Millainen on läheisriippuvainen ihminen?

Kontrollifriikki. Ei luota muihin ihmisiin. Ei pysty päästämään ihmisiä oikeasti lähelleen. Esimerkiksi.

Luulen että tuo menee enemmänkin riippuvaisen persoonallisuuhäiriön kategoriaan. Läheisriippuvaisen ei tarvi olla millään lailla riippuvainen kenestäkään. Itse asiassa hän pikemminkin pyrkii pitämään muut loitolla itsestään.

Vierailija:

Luulen että tuo menee enemmänkin riippuvaisen persoonallisuuhäiriön kategoriaan. Läheisriippuvaisen ei tarvi olla millään lailla riippuvainen kenestäkään. Itse asiassa hän pikemminkin pyrkii pitämään muut loitolla itsestään.

ihminen, joka ei ole aito oma itsensä. Hän on joutunut kehittämään itselleen jonkin toimintastrategian, jotta selviytyy elämässä. Se voi olla kontrollifriikiys tai pellen rooli. Yhteistä heille on, että he ovat oppineet, että älä luota keneenkään.

Vierailija:

ihminen, joka ei ole aito oma itsensä. Hän on joutunut kehittämään itselleen jonkin toimintastrategian, jotta selviytyy elämässä. Se voi olla kontrollifriikiys tai pellen rooli. Yhteistä heille on, että he ovat oppineet, että älä luota keneenkään.

Lapsi oppii kotona että jokin puoli hänestä ei ole sallittu, esim. kiukku. Lapsi kehittää itselleen ylikiltin minuuden ja luulee lopulta itsekin oleavnsa sellainen. Samalla tukahdutettu persoonallisuuden osa elää elämäänsä alitajunnassa ja generoi jatkuvaa ahdistusta ja masennusta ja tuskaa.

juu, tuo kiltteys taitaa olla paras esimerkki. Se yleisin. Mutta hänestä voi tulla myös perheen musta lammas.

mielestäni olen aina oma itseni paitsi että en kerro itsestäni henk koht asioita (etupäässä siis työkavereille) ja en välitä läheisistä ihmissuhteista.

En ole myöskään koskaan ollut riippuvainen muista, olen aina ollut hyvin itsenäinen ihminen.

myös ihmissuhteissa: esimerkiksi päihderiippuvaisen tai väkivaltaisen henkilön (henkilön, joka ei näe tilannettaan tai ainakaan halua tehdä sille mitään) kanssa pitkäänkin elävä. Oma arvo on kiinni toisen vielä surkeamman pelastamisesta.

Jaa, olisi varmaan pitänyt kysyä asianomaiselta, miten hän määrittelee läheisriippuvuuden.



Kyse ei ole siitä, että sellainen ihminen on " riippuvainen" kenestäkään. Tyypillisesti alkoholistin lapsi tai vaimo on läheisriippuvainen, kun elää elämänsä varomatta astumasta toisen varpaille ja herättävänsä nukkuvaa karhua. Tätä Hellsten tarkoittaa sillä, että on virtahepo olohuoneessa. Virtahepo on jokin mörkö, jonka ympärillä elämä pyörii, mutta josta ei saa puhua.



Ulkopuolisesta tätä on hyvin vaikea sanoa, ainakaan ammattitaidoton ihminen.





7

vaan läheisriippuvaisen läheinen on riippuvainen jostakin, mikä sitten on saanut aikaan tälle ihmiselle jonkun ongelman hänen elämäänsä. Eli juuri alkoholisin lapsi, joka pyrkii koko ajan suorittamaan jotakin, on läheisriippuvainen, vaikka hän olisi kuinka itsenäinen.

Sitäkin lienee hyvin eri tasoista. Ja unohtakaa tuo sana riippuvuus. Läheisriippuvainen EI oletusarvoisesti ole riippuvainen kenestäkään, päin vastoin hän juuri pyrkii olemaan äärimmäisen itsenäinen. Joskus se läheisriippuvaisen tuska voi olla niin suurta että kaikki hänen energiansa menee selviämiseen, ja hänestä tulee olosuhteiden pakosta muista riippuvainen, koska hän ei pärjää itsekseen. Mutta riippuvuuteen pyrkiminen ei ole mikään läheisriippuvaisen automaattinen valinta, kuten nähtävästi kuvitellaan.

Ja sekin ettei välitä läheisistä ihmissuhteista on tyypillistä läheisriippuvaisen puhetta. Sinäkin kuitenkin toisessa ketjussa kerrot että asia painaa sinua jotenkin. Eli haluaisit välittää enemmän, ajattelet että olisit ehkä toisella lailla onnellisempi.

Kas kun ongelma on siinä, ettei läheisriippuvainen TIEDÄ mikä se hänen oma itsensä on. Minäkin luulin että olen oma itseni, mutta se on vuosien mittaan osoittautunut erittäin vääräksi luuloksi. Läheisriippuvainen luulee olevansa minän suojaksi kehittynyt väärä itse eikä tunnista ongelmiaan. Niistä kertoo vain tuska ja ahdistus.

Jos sulla ap on asiat muuten kunnossa, eli et ole masenntunut, ahdistunut, seksiongelmainen jne, sun tapaus on lievimmästä päästä. Sulle vois kuitenkin olla hyötyä läheisriippuvuuteen tutustumisesta siitä näkökulmasta, että oppisit paremmin päästämään ihmisiä lähelle.

Ja jos edelleenkään ei natsaa, niin sitten kyse on jostain muusta.

Vierailija:

mielestäni olen aina oma itseni paitsi että en kerro itsestäni henk koht asioita (etupäässä siis työkavereille) ja en välitä läheisistä ihmissuhteista.

En ole myöskään koskaan ollut riippuvainen muista, olen aina ollut hyvin itsenäinen ihminen.

ja iso sellainen.

voisko se olla joku oire sitten? sitten olen sellainen etten siedä vastaväitteitä, hyväksyn ne kyllä jos ne osataan perustella minulle hyvin. Halveksin moraalittomuutta ja velttoutta, jonkinlasta ehdottomuutta minussa on siis.

Minäkin suosittelen, että luet Hellstenin virtahelpo olohuoneessa tai virtahepo työpaikalla. Minäkään en tunnistanut itseäni läheisriippuvaiseksi, koska olen hyvin itsenäinen.



Meillä kaikilla on oma " varjomme" . Jungin käsite siis. Me emme siedä toisissa niitä ominaisuuksia, joita emme hyväksy itsessämme. Eli tuo sinun ehdottomuutesi voi olla vain varjoasi. Tai sitten jotain muuta.



Niin, jos sinä olet hyvin ehdoton, niin sitten kyllä sinun lapsistasi voi tulla läheisriippuvuutta. Eli kotona on jotain niin hallitsevaa, että he eivät voi elää omaa elämää....

Vierailija:

Minäkin suosittelen, että luet Hellstenin virtahelpo olohuoneessa tai virtahepo työpaikalla. Minäkään en tunnistanut itseäni läheisriippuvaiseksi, koska olen hyvin itsenäinen.

Meillä kaikilla on oma " varjomme" . Jungin käsite siis. Me emme siedä toisissa niitä ominaisuuksia, joita emme hyväksy itsessämme. Eli tuo sinun ehdottomuutesi voi olla vain varjoasi. Tai sitten jotain muuta.

Niin, jos sinä olet hyvin ehdoton, niin sitten kyllä sinun lapsistasi voi tulla läheisriippuvuutta. Eli kotona on jotain niin hallitsevaa, että he eivät voi elää omaa elämää....

Samaa mietin tuosta " velttouden" hyväksymättömyydestä ja ehdottomuudesta.

ajatus ihan kauhistuttaa minua oikeasti. Onko se myös joku oire LH:sta? Olen joskus lukenut tämän Hellstenin kirjan mutten tunnistanut siitä itseäni.

7.

Vierailija:

ajatus ihan kauhistuttaa minua oikeasti. Onko se myös joku oire LH:sta?

Joo, tämä oli minunkin fiilikseni. Sitten tein lapsen ja kaikki kääntyi ihan päinvastoin. Olin aivan onneni kukkuloilla lapsesta. Hänessä pääsin takaisin kosketuksiin kaikenlaisten sellaisten tunteiden kanssa joihin olin kadottanut kosketuksen.

En tiedä, onko tuo lapsien haluamattomuus oire siitä. Mutta minulla oli ihan sama. Mies halusi sitkeästi lapsia, joten taivuin.



Muuten ap - onko sinulta lapsuudessasi vaadittu ahkeruutta, jämäkkyyttä jne? Ihminenhän vaatii itseltään sitä, mitä häneltä on lapsena vaadittu.



Muuten 21, olet myös 19 jne? Oletkohan kaksoisolentoni..?

Monet sanovat etteivät halua lapsia mutta sitten tekevät niitä, miksi? siksikö että niitä pitää olla?

Minäkin luin Hellstenin ekaa kertaa 25 v. En tunnistanut.

Sitten luin 30 v - en tunnistanut.

Vasta n. 37 v minä löysin sieltä itseni. En etsimällä etsinyt, mutta se vain vaati sen, että toiset palaset elämässäni olivat ensin loksahtaneet paikoilleen. Muutos tapahtuu omia teitään. Sitä ei voi nopeuttaa.