Mitä tapahtuu, jos nukuttaa iltaisin lapsensa 3-vuotiaaksi asti syliin tv:n ääressä?
Kommentit (21)
minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Oman kokemuksen mukaan jotkut vanhemmat toimivat ap:n kuvaamalla tavalla tai eivät esim. kiellä lapsiaan tms., koska pelkäävät lapsen omaa tahtoa ja raivoa tai haluavat välttää itse epämukavuuksia. Helpompaahan se olisi itse kullekin nukuttaa lapsi syliin, ja samalla katsoa vaikka telkkaa.
No jossakin kohtaa se lapsi on kuitenkin pakko opettaa nukahtamaan omaan sänkyyn, tai ne rajat on muutoin pakko asettaa. Ja mitä pidemmäksi tätä lykkää, sitä vaikeampaa JA vanhemmille haastavampaa ja epämukavampaa se tulee olemaan...
että syliin nukahtamisella lapselle ei ainakaan mitään pahaa tapahdu.
Eiköhän se lapsi siitä aikanaan opi omaan sänkyynsäkin nukahtamaan.
t. äiti X 7
ei opi ikinä omaan sänkyyn nukahtamaan...
ja muutenkin lapsen on parasta nukahtaa samaan paikkaan josta sit herää.. tulee luottavainen olo nukahtamiseen..
siinä välissä se nukkuu ja herättyään leikkiii kunnes tulee taas uniaika.
Muuten saattaa tapahtuamitä vaan. Meidän keskimmäisellä oli 2-3-vuotiaana vaihe, jossa nukutin häntä syliin. Se alökoi äidin parin viikon työmatkasta, jonka jälkeen syliinnukahtamista kaipasivat sekä äiti että lapsi. Vaihe kesti vajaan vuoden ja loppui sitten itsestään. Ei siitä mitään sen kummempaa seurannut, hienosti nukkuvat nyyään kaikki omiin sänkyihinsä iltasadun jälkeen.
n. 20 maissa itsekin nukkumaan vajaan vuoden verran? VAI piditkö lasta niin pitkään hereillä, että sinuakin alkoi nukuttamaan.
Minusta on outoa jos 2-3-vuotias ja aikuinen (oletan näin) menevät samaan aikaan nukkumaan....
Aikansa tosiaan nukkui syliin vain, ja ihanaahan se oli. Sitten, oisko ollut just 3-vuotiaana, alkoi kömpimään iltasylittelyn jälkeen omaan sänkyynsä.
Kyllä lapsi joskus oppii nukahtamaan muuallekin kuin syliin, en ainakaan tiedä ketään yläasteikäistä joka äidin syliin nukahtaisi.
siinä välissä se nukkuu ja herättyään leikkiii kunnes tulee taas uniaika.
Muuten saattaa tapahtuamitä vaan. Meidän keskimmäisellä oli 2-3-vuotiaana vaihe, jossa nukutin häntä syliin. Se alökoi äidin parin viikon työmatkasta, jonka jälkeen syliinnukahtamista kaipasivat sekä äiti että lapsi. Vaihe kesti vajaan vuoden ja loppui sitten itsestään. Ei siitä mitään sen kummempaa seurannut, hienosti nukkuvat nyyään kaikki omiin sänkyihinsä iltasadun jälkeen.
n. 20 maissa itsekin nukkumaan vajaan vuoden verran? VAI piditkö lasta niin pitkään hereillä, että sinuakin alkoi nukuttamaan.
Minusta on outoa jos 2-3-vuotias ja aikuinen (oletan näin) menevät samaan aikaan nukkumaan....
Meillä näin toimittiin vuoden ajan kun olin töissä. Menin nukkumaan klo 8-9 ja heräsin klo 5 töihin, että pääsen ajoissa hakemaan lasta hoidosta kotiin.. Mies sitten heräili myöhemmin lapse kanssa ja vei hoitoon.
Ja vastauksena ap kysymykseen. Lapsi varmaan tuntee olonsa rakastetuksi ja turvalliseksi. Sattuiko kukaan lukemaan joku aika sitten täällä ollutta keskustelua 70-luvulla syntyneiden ruumiillisesta kurittamisesta. Siinä useampikin totesi, että ei siitä traumoja jäänyt, mutta siitä kylläkin, kun pakotettiin yksin omassa huoneessa nukkumaan...
Itse olen nukkunut omassa sähgyssä äidin sängyn vieressä kunnes oli 9-v. Kukaan ei painostanut omaan huoneeseen nukkumaan, vaikka sellainen oli. Ihan itse ilmoitin silloin, että nyt tahdon kokeilla omassa huoneessa nukkumista ja muistan vielä miten alussa pelotti, vaikka huone vanhempien huoneen vieressä. Veljeni siirtyivät omasta halustaan omaan yhteiseen huoneeseen nukkumaan kun olivat 8- ja 6-vuotiaita ja meitä huomattavasti nuorempi siskoni ollessaan 10-11-vuotias. Ja ihan täyspäisiä aikuisia meistä kaikista on tullut :).
ja sitä, että ihanaa on kun lapsi nukahtaa syliin ja omaa sänkyä yms yms.
