liiallinen saanti voi olla haitallista.
Puutos
A-vitamiinin puutosoireita ovat mm. ihon ja silmän sarveiskalvon kuivuminen, ärtyminen ja haavaumat sekä hämäräsokeus.
Suomessa ei yleensä tavata A-vitamiinin puutetta, mutta kehitysmaissa sen puute on yleisimpiä ravintoainepuutoksia. Oireina ovat mm. kasvuhäiriöt, epiteelikudosten sarveistuminen, hermostolliset oireet, luuston kehityshäiriöt ja näön heikkeneminen. A-vitamiinin puutteessa mm. limaa tuottavat solut korvautuvat sarveiskerroksella eri puolilla elimistöä. Erityisesti silmän verkkokalvo, keuhkot, iho ja suolen limakalvo sarveistuvat.
Karoteenin muuttumista A-vitamiiniksi voi häiritä jodin puute.
Saanti
A-vitamiini saadaan ruuasta joko valmiina retinolina tai sen esiasteina (karotenoideina). Ravinnon pääasiallinen karotenoidi on beetakaroteeni.
A-vitamiinin lähteitä ovat mm.
hedelmät,
porkkana,
vihreät ja keltaiset kasvikset,
maitovalmisteet, voi, juusto,
maksa,
munankeltuainen.
Osa ravinnon beetakaroteenista muuttuu ohutsuolessa retinoliksi muuntumissuhteen ollessa 6:1. Pieniä määriä beetakaroteenia imeytyy myös sellaisenaan.
!! Betakaroteenin muuttuminen retinoliksi on tarkkaan säädeltyä eivätkä suuretkaan määrät beetakaroteenia johda elimistössä A-vitamiinimyrkytykseen.
!! Retinolin imeytymisteho on 70-90 % ja beetakaroteenin 20-50 %.
A-vitamiinivaikutus on retinolilla ja sen sukuisilla yhdisteillä sekä eräillä karotenoideilla, jotka elimistössä muuttuvat retinoliyhdisteiksi. Elintarvikkeen sisältämien retinolien ja karotenoidien yhteenlaskettu A-vitamiinivaikutus ilmoitetaan retinoliekvivalentteina (RE). Parhaita lähteitä ovat maksa ja maitotuotteet sekä kasviksista erityisesti porkkana, parsakaali ja pinaatti.
A-vitamiinia taas on runsaimmin maksassa, ja runsaasti karotenoideja on vihreissä kasviksissa, porkkanassa ja keltaisissa ja oransseissa vihanneksissa ja hedelmissä.
Karoteeni varastoituu elimistöön ja muuttuu A-vitamiiniksi tarpeen mukaan. Tiettävästi suuristakaan karoteenimääristä ei ole haittaa, mutta ylenmääräistä porkkanan tai maksaruokien syömistä ei kuitenkaan suositella. Myös vitamiinivalmisteista saatava A-vitamiini varastoituu elimistöön ja liikasaannin vaara on mahdollinen, mikäli valmisteita syödään yli suositusten.
Laboratoriotutkimuksissa A-vitamiinin määrä selvitetään veren seerumista (S -A-Vit). Viiteväli on naisilla 0.95 - 2.80 mikromol/l ja miehillä 1.20 - 3.50 mikromol/l.
tavallista ruokaa. Raskaus ei ole syy heittäytyä hysteeriseksi ja stressaaminen kaikesta joutavasta on vaan pahaksi vauvalle!