Miten ja minkä ikäisille lapsille olette kertoneet, miten toimia tulipalon suhteen jne.?
Meidän esikoinen menee syksyllä eskariin ja tänään kun luettiin yhtä paloauto-kirjaa, yritin jutella hänen kanssaan, miten pitäisi toimia, jos joskus sattuisi syttymään tulipalo. Poika meni ihan sekaisin, kun pelästyi mun puheita ja itki hädissään. Kerroin, että tulipalo on todella epätodennäköinen, etten tunne ketään, jolla olisi ollut tulipalo jne. mutta että poika alkaa olla sen ikäinen, että hänen tulisi tietää ne muutamat perusjutut (ettei missään tapauksessa saa mennä silloin piiloon jne.). Muistutin myös poikaa, että hän ei ole vielä ollenkaan yksin kotona, joten ei tarvitse sitä pelätä, koska äiti tai isi (tai joku muu aikuinen) on AINA kotona hänen kanssaan ja hoitaa tilanteen. Mutta että varmuuden vuoksi pojan olisi hyvä tietää noi perusjutut.
En tiedä, mokasinko nyt, kun aloin noita juttuja puhumaan, mutta kun tiedän, että poika on niin fiksu, että ymmärtää, mitä kerron ja vaikkei hänen tarvitsekaan vielä olla yksin kotona (koska ei halua), niin ajattelin, että olisi hyvä, että silti tietäisi, miten toimia. Meillä on kotona palovaroittimet, sammutuspeite ja vaahto(?)sammutin, joten välineistön pitäisi olla kunnossa. Makkarit ovat vierekkäin, joten jos jotain tapahtuisi, luotan kyllä siihen, että miehen kanssa hoidetaan homma, eikä lapsi joudu ottamaan mitään vastuuta. Poika myös tietää, ettei lapset saa koskea tulitikkuihin tai sytkäreihin (eikä niitä olekaan lasten ulottuvilla) ja että lieden päälle ei koskaan laiteta mitään muuta kuin kattiloita ja ettei lieden nappeihin kosketa.
Onko teillä muilla juteltu näistä asioista alle kouluikäisten lasten kanssa ja millä tavalla? Itse en uskalla nyt kyllä pitkään aikaan jutella näistä asioista uudestaan, etten säikäytä poikaa enää. Mutta koskakohan on valmis kuuntelemaan ja juttelemaan? Ennen kouluikää joka tapauksessa, koska ekaluokkalaisena joutuu kyllä varmaan joskus olemaan yksin kotona.
Kommentit (5)
.. tosin silloin just ei käsitelty tulipaloa vaan luettiin Miina ja Manu-kirjaa jossa varoteltiin tuntemattomista.. ettei saa avata ovea, mennä auton kyytiin, puhua jne. Silloin toinen tytöistämme meni ihan sekaisin, itki vain sylissä.. Toinen oli juoksemassa kaikkia mahdollisia ihmisiä, tuntemattomia ja tuttuja pakoon...kai se perusturvallisuus jotenkin järkkyi ensimmäistä kertaa näin.. toisella kertaa juttelimme tulipalosta. Pidin oikein sulkeiset kun meillä on hälyttimet, ovet takalukossa yöllä jne... Opetin tytöille (5v kaksoset) tyttö-kerrallaan miten aukasta ovi takalukosta ja vaikka hälyttimet alkaa huutamaan, ei pidä pelästyä vaan pitää juosta vain ulos (heidän logiikallaan, saattaisivat vetäytyä takaisin sisään että hälytin sammuu). Samalla kertaa opeteltiin soittamaan iskän ja äitin puhelimilla (aukasemaan näppäinlukot, painamaan pikavalintoja jne). Silloin tytöt ihmetteli myös että eikö äiti ja isi avaa meille ovia/soita puhelimella.. oli vaikea kiemurrella että no jos jostain syystä äiti ja isi ei pääse avaamaan/soittamaan... kauhea paikka mutta hyödyllisiä treenejä. Uskon että esikoisenne toipuu ja pian voitte puhua asiasta uudelleen. Tsemppiä!!
Eli TV2:n Pikku Kakkosen nettisivuilla on todella hyviä paloturvallisuusohjeita leikki-ikäisille nettivideoina. Meidän 4-vuotias on innostunut niitä katselemaan ja neuvoo nyt muitakin perheenjäseniä. Eräänä päivänä huómautti minua, että laittaisitko äiti nuo tulitikut hieman korkeammalle, koska voin saada ne käsiini tuolin avulla (siis nettivideolla neuvottiin aikuisia laittamaan tulitikut lasten ulottumattomiin). Todella kivasti mielestäni vakava asia on lasten ulottuville tuotu.