Mutta KUKAAN ei tullut maininneeksi sitä, että mitähän kaikkea se lapsi sieltä televisiosta kolmen ikävuoden aikana ehtii nähdä. Olettaen, että lapsi nukutetaan 20-22 välillä, jolloin tulee esim. rikossarjoja. Ja vaikka vanhempi katsoisi lasta sylitellessään mitä tahansa, niin tv:n välke hämärässä huoneessa ei varmasti em. kolmen vuoden aikana ainakaan rauhoita lasta...
Miettikääpäs asiaa vähän tältäkin kantilta.
mutta se voi tosiaan olla aikalaista taistelua. Vielä kuitenkin ehditte muuttaa tapoja!
Vanhempien ja lapsenkin kannalta olisi parasta, että lapsi osaisi nukahtaa turvallisin ja hyvin mielin itsekin, ilman sylissäpitelyä. Tv:n hälinäkin voi jossain vaiheessa alkaa rassata/liikkuva kuva kiinnostaa, vaikka siihen asti lapsi olisikin nukahtanut tv:stä piittaamatta.
Ei tunnu ollenkaan mielestäni pahalta että lapsi saa nukahtaa syliin, jos vaan vanhemmat kokevat järjestelyn mielekkääksi. On ihan luonnotonta, että noin pienen lapsen pitäisi ypöyksin nukahtaa ja nukkua omassa huoneessaan. Itselläni oli pienestä asti oma huone, mutta n.12-vuotiaaksi asti nukuin enimmäkseen vanhempien huoneessa. Nyt omat kaksi lasta jakavat huoneen jonne yleensä nukkuvat. Nykyisin melkein joka yö molemmat kömpivät jossain vaiheessa viereen..
ei opi ikinä omaan sänkyyn nukahtamaan...
ja muutenkin lapsen on parasta nukahtaa samaan paikkaan josta sit herää.. tulee luottavainen olo nukahtamiseen..
Meillä ollut 3koliikkivauvaa, joten vauva-aika mennyt sylitellessä vauvaa, koska jo pienenä vauvoja kannettiin ja kannettiin aamusta seuraavaan aamun koko koliikin ajan. Myös koliikin jälkeen lapset olivat pitkään läheisriippuvaisia, eli olivat mielellään sylissä. Varsinkin nukkumaan mennessä. He ovat nyt iältään 9v, 6v ja 4v.Ja vauhtia riittää liiaksikin asti ja omaan sänkyyn nukahtavat ongelmitta!
Jos se on teille ap hyvä systeemi, niin miksi lapsi ei saisi nukahtaa syliisi? Ihan varmasti hän sitten myöhemmin nukahtaa omaankin sänkyyn!
en mennyt. nukutin lasta sylissä kun istuin olohuoneen sohvalla ja juttelin mieheni kanssa.
Eikä ollut minkäänlaisia vaikeuksia muuten sitten kun lapsi siirtyi omaan huoneeseensa nukkumaan.
Mutta sä nyt vaan et halua nähdä, että muilakin kuin teidän tavoilla voi pääästä ihan hyvään tulokseen.
Terveisin kakkonen.
jos se sopii äidille. Siinä kun uutisia hiljalleen katsoo ja heijaa lastaan, niin on kyllä tuttua silloin tällöin.
Ei hyvällä luulisi saavan mitään pahaa aikaan.
Olen käynyt vieressä nukuttamassa kolmea lasta, ei olisi kuin keskimmäinen alkanut itsekseen nukkumaan pienenä. N. 6-vuotiaina ovat alkaneet viihtyä omissa sängyissään ilman minun lähellä oloa, huoneen ovi raollaan...
Miksi pitäisi saada iso jupakka iltaisin siitä, kuinka aletaan nukkumaan, jos joustamalla ja vähän "luomummalla" tavalla saa iltaansa rauhan ja lapsen nukahtamaan? Jos itsellekin se sopii. Minä ainakin toimin niin kauan lapselle mukavasti, kun se tuo rauhallista yhdessä oloa eikä tarvitse olla huutelemassa sitä -Pysy sängyssä nyt ja ole hiljaa. Lapsiahan varten tässä olen, jos ei tuon kummemmasta ole kyse. Tottakai maalaisjärjellä suhtaudutaan asioihin niin, että joissakin asioissa jos on tarvetta kieltää, niin kielletään, mutta äidin syli on aika vähän pyydetty, jos kerran siinä nukahtaa...
Ja jossain vaiheessa sitten muulla tavalla.
Meillä on viidestä lapsesta pari nuorinta nukuteltu syliin tv:n ääressä niin kauan kuin se oli mahdollista ;-) - eli tuohon olisikos ollut reilun vuoden ikään. Oli minulla itselleni kaikista kätevintä. Jossain vaiheessa lakkasivat nukahtamasta syliin olkkarissa kun eivät saaneet unta, joten sitten nukutettiin sänkyyn.
Tarkemmin muuten muistellen: toinen lapsemme nukahti 3-4-vuotiaana tv:n ääressä. Ei kylläkään syliin, vaan leveällä sohvalla selkäni taakse. Kyseinen herra on nyt 17-vuotias ja voin todeta, etten vuosikausiin ole häntä nukutellut ;-)... Tuo "äidin viereen" kausi oli just tuossa 3-4-vuotiaana, 5-vuotiaana oli jo ihan omassa sängyssään.
Lapset kasvavat koko ajan. Murkkuikäisiä ei ole tarvinnut liiemmin tässä nukutella aika päiviin ;-), eikä kyllä ala-asteikäisiäkään enää.
t. viiden lapsen äiti, jolla on enää yksi nukutusikäinen :)
Meillä ei katsota rikos- tai muitakaan "ei lapsille tarkoitettuja" sarjoja pienten lasten nähden. Alle yksivuotiaan, joo, mutta enemmän ymmärtävän kanssa ei. Eli esim. tällä hetkellä ei edes vielä 9-vuotiaaan ja 12-vuotiaan läsnäollessa.
Televisiosta tulee vaikka mitä muutakin kuin murhasarjoja, varsinkin ennen klo kymmentä.
Miksi pitäisi saada iso jupakka iltaisin siitä, kuinka aletaan nukkumaan, jos joustamalla ja vähän "luomummalla" tavalla saa iltaansa rauhan ja lapsen nukahtamaan? Jos itsellekin se sopii. Minä ainakin toimin niin kauan lapselle mukavasti, kun se tuo rauhallista yhdessä oloa eikä tarvitse olla huutelemassa sitä -Pysy sängyssä nyt ja ole hiljaa. Lapsiahan varten tässä olen, jos ei tuon kummemmasta ole kyse. Tottakai maalaisjärjellä suhtaudutaan asioihin niin, että joissakin asioissa jos on tarvetta kieltää, niin kielletään, mutta äidin syli on aika vähän pyydetty, jos kerran siinä nukahtaa...
Ovat pieniä niin hurjan kauhean vähän aikaa :-). Nyt mun elämässäni alkaa olla nukutusajat ohi - välissä on toki ollut vuosia kun ei ole ketään nukuteltu, kun on lapset aika isoilla ikäeroilla. Minä tykkään nukutella pieniä :). Omissa muistikuvissani lapsuudesta, vähän isompanakin, on niin äitiäni, isääni kuin isoäitejäni laulamassa, pitämässä kädestä jne nukuttajina. Mummo nukutti kylässä ollessa vielä ala-asteikäisenäkin, eka-tokaluokkalaisena. Isä (nyt jo edesmennyt) istui tarvittaessa vieressä ja piti kädestä, jos pelotti - satunnaisesti kun vilkkaalla mielikuvituksella varustettua tytärtään aina välillä pelotti jonkun kirjan jälkeen. Viimeisin mielikuva taitaa olla jostain tuolta 11-12 vuoden iästä :).
Sanomattakin lienee selvää, että haluan omilla lapsilleni antaa niitä samoja "äiti istuu vieressä ja paijaa" mielikuvia nukkumaan menolle. Hyviä ihmisiä oman lapsuuden perheeni lapsista, minusta ja sisaruksistani, kasvoi. Samoin noista omista isoista lapsistani - yksi on jo täysi-ikäinen, ollut pari vuotta, joten rohkenen kokemuksella väittää, ettei kasvatuksensa ole kovin pahasti metsään mennyt.
t. 17, se viiden lapsen äiti
Kyllä se oppii ihan yhtä lailla sinne sänkyynsä nukahtamaan 3-vuotiaana kuin oppisi vauvanakin. Itse asiassa saattaa jopa oppia helpommin.
vielä 10-vuotiaanakin. Eipä jäänyt traumoja, ja hyvin tulee uni nykyään yksinkin.
Tv ei ole hyväksi noin pienelle lapselle, varsinkaan ennen nukkumaan menoa. Vaikka olisi äänet pois, tuo välkkyminen on huono juttu.
ja sitä, että ihanaa on kun lapsi nukahtaa syliin ja omaa sänkyä yms yms.
Mutta KUKAAN ei tullut maininneeksi sitä, että mitähän kaikkea se lapsi sieltä televisiosta kolmen ikävuoden aikana ehtii nähdä. Olettaen, että lapsi nukutetaan 20-22 välillä, jolloin tulee esim. rikossarjoja. Ja vaikka vanhempi katsoisi lasta sylitellessään mitä tahansa, niin tv:n välke hämärässä huoneessa ei varmasti em. kolmen vuoden aikana ainakaan rauhoita lasta...
Miettikääpäs asiaa vähän tältäkin kantilta.
siinä välissä se nukkuu ja herättyään leikkiii kunnes tulee taas uniaika.
Muuten saattaa tapahtuamitä vaan. Meidän keskimmäisellä oli 2-3-vuotiaana vaihe, jossa nukutin häntä syliin. Se alökoi äidin parin viikon työmatkasta, jonka jälkeen syliinnukahtamista kaipasivat sekä äiti että lapsi. Vaihe kesti vajaan vuoden ja loppui sitten itsestään. Ei siitä mitään sen kummempaa seurannut, hienosti nukkuvat nyyään kaikki omiin sänkyihinsä iltasadun jälkeen.