ottaa niin päähän tuo meidän "isyyslomalainen"

Meidän isyyslomailija kävi varmaan jokaisen tuttunsa kanssa kaljalla ja haali lisää harrastuksia, ettei vaan jämähdä vauvan myötä paikalleen.. Ja isyyslomaa huikeat KAKSI VIIKKOA!! Ihmettelenpä vaan, mitä olisi tapahtunut, jos itse olisin käyttäytynyt samalla tavalla. Soitettu varmaan sossuun.



Jos nyt saisin uuden mahdollisuuden, pakottaisin sen hoitamaan minua ja tutustumaan lapseensa, sen verran miehen käytös minua loukkasi. Vastasynnyttänyt vaimo ja vastasyntynyt lapsi tarvitsevat kaiken hoivan ja huomion.



P.S. Tästä tapellaan vieläkin ja vauva kohta vuoden. :)

Isyysloma on todellakin tarkoitettu siihe, että isä tutustuu lapseensa. Jos puhe ei tehoa, ota kovat otteet käyttöön. Laita vauva syötön jälkeen isän syliin ja ilmoita, että lähdet lenkille/kauppaan/kahvilaan eli ihan mihin vaan jätä kännykkä kotiin. Voit ihan hyvin viipyä vaikka parikin tuntia. Ei se vaavi siihen kuole, vaikka isä ei ehkä heti osaakaan hoitaa yhtä hyvin kuin sinä.



Luovu siis asenteestasi, että isi vähän auttelee äitiä. Ota asenne, että lapsen hoito on molempien tasa-arvoinen tehtävä, jossa mies ei ole mikään avustava henkilö, vaan tasa-arvoinen toimija. Ota omia harrastuksia ja jätä vauva isän kanssa niidena ajaksi. Älä anna lähtiessäsi kilometrin pituista ohjekirjaa, vaan luota siihe, että mieskin osaa. Palatessasi et myöskään sitten arvostelemaan, jos vaatteet on puettu eripäin kuin sinulla on tapana.

ja siitä ei tarvitse edes keskustella. tuleva isä haluaa tutustua lapseensa ja on varmasti isyyslomalla lapsensa kanssa. tämä ei siis tarkoita, että isä olisi tossun alla, vaan asian on päivän selvä :)



enhän minä yksin ole lapsen vanhempi ja häntä yksin tehnyt.

oikeesti tajua että tollasia miehiä on olemassa! Anteeksi vaan mutta en ihan oikeasti. Tai sitten on, mutta että ne sitten joku hyväksyy puolisokseen saati lapsensa isäksi.

En voisi kuvitellakaan, että meillä tarttis edes keskustella siitä, että mies osallistuu lasten hoitoon ja varsinkin nyt heti isyyslomalla. Ja meillä nyt kaksi lasta, eli kokemusta kyllä on.

Toki nyt välillä riitoja tulee kummankin menoista, mutta kyse ei ole siitä, että kumpikaan tai siis mies ei tajuais olevansa myös vastuussa lasten hoidosta. Mä elän kyllä siinä uskossa että nämä tapaukset olis itsestäänselvyyksiä ja yleisempiä kun kuvaamasi mieshirviöt... No, olen kai sitten onnekas, vaikka en sitä kyllä niin ajattele, vaan täysin normaalina pidän tilannettamme.

Isyysloma on tarkoitettu koko perheelle yhteiseksi tutustumiseksi.

Jos mies ei ole kotona, passita takaisin toihin!

Ne voi pitaa sittenkin kun vauva on isompi, jolloin voit oikeasti saada omaa aikaa kun isi hoitaa lastaan.

Itsekästä käytöstä tosiaankin. Itse ainakin tarvitsin synnytyksestä ja imetyksen opettelusta uupuneena kaiken avun! Aamulla esim. ihan pyörrytti herätessä,kun verensokerit meni niin alas yöimetyksistä. Miehen piti äkkiä tarjota aamiaista. Lisäksi sairastuin mm. rintatulehdukseen. Kyllä vastasyntyneen hoidon opettelu on vaativaa puuhaa ja jo on kumma,jos ei isät osallistu. Olisin itsekin varmasti katkera moisesta.

Tosin pysyy kyllä kotona, mutta koko ajan puhelimessa tai konella työjuttujen parissa... =/

Ei mulla ollut aavistustakaan viiden vuoden avioliiton jälkeen, millainen isä kumppanistani tulisi. Oli kyllä ne omat ruusuiset kuvitelmat, mutta sitä ei voi mistään tietää ennen kuin se oma lapsi lopulta syntyy.



Meillä oli kahdestaan ihana ja itsekäs avioliitto ennen vauvaa. Sitten miehen ajattelu tuntui muuttuvan niin, että hän on erillinen itsenäinen yksikkönsä, jolla on oikeus ja lähes velvollisuus pitää entisistä menoista, ystävistä ja reissuista kiinni. Minusta tuli ensisijaisesti ÄITI. Minun tarpeeni tuntui mieheni mielestä rajoittuvan vauvaan ja rauhalliset kahdenkeskeiset illalliset korvattiin noutoruoalla. Vapaa-aika on nykyään minulle täysin vieras käsite, sillä KAIKKI MUUT MIEHENI KAVERIT saavat elää kuten haluavat sillä aikaa, kun heidän naisensa hoitavat lapsia.



Ja kuvittele, että juuri_tämän_miehen halusin lapseni isäksi.