Tuskin nyt liian aikaisin olit liikkeellä asian kanssa. Jos reaktio oli tuo, niin itse asiassa ehkä kannattaisi ottaa juttu uudelleen esille, mutta vaikka toisella tapaa. Meillä on asioista puhuttu vissiin ekan kerran pojan ollessa kaksi vuotias. Se on aina tykännyt hirveästi palomieskirjoista ja niitä sille on myös luettu. Nalle Nallukka palomiehenä oli tuolloin huippujuttu ja joku Otsolan palokunta. Noissa käsiteltiin asiaa lapsille sopivalla tavalla, vähän opastettiinkin. Poika sitten itse kyseli lisää, tosin vähän vanhempana että onko meillä mitäkin varusteita. Silloin esiteltiin kaapista löytyvä sammutuspeite ja selitettiin, ettääiti ja isi hoitaa nämä asiat ja että äiti ja isi tietää mitä tehdä. Poika ei kyllä ollut kuin kolme tuolloin, että tavat ja sanat on olleet aika erilaiset kuin eskarilaisen kanssa. Mutta kyllä meillä nyt 5v siis tietää mitä tehdä jos tulee tulipalo. Ne on selvietty siinä Nalle Nallukassa, mutta taitaa olla teidän pojalle jo vähän pienten lasten kirja tuo. Ehkä kannattaisi kuitenkin etsiä joku kirja. Siinä asiat voisi tulla selittettyä paremmin ja ikätasoon nähden sopivammin kuin itse osaa. Minulla ainakin on paha tapa saarnata vähän liikaa ja säikytän sitten sillä lapset, kun niille tulee olo, että juttu on pahempi kuin oikeasti onkaan.
tulipalon sattuessa 5- ja 3-vuotiaiden poikiemme kanssa, kun lähettyvillä kärähti talo lasten tulitikkuleikkien takia. Eivät pojat tuntuneet mitään pelkotiloja saavan, kun asiallisesti selitettiin että savua huomatessa autetaan pikkusisaretkin heti talosta pihalle, eikä saa jäädä mihinkään komeroon istuskelemaan taikka alkaa haalimaan tavaraa mukaan. Tietty tuon ikäiset eivät vielä yksin kotona olekkaan, mutta vastaisuudenkin varalle. Lisäksi olen neuvonut vanhimman pojan soittamaan hätänumeroon, oman nimen ,asuinpaikan ja tilanteen selvitystä harjoitellen, jos esim. meikäläinen kaatuu, putoaa portaita tms. enkä itse pysty hälyyttämääön apua, ilman turhia pelotteluja tietenkin, myöskin vastaisuuden varalle, auttaminenhan on jo ihan kansalaisvelvollisuus kodin ulkopuolellakin!
KANNATTAA hyvinkin puhua heti pienestä ja alle kouluikäisen kanssa. Meillä satuttiin puhumaan aiheesta tilanteen pakosta ja koska jotain tapahtui...Meillä silloinen 3v oli "sankari" ja pelasti tilanteen. Vuosikas vääsi hellan nappuloita ja sen päälle oli unohtunut muovikulhossa jauhelihakastiketta. Tyhmää, mutta sellaista se kiireisen elämä joskus on. Sehän syttyi palamaan...Aikuiset ei huomannut yhtään mitään, vaikka paikalla oli meitä neljäkin! 3v poika huomasi savun ja huusi, mitä tuo höyry on. Kiitos hänen tarkkaavaisuuden saimme tilanteen hallintaan. Muovikulho oli sulanut ja paloi hellalla eli eikun sammuttamaan. Liesi on uskomattoman kaukana palohälyttimestä! Huom se ei ehtinyt soimaan. Taloa sai tuulettaa tuntikausia. Poika pelästyi tämän jälkeen ja alkoi itkeä. Tämän jälkeen käytiin palolaitokselle tutustumassa, pojalle esiteltiin autot ja vehkeet. Sai palomiehen kypärän ja valistussatukirjan. Hän on nyt aikamoinen palomies pieneksi mieheksi. Pieni trauma jäi, hän kyselee aina, onko hella sammutettu ja mitä hellalla on. Mutta varmasti on ikäisiään paljon valppaampi ja osaavampi nyt. Mutta siis kannattaa jutella paljonkin tuliasioista.Noi valistuskirjat on hyviä, koska ne on suunnattu lapsille!!!!!!! Niistä ei jää traumoja ja niiden avulla on helppo nostaa asioita puheeksi.