Kokemuksia kolmipyöräisistä? Teutonia Sprit vai Emmaljunga Cangaroo?

Tästä aiheesta on ollut aloituksia aiemminkin, löydät niitä varmaan haulla. Meillä on ollut Teutonian Sprit S3:t, jotka olivat ihan näppärät kaupungilla käydessä ja kesällä lenkkeillessä, mutta melko kamalat talvella sohjossa sekä koppuraksi jäätyneillä ja huonosti auratuilla teillä. Etupyrä jumittaa ärsyttävästi pikkutöyssyihin ja lumeen. Kolmipyöräinen ratas tekee koko ajan kolmea uraa ja sitä on raskaampaa työntää lumessa kuin perinteistä nelipyöräistä. Maastossakin yritin niiden kanssa käydä, mutta tulokset yhtä kehnoja. Etupyörä otti kiinni kantoihin ja rattaat tuntuivat kiikkeriltä. Mulla oli alkuun ihana Fasion kantokoppa Spiritissä ja siitä pidin kovasti. Se oli meillä käytössä reilun 6kk: n ajan. Spiritin jousitukset ovat myös melko jäykät ihan vastasyntyneelle. Jos kulki rattaiden kanssa yhtään epätasaisella alustalla, vastasyntynyt poukkoili holtittomasti kopassa (meillä kesävauva, joten ei ollut toppauksia). Isomman lapsen kanssa jousitukset pehmensivät menoa paremmin. Tiedän, että mun jälkeeni tulee taas ylistäviä vastauksia, miten Spirit:n kanssa on hyvä kulkea talvella tai maastossa kuin maastossa, mutta itse en niistä tykännyt siinä tarkoituksessa ja vaihdoin ne paremmin jousitettuun nelipyöräiseen Gessleiniin.

Meillä oli Spiritiin myös Maxi Cosi kaukaloadapterit; tosi helpot käyttää ja kätevä sellaiselle, joka käy isoissa ostoskeskuksissa tai esim ravintolaan mennessä. Spirit vie melko paljon tilaa kasattuna, yleensäkin kolmipyöräiset ovat melko pitkiä kasattuna. Renkaista vielä: matalaprofiilinen kennorengas nro 50 on "littana" kulutuspinnaltaan ja kulahtaa tosi nopeasti paljon käytetyn näköiseksi, lisäksi kyseiset renkaat pitävät hassua, hankaavaa ääntä lattiaa vasten esim ostoskeskuksissa. Uudempi rengas nro 60, ei ole yhtä littana ja vaikuttavat siinä mielessä paremmilta. Kaikesta huolimatta Spiritit ovat mielestäni yhdet tyylikkäimmistä vaunuista, kankaat ovat hyvät ja kuomu loistava, mutta parempi kaupunkikäyttöön ja asfaltille.

Meillä siis Spiritit, olleet käytössä koko ajan 1v4kk lapsella.

Me asutaan vähän syrjässä. Ei ole jalkakäytäviä joten tien reunoja kuljetaan, samoin hiekkateitä ja metsien hiekkaisia ulkoilupolkuja. Toki kyllä sitten käyn ostoskeskuksissakin.



Meille juuri tähän maastokäyttöön suositeltiin kolmipyöräisiä vaunuja/rattaita. Eräskin myyjä perusteli suositustaan sillä, että Australian maastoihin kehitetty merkki (jonka nimeä en kuollaksenikaan muista) on juuri kolmipyöräinen.

Itsellä ei ole ollut valittamista maastossa kulkemisesta. Minkään kantojen yli nyt ei ole ollut tarvetta mennäkään kuten yllä oleva kirjoitti, mutta muuten vaunut ovat kulkeneet hyvin. Vertailukohtaa minulla on Emmaljungan normaaleista nelipyöräisistä samassa maastossa eivätkä toimi yhtään.



Toisten mielestä kolmipyöräiset ovat huterat koska kallistelevat jonkin verran maaston mukaan, omasta mielestäni taas nelipyöräiset ovat maastossa kamalat, koska tuntuvat kaatuvan kun joku pyörä tai pyörät on koko ajan ilmassa ja pyörä ottaa sitten heti kiinni kun esim montun jälkeen pitäisi nousta taas hiekalle.

Loskassa taas olen lukinnut Spirittien etupyörän, sen ansiosta niitä on taas ollut helppo työntää.



Koottuna Spiritit vievät vähemmän tilaa kuin nuo Emmaljungat, muihin en ole juurikaan vertaillut. Spiriteissä se etupyörähän taittuu kopan alle, nelipyöräisissä ainakin yleensä etupyörät jäävät vielä omalle paikalleen viemään tilaa.



Meillä oli alussa Britaxin Baby Safe Plus-kaukalo, joka napsahti vaunujen runkoon kätevästi kiinni.

Koppana meillä oli pehmeä koppa. Otin sen koska siitä saatava jalkapeite on tosi kätevä vielä nytkin pojalla. Eikä tarvitse irroitella kun nostaa makuuasennosta istumaan ja päinvastoin.



Mun täytyy kyllä olla eri mieltä tuosta jousituksesta aikaisemman kirjoittajan kanssa. En huomannut että poika olisi vastasntyneenäkään mitenkään poukkoillut vaunuissa. Päin vastoin kun olen kokeillut parin tutun kolmipyöräisiä joissa ei ole eturenkaassa jousitusta, olen ollut omaan valintaan enemmän kuin tyytyväinen.

Joku muuten sanoi, ettei noissa Emmaljungan Cangaroissa olisi jousitusta edessä, mutta en tiedä mikä on totuus. Lisäksi olen kuullut, että niissä selkänoja ei nousisi millään mekanismilla, vaan kiristettäisiin jollakin vyöllä oikeaan asentoon. En tiedä onko totta ja toimiiko käytännössä hyvin vai huonosti mutta kuulostaa vähän oudolta.



Niin ja heijastimia Spiriteissä on vähän heikosti, mutta sehän on helposti korjattavissa.

Meillä ollut jo vuoden cangaroot käytössä. Nyt jos ostaisin kolmipyöräiset ostaisin teutoniat tai gesslainit.



Kuten edellinen kirjoittaja kirjoitti cangaroiden sselkänoja kiristetään tosiaan kahdella narulla. Niissä on portaaton selkänoja eli sen saa asennettua juuri itselleen sopivaan asentoon. Onko toiminta hyvä tai huono en nyt lähde tuomitsemaan enkä kehumaan. Etupyörässä ei ole jousitusta, mutta rattaat toimivat meidän maastoissa pururadalla ja metsätiellä. Kevyet työntää. Itse en ole lumihangessa huomannut työntämisen raskautta, mutta asia kyllä varmasti on näin.



Syy miksi en emmaljungia ostaisi on se, että siirryttyä citykopasta rattaisiin ei lasta saa enää kasvot työntäjään päin. Lisäksi kuomu on onnettoman pieni eikä pieni lippa tuo yhtään suojaa lumisateella, sateella eikä auringon paisteella. Itselläni on erilaisia virityksiä, joilla ollaan pärjätty. Kaikillehan tuo kasvot menosuuntaan päin ei ole kynnys kysymys, mutta kannattaa tarkkaan harkita haluaako lapsen koko ajan olevan kasvot menosuuntaanpäin vai välillä toisin päin.



Pääpiirteissään rattaat ovat tyylikkään näköiset, mutta kyllä ne suunnittelijalta on vähän viimeistelemättä jääneet pienien edellä lueteltujen vikojen takia. Lisäksi takuu oli vain vuoden, mikä taas teutonioissa on kolme vuotta.



Itse olen nyt päättänyt esikoisen kanssa sinnitellä rattailla, mutta jos joskus pikkukakkonen tulee hankin kyllä uudet ja toimivammat